Luonto- ja eläinavusteisuus osaksi sivistys- ja sote-ammattilaisten työkalupakkia

Blogin kirjoittajat Maija Lipponen (vas.) ja Elina Vehmasto (oik.) ovat tutkijoita Luonnonvarakeskuksen Virkistys ja luontoarvot -ryhmässä. He kehittävät, tutkivat ja kouluttavat luonnon hyvinvointivaikutusten soveltamismahdollisuuksia sote- ja kasvatuspalveluissa.

Luontopohjaiset ratkaisut kiinnostavat laajasti

Luontopohjaiset ratkaisut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ovat ajankohtaisia. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpanosuunnitelman, jonka neljä painopistettä ovat osallisuus, arkiympäristön kehittäminen, hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävä toiminta ja palvelut sekä päätöksenteolla vaikuttavuutta. Periaatepäätöksen tavoitteiden toteutuminen tarkoittaa, että ihmiset voivat mahdollisimman hyvin: he pystyvät opiskelemaan ja tekemään töitä, heillä on hyvä toimintakyky ja he kokevat voivansa vaikuttaa omiin asioihinsa. Luontoperustaisten ratkaisujen ja toimeenpanosuunnitelman yhtymäkohdat ovat palveluiden ja arkiympäristöjen kehittämisessä.

Luontoperustaisia toimintatapoja voidaan käyttää monissa kasvatus-, hyvinvointi-, sosiaali- ja terveyspalveluissa. Luontoperustainen työote, Green Care, soveltuu terapiaan, kuntouttavaan toimintaan, oppimiseen, ennalta ehkäisevään toimintaan ja matalan kynnyksen terveyttä tukeviin palveluihin. Kuntoutujille ja erityisryhmille luontoperustaiset interventiot sopivat hyvin, sillä ne tukevat ja vahvistavat osallisuutta, toimijuutta, fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä sekä yleistä terveyttä ja hyvinvointia. Palveluita tuotetaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti asiakkaiden kuntoutus- ja hoitosuunnitelmiin perustuen.

Ammattilaisille tietoa ja käytännön työkaluja

Jotta luontoperustaista toimintatapaa voidaan hyödyntää ammatillisesti ja asiakkaan tavoitteisiin vastaamisessa, tarvitaan osaamista luonnon hyvinvointivaikutuksista ja konkreettisia keinoja niiden soveltamisesta. Turun yliopiston Sote-akatemia ja Luonnonvarakeskus (Luke) vastasivat yhdessä tähän haasteeseen rakentamalla luontoperustaisten hyvinvoinnin avoimen MOOC-kurssin. Vapaaseen tahtiin suoritettava monialainen kurssi tavoittaa niin yliopiston tutkinto-opiskelijoita kuin Luken hankkeissa mukana olevia yrittäjiä. Ainoastaan tenttiminen edellyttää rekisteröitymistä kurssille, muuten aineistot ovat kaikkien käytettävissä.

Kurssi pohjaa tutkittuun tietoon luonnon terveys- ja hyvinvointihyödyistä. Luke on ollut vahvasti mukana rakentamassa suomalaista Green Care -konseptia palveluntuottajien ja -käyttäjien tarpeisiin. Sote-akatemialla puolestaan on vahva osaaminen kasvatus- ja sote-alan erityiskysymyksistä ja tulevaisuudentutkimuksesta. Nämä osaamiset yhdistämällä syntyi uudenlaista, monitieteistä opintosisältöä.

Tähänastisen palautteen perusteella kurssi on lisännyt ymmärrystä luontoperustaisesta hyvinvoinnista erittäin paljon ja vastannut hyvin opiskelijoiden tavoitteisiin. Monipuoliset kurssimateriaalit – videot, oppaat, podcastit ja artikkelit – ovat saaneet kiitosta. Palautteen perusteella opintojakso on avannut paljon uusia näkökulmia sote-alan ja luonnon yhdistämiselle sekä tuonut työkaluja hyödyntää luontoperustaisuutta omassa työssä. Sisältö on nähty tärkeäksi myös oman hyvinvoinnin ja luontosuhteen pohtimisessa.

Luonto ja eläimet laskevat stressiä ja motivoivat kuntoutumaan

Tutkimusten mukaan luontoympäristö edistää terveyttä monin tavoin. Luonnossa oleskelu laskee kehon fysiologista stressiä, nopeuttaa palautumista kuormittavista tilanteista sekä vähentää negatiivisia ja lisää positiivisia tunteita. Luonnossa oleskelu auttaa hyvän päivä- ja unirytmin ylläpidossa ja liikkumisen hyödyt tulevat kuin itsestään. Tuloksia alkaa olla myös luonnon mikrobeille altistumisen hyödyistä tulehduksellisten sairauksien, kuten astman ja allergioiden, ehkäisyssä.

Eläinavusteisuus osana hyvinvointia edistävää ja kuntouttavaa toimintaa on yhä yleisempää. Esimerkiksi koulukoirien käyttö on lisääntymässä. Hevoset voivat olla mukana sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa. Eläinavusteisuudella voi olla ratkaiseva merkitys hyvinvoinnin kohenemiseen tilanteissa, joissa muut tukimuodot eivät ole tuottaneet tulosta. Eläimen mukanaolo palvelussa vaatii paljon osaamista ammattilaiselta – suin päin eläintä ei voi ottaa mukaan asiakastyöhön. Eläimiä hyödynnetään sellaisissa tilanteissa, missä se on tarkoituksenmukaista asiakkaan tavoitteiden kannalta.

Lupaavia tuloksia on saatu monista sovelluskohteista

Tiedon lisäksi tarvitaan rohkeutta ja luovuutta soveltaa opittua käytäntöön ja visioida myös tulevaisuutta. Luontoperustaisten interventioiden sovelluskohteet ovat moninaisia. Mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa luontoa voidaan käyttää ahdistuksen, levottomuuden ja masennuksen lievittämiseen sekä apuna tunteiden tunnistamisessa ja sanoittamisessa. Vanhusten ja kehitysvammaisten hoivassa puutarhatoiminta tai päivätoiminta maatilalla tukevat toimintakykyä ja toimijuutta vuodenaikojen myötä muuttuvien tehtävien kautta. Luonnon tuottamat virikkeet herättävät muistoja ja positiivia tunteita. Luonto edesauttaa ADHD-lasten keskittymiskykyä.

Eläinavusteista toimintaa käytetään lastensuojelun avohuollon tai sosiaalihuoltolain mukaisena tukitoimena. Eläinvierailut ovat osa monen hoivalaitoksen toimintakykyä ylläpitävää tai edistävää toimintaa. Oppimisympäristönä luonto on niin ikään erittäin monipuolinen varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Maahanmuuttajien kotouttamisessa uuden kotimaan luontoon tutustuminen voi helpottaa uuden kulttuurin ymmärtämistä ja siihen liittymistä.

Luontopohjaisten ratkaisujen ammatillisessa hyödyntämisessä monenlaisten asiakasryhmien hyvinvointi-, terveys- ja oppimistavoitteiden tukemiseen on vain mielikuvitus rajana. Toivon mukaan sote-uudistuksessa luonnon tarjoamat mahdollisuudet otetaan huomioon esimerkiksi sujuvoittamalla luontoperustaisten palveluiden hankintaa ja lisäämällä asiakkaan valinnanmahdollisuuksia.