Elintapaohjauksen yhtenäinen kehittäminen

Elintapaohjauksen yhtenäinen kehittäminen

Hyteä sotessa ja sotea hytessä

Elintavoilla on merkittävä vaikutus hyvinvointiin ja terveyteen. Elintapojen muutoksella voidaan vähentää terveysriskejä.

Keskeisiä keinoja vaikuttaa kansanterveydellisiin ongelmiin ovat: terveysriskien varhainen tunnistaminen, puheeksi ottaminen ja neuvonta sekä tarvittaessa hoitoon ohjaus. Onnistuakseen tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. (1)

Elintapaohjaus nähdään kuuluvan sote-palveluihin ja tältä osin hyte-työ tapahtuu soten sisällä, mutta tuekseen se tarvitsee muiden toimialojen ja kolmannen sektorin mahdollisuuksia. Sote-palveluissa tunnistetaan se, mitä tarpeita terveysriskien ehkäisyssä olisi ja mitä mahdollisuuksia/palveluja tarvittaisiin sote-palveluiden rinnalle ja jo ennen niihin hakeutumista.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteena on peruspalvelujen kehittäminen ja toiminnan painotusten siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Varsinais-Suomessa onkin hyte-työn osalta nostettu hankesuunnitelmassa kärjiksi Arkeen voimaa – toimintamallin jalkauttaminen ja elintapaohjauksen kehittäminen.

Varsinais-Suomessa toteutettiin vuosina 2017–2018  VESOTE-hanke, joka oli yksi STM:n rahoittamista hallituksen kärkihankkeista. VESOTE-hankkeen tavoitteena oli vahvistaa ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollossa vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta. Hankkeen kehittämistoimet painottuivat liikuntaan, ravitsemukseen ja uneen. 

Unettomuuden lääkkeetön hoito osana elintapaohjausta

Vesote-hankkeen aikana esiin nousi tarve yhtenäisille käytännöille lääkkeettömän unettomuuden hoidon osalta. Unettomuuden Käypä hoito -suositusten mukaisesti pitkäkestoisen unettomuuden ensisijaisena hoitona pidetään kognitiivista käyttäytymisterapiaa, jonka hoito-ohjelmat soveltuvat perusterveydenhuoltoon. Käypä hoito -suositusten mukaista hoitoa ei kuitenkaan juuri ole tarjolla.

Erilaiset uniongelmat ovat yleisiä ja ne heikentävät hyvinvointia ja vaikuttavat negatiivisesti myös toimintakykyyn. Samaan aikaan ilmenee usein psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia. Tämän takia uniongelmilla on suuri kansanterveydellinen merkitys. (1)

Uniongelmilla on suuri kansanterveydellinen merkitys. Käypä hoito -suositusten mukaista hoitoa ei kuitenkaan juuri ole tarjolla.

Unettomuuden Käypä hoito -suosituksessa on arvioitu, että unettomuuden kognitiivis-behavioraalisten menetelmien käyttö olisi suhteellisen helposti opetettavissa ja käyttöönotettavissa perusterveydenhuollossa. Tämä vaatii asianmukaisen opetuksen järjestämistä ja riittävää käytännön tukea.

Hankkeessa jalkautetaan perusterveydenhuoltoon unikoulumalli (kehittänyt Juha Markkula ja Soili Kajaste) perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tarpeisiin soveltuvaksi unettomuuden lääkkeettömän hoidon kokonaisuudeksi. Se on helposti toistettavissa ja sovellettavissa kustannustehokkaasti niin organisaatiotasolla kuin valtakunnallisesti. Unikoulumalli perustuu työkirjaan ja ohjaajien opastukseen ja sitä voidaan toteuttaa sekä yksilö- että ryhmämuotoisena.

Unikoulumallin avulla pystytään parantamaan Käypä hoito -suositusten mukaista unettomuuden lääkkeettömän hoidon saatavuutta ja tasalaatuisuutta. Näin voidaan vaikuttaa hoidon kustannustehokkuuteen, joka palvelee sekä palvelujärjestelmää että unettomuudesta kärsiviä asiakkaita.

Unettomuuden lääkkeettömän hoidon mallin jalkauttaminen maakuntaan etenee hankkeen kautta seuraavasti:

1) Koulutetaan unihoitaja joka terveyskeskukseen kevään 2021 aikana. Koulutuksen toteuttaa Turun AMK yhteistyössä TYKS Uni- ja hengityskeskuksen kanssa.

2) Implementoidaan unikoulumalli osaksi perusterveydenhuollossa tarjottavia palveluita.

Tätä tarkoitusta varten on perustettu oma työryhmä. Työryhmä esittelee etenemistä  VSSHP:n perusterveydenhuollon yksikön koordinoimassa pth-verkostossa, joka koostuu alueen kuntien perusterveydenhuollon johtavista lääkäreistä ja hoitajista.

Tavoitteena on, että hankkeen jälkeen terveyskeskuksissa on saatavilla Käypä hoito -suositusten mukaista lääkkeetöntä unettomuuden hoitoa paikkakunnasta riippumatta.

Tähän kokonaisuuteen on liitetty myös tutkimuksellinen osuus, jonka kautta halutaan saada tietoa siitä, millaisia muutoksia mallin kautta saadaan palvelujärjestelmässä ja potilashoidossa. Tutkimuksellisessa osiossa mukana ovat TYKS Uni- ja hengityskeskus, Turun AMK sekä VSSHP:n pth-yksikön kautta Turun yliopiston yleislääketieteen oppiala.

Digimahdollisuudet sotessa elintapojen edistämiseksi

Ravitsemuksella ja liikkumisella on kiistaton merkitys terveyden ylläpitämisessä ja sairauksien ehkäisyssä.

Epäterveellinen ravitsemus ja vähäinen liikkuminen ovat merkittäviä terveysongelmia, koska ne lisäävät huomattavasti riskiä sairastua moniin vakaviin kansantauteihin: sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen, syöpiin, muistisairauksiin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä masennukseen. Kansantaudit heikentävät elämänlaatua ja työkykyä sekä kuormittavat niin terveydenhuollon palveluja kuin kansantalouttakin. (2)

Osana Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta haetaan digitaalisia elintapaohjauksen mahdollisuuksia. Tammikuusta 2021 alkaen seitsemän terveyskeskusta Varsinais-Suomesta on osallistumassa 6 kk:n ajan painonhallintasovelluksen testaukseen elintapaohjauksen tukena. Onnikka-sovellus on ollut pitkään tutkimuskäytössä ja siitä on saatu vaikuttavia tuloksia. Sovelluksen käyttö ei myöskään sido henkilöstön resursseja. Sovellus tullaan luokittelemaan lääkinnälliseksi laitteeksi ja se on kehitetty nimenomaan terveydenhuollon käyttöön.

Elintapojen omaehtoiseen edistämiseen on olemassa mahdollisuuksia Omaolon kautta tehtävällä terveystarkastuksella, joka antaa heti kattavan raportin terveydentilasta. Omaolosta on saatavilla myös laaja valikoima hyvinvointivalmennuksia itsenäiseen tai ammattilaisen suosittelemaan käyttöön. 

Unen, liikunnan ja ravitsemuksen lisäksi savuttomuudella ja alkoholin kohtuukäytöllä on suuri merkitys parempaan terveydentilaan ja vähäisempään sairastuvuuteen.

Savuttomuuden edistämiseksi osaksi sote-palveluja on olemassa maakunnallinen tahtotila ja tätä työtä tullaan tehostamaan tulevaisuudessa.

Toimivat elintapaohjauksen työvälineet ja palveluketjut eivät ainoastaan edistä asiakkaan hyvää hoitoa ja kokemusta, vaan lisäävät myös ammattilaisten työn sujuvuutta ja sitä kautta työhyvinvointia. Valittavien menetelmien tulee olla näyttöön perustuvia ja vaikuttavia, jotta teemme oikeita asioita oikeissa paikoissa.

Toimivat elintapaohjauksen työvälineet ja palveluketjut eivät ainoastaan edistä asiakkaan hyvää hoitoa ja kokemusta, vaan lisäävät myös ammattilaisten työn sujuvuutta ja sitä kautta työhyvinvointia.

Alueellisen hyte-työryhmän elintapaohjauksen työryhmän työ on sidoksissa mm. ehkäisevän päihdetyön, ravitsemuksen, liikunnan ja järjestötyön alatyöryhmiin.  Vaatiihan terveysriskien varhainen tunnistaminen, puheeksi ottaminen ja hoitoon ohjaustiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken! Kulttuurihyvinvoinnin työryhmän tuki on myöskin tärkeää: kulttuurihyvinvoinnin avulla voidaan tukea niitä taitoja, joita elintapojen muuttaminen vaatii: omien vahvuuksien löytämistä ja uuden oppimista.

Linda Dalbom

Linda Dalbom

Linda Dalbom Suunnittelija, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen/ VSSHP:n perusterveydenhuollon yksikkö
Th YAMK, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto/Kansanterveystieteen yksikkö
Maakunnallisen elintapaohjauksen alatyöryhmän pj./Tulevaisuuden sote-keskus -hanke

WWW: VSSHP hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen


Lähteet:

1) Koponen P. ym. toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017-tutkimus. Terveyden ja

hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 4/2018

2) Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suositus Elintapamuutosta tukevat tekijät elintapaohjauksen ja omahoidon tuen menetelmissä epäterveellisen ravitsemuksen ja vähäisen liikkumisen aiheuttaman sairastumisriskin pienentämiseksi. 2020.  https://palveluvalikoima.fi/elintapaohjaus-ravitsemus-ja-liikunta

Seuraa meitä: Facebooktwitterrssyoutubeinstagram
Jaa julkaisu: Facebooktwitterredditpinterestlinkedintumblrmail

2 Comments

  1. Pingback: Projektityöstä väitöskirjatutkimukseen – case elintapaohjauksen kehittäminen – Dialogiblogi

Vastaa käyttäjälle Aulikki Etelä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *