”Lastensuojelun piti auttaa, mutta kävikin päinvastoin” (Yle 2024)
Suomessa lastensuojelusta uutisoidaan edellä olevan kaltaisin otsikoin valitettavan usein. Lastensuojelun julkisuuskuvasta on muodostunut kielteinen sekä ongelmakeskeinen ja uutisiin nousevat ennen kaikkea skandaalit ja epäkohdat (Yliruokanen 2023, Siltainsuu 2016). Tämä on omiaan ruokkimaan yhteiskunnassamme vallitsevaa negatiivisesti latautunutta mielikuvaa lastensuojelusta. Lastensuojeluasiakkuus nähdään usein stigmana, eli ominaisuutena, johon liitetään perusteettomasti kielteisiä ennakkoluuloja ja häpeää.
Lastensuojelun stigma juontaa juurensa syvälle suomalaisen lastensuojelun historiaan. Suojelun tarpeessa olevista lapsista ja perheistä on puhuttu alentavaan sävyyn: pahantapaiset, sosiaalisesti sopeutumattomat, häiriintyneet (ks. Harrikari 2019, 360). Nämä kielteiset käsitykset eivät valitettavasti ole jääneet vain historiaan. Lastensuojeluasiakkuudessa olevat lapset, nuoret sekä heidän vanhempansa ovat tutkitusti kohdanneet lastensuojeluun liittyviä leimaavia ennakkoluuloja ja häpeää myös tämän päivän yhteiskunnassa (esim. Kallio 2020; Rantala 2022). Lastensuojelun asiakkuuteen liittyy stereotypioita esimerkiksi lasten käytöksen ongelmista ja rikollisuudesta tai vanhemmuuteen liittyvistä vakavista puutteista, kuten päihdeongelmasta tai väkivallasta. Myös pelko lasten ”pois ottamisesta” lastensuojelun mukaan tulon automaattisena seurauksena elää edelleen vahvana (esim. Lehtomäki 2024). Pahimmillaan pelko, häpeä ja kielteiset ennakkoluulot lastensuojelusta saattavatkin estää avun ja tuen tarpeessa olevia perheitä hakeutumasta palveluiden piiriin.
Yhteiskunnan tasolla vallitsevien stigmaattisten mielikuvien hälventäminen vaatii jokaisen panosta. Erityisesti lastensuojeluun liittyviä ennakkoluuloja voivat kuitenkin purkaa lapsia ja perheitä työssään kohtaavat ammattilaiset. Lapsiperheille tarjottavan tuen painopiste tulisi saada siirrettyä vahvemmin varhaiseen tukeen (Pitkänen ym. 2024), eli perheet saisivat ennaltaehkäisevästi tukea jo peruspalveluissa ennen kuin haasteet ehtivät kasvaa lastensuojelulain mukaisia palveluja vaativiksi. Lapsiperheitä kohtaavissa peruspalveluissa ammattilaisten valmiudet ottaa lastensuojelullinen huoli puheeksi ja ohjata perheitä lastensuojelun tuen piiriin ovat kuitenkin puutteellisia. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja kouluissa työskentelevät ammattilaiset toivovat lisää koulutusta ja tietoa lastensuojeluun liittyen. (esim. Salonen 2019; Juntunen 2025.)
Lapsiperheitä kohtaavien ammattilaisten osaamisen vahvistamiseksi Turun yliopistossa on vastikään avattu uusi ”Myytinmurtajat: Lastensuojelun stigmat ja ennakkoluulot” -opintojakso. Opintojakso tarjoaa sekä nykyisille ja tuleville ammattilaisille näkökulmia siihen, miksi lastensuojeluun palveluna liittyy erilaisia ennakkoluuloja. Opintojaksolla perehdytään siihen, millainen ilmiö stigma on, millaiset historialliset ja kulttuuriset syyt ovat vaikuttaneet sen syntymiseen ja mitkä tekijät tänä päivä lastensuojelun stigmaa ylläpitävät. Keskiössä on myös reflektoida, miten ammattilaiset voisivat omalla toiminnallaan hälventää lastensuojeluun liittyviä kielteisiä ennakkoluuloja.
Opintojakso on toteutettu yhteistyönä Turun yliopiston Sote-Akatemian ja sosiaalityön oppiaineen sekä Auta Lasta ryn Veturointi-toiminnan ja Perhekuntoutuskeskus Lausteen Asiakkaasta kumppaniksi -hankkeen kanssa. Opintojaksolla ääneen pääsevät sekä lapsiperheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset, aihepiirin tutkijat että kokemusasiantuntijat. Koimme kokemusasiantuntijoiden osallistumisen opintojakson suunnitteluun ja toteutukseen erityisen merkitykselliseksi tämän aiheen äärellä, sillä myös hyödyntämällä kokemusasiantuntijuutta voidaan lastensuojelussa hälventää asiakkaiden kokemaa häpeää (ks. Isola 2024).
Toivomme, että materiaalit herättävät etenkin lapsiperhepalveluissa työskentelevät ammattilaiset reflektoimaan mahdollisia omia ennakkoluulojaan lastensuojeluun liittyen sekä työskentelemään tietoisesti stigman hälventämiseksi ja myönteisempien mielikuvien luomiseksi.
Tervetuloa mukaan oppimaan lisää lastensuojelusta!
Sanni Salonen, Yliopisto-opettaja, Sosiaalityön oppiaine, Turun yliopisto
Jussi Lehtonen, Koulutuksesta vastaava tutkimuspäällikkö, Sote-akatemia, Turun yliopisto
Ulla Mikkola, Hankepäällikkö, Perhekuntoutuskeskus Lauste ry
Miika Neulaniemi, Kehittämispäällikkö, Auta Lasta ry
Maria Peltola, Kehittäjäkokemusasiantuntija, Perhekuntoutuskeskus Lauste ry
Opintojakson oma kotisivu: https://sites.utu.fi/sote/myytinmurtajat/
Lähteet:
Isola, Anna-Maria (2024) Lastensuojelun asiakasvanhempien kokemuskumppanuus. Analyysi vaikuttavista mekanismeista ja kustannusvaikutuksista. THL työpaperi 38/2024. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-332-4
Juntunen, Maria (2025) Opettajien kokemuksia yhteistyöstä lastensuojelun kanssa. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto, Pro gradu –tutkielma. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20250749
Pitkänen, Sari & Ranta, Tommi & Mäkkylä, Katja & Aro, Rasmus & Aro, Niklas & Kortelainen, Jeremias & Koski, Noora & Stenvall, Jari (2024) Lasten ja perheiden sosiaalipalvelut. Varhaisen tuen tilannekuva ja kehittämistarpeet. Valtioneuvotston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:15. Helsinki: Valtioneuvosto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-392-0
Kallio, Katriina (2020) Lastensuojelun stigma: lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden kokemuksia stigmasta. Helsinki: Helsingin yliopisto, Pro gradu -tutkielma. http://hdl.handle.net/10138/323686
Lehtomäki, Emilia (2024) Viranomaispelon kohtaaminen lastensuojelutyössä. Sosiaalityöntekijöiden kokemuksia luottamuksen rakentamisesta. Turku: Turun yliopisto, Pro gradu –tutkielma. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052839966
Rantala, Ida (2022) Lastensuojeluun liittyvä häpeä vanhempien kokemana. Maisteritutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto. http://hdl.handle.net/10138/353947
Salonen, Sanni (2019) “Se perheen tuki on kuitenkin iso osa meidän työtä” : Ehkäisevä lastensuojelu varhaiskasvatuksessa lastentarhanopettajien kokemana. Turku: Turun yliopisto, Pro gradu –tutkielma. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052316840
Yliruokanen, Kaisa (2023) Vaikuta viestinnällä! Teoksessa Lastensuojelun keskusliitto (toim.) Miten vaikutan ja viestin lastensuojelusta. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 3/2023. Helsinki: Lastensuojelun keskusliitto, 6-8. https://www.lskl.fi/julkaisut/miten-vaikutan-ja-viestin-lastensuojelusta-opas/
YLE (2024) Kalle, 10, joutui pakkohoitoon ja erotettiin koulusta – lastensuojelun piti auttaa, mutta kävikin päinvastoin. https://yle.fi/a/74-20075553
Seuraa meitä:
Jaa julkaisu:
