Teknologialla osallisuutta – verkostolla vaikuttavuutta (TEKOS) -hankkeen tavoitteena on koota monitieteinen verkosto, joka edistää älyvaate- ja älyhuonekaluteknologian keinoin sellaisten henkilöiden osallisuutta, joiden itsenäinen toimintakyky on alentunut. Hanketta koordinoi Satakunnan ammattikorkeakoulu ja hankekumppaneina ovat Turun yliopisto, Tampereen yliopisto sekä Oulun ammattikorkeakoulu. Hankkeen toimijat ovat teknologian, toiminta- ja puheterapian sekä erityispedagogiikan opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita. Jotta uudet teknologiat voidaan valjastaa osallisuuden tukemiseen, tarvitaan monialaista ja -tahoista yhteistyötä osallisuuden asiantuntijoiden ja älyteknologiakehittäjien välillä sekä dialogia työelämän ja käyttäjäryhmien kanssa.
Tutkimusten perusteella tiedetään, että sujuvan monialaisen työskentelyn lähtökohtina on riittävä ymmärrys yhteistyöhön osallistujista ja heidän osaamisestaan, yhteinen kaikkien ymmärtämä kieli ja luottamuksellinen hyväksyvä ilmapiiri (Wei ym., 2022). Parhaimmillaan monialainen työskentely koetaan vuorovaikutuksen vaihtoalueena, jossa asiantuntijuutta jaetaan ja yhteinen toiminta on mahdollista (Kekoni ym., 2019). Näin mahdollistetaan uudenlaista ajattelua, toimintaa tai tuotoksia.
Hankkeen monialainen työryhmä on toiminut tiiviissä yhteistyössä hankkeen tavoitteiden edistämiseksi 2021 alkaen. Yhteisistä keskusteluista, ideoinnista, työpajojen järjestämisestä ja hankkeen viestinnästä on kertynyt siten jo paljon kokemuksia. Kysyimme seitsemältä Tekos-hankkeen toimijalta heidän kokemuksiaan monialaisesta yhteistyöstä hankkeessa. Erityisen vahvana heidän kokemuksissaan nousi esiin tärkeys tutustua kaikkiin tiimin jäseniin – sekä ihmisinä että ammattiosaajina. Tämä vahvistaa tutkittuja käsityksiä toimivien ja tuottavien tiimien taustalla olevasta yhteisestä tuttuudesta ja luottamuksesta (Varagona ym., 2017). Samoin tieteellisten tutkimustulosten kaltaisesti Tekos-tiimiläiset näkivät tärkeäksi keskustella riittävästi yhteisistä tavoitteista ja toimintatavoista sekä luoda yhteistä ymmärrystä esimerkiksi käytetystä terminologiasta (Wei ym., 2022). Turvallisessa ilmapiirissä voi huoletta kysyä mitä toinen tarkoittaa jollain termillä tai ilmauksella. Kuulluksi tulemisen kokemus monialaisessa ryhmässä on tärkeää.
“On tärkeää käyttää käsitteitä ja kieltä minkä kaikki ymmärtävät riippumatta ammattitaustasta”
“Jos joku tiimissä käyttää jonkin alan näkökulmasta väärää termiä, on tärkeää ettei sitä tyrmätä vaan suvaitaan erilaisia ilmauksia ja pyritään yhdessä ymmärtämään mistä on kyse”
Koska Tekos-tiimin jäsenet toimivat maantieteellisesti erillään toisistaan, he toivat esiin tärkeänä etäyhteyksien hyödyntämisen mahdollisuuden yhteisessä vuorovaikutuksessa. Tällöin yhteistä vuorovaikutusta voikin syntyä enemmän ja monialaisemmin, kun suurin osa tiimistä voi osallistua sovittuihin tapaamisiin. Osa näki etäkontaktimahdollisuuden lisäksi tärkeinä myös lähitapaamiset.
Tekos-tiimin jäsenet ovat kokeneet olonsa turvalliseksi ja luontevaksi monialaisessa tiimissä. Osa tiimiläisistä koki jopa oman ammatillisen osaamisensa vahvistuneen hankkeessa tapahtuvan monialaisen yhteistyön myötä (Best & Williams, 2019). Monialainen tiimi ohjaa näkemään asiat uusista näkökulmista ja oppimaan uudenlaisia lähestymistapoja.
“Monialainen tiimi mahdollistaa asioiden katsomisen erilaisesta näkökulmasta”
“Monialainen yhteistyö on ollut minulle oppimiskokemus”
Yhteenvetona voidaan todeta, että Tekos -hankkeen jäsenten kokemukset monialaisesta yhteistyötä ovat hyvin samankaltaisia. Käsitykset ovat yhteneviä teoreettisen tiedon kanssa siitä, millaiset tekijät ovat merkityksellisiä yhteiseen päämäärään tähtäävän monialaisen työskentelyn onnistumiseksi. Erityisen tärkeänä näyttäytyy hanketyötä tekevien näkökulmasta se, että yhteiselle keskustelulle, tutustumiselle ja luottamusta rakentavalle vuorovaikutukselle on varattu riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia.
Jaanet Salminen
yliopistonlehtori, KT, eo, ft
Marjaana Raukola-Lindblom
Yliopisto-opettaja, FL
Lähteet:
Best, S. & Williams, S. (2019). Professional identity in interprofessional teams: findings from a scoping review. Journal of interprofessional care, 33, 2, 170–181 https://doi.org/10.1080/13561820.2018.1536040
Kekoni, T., Mönkkönen, K., Hujala, A., Laulainen, S. & Hirvonen, J. 2019. Moniammatillisuus käsitteinä ja käytänteinä. Teoksessa K. Mönkkönen, T. Kekoni & A. Pehkonen (toim.). Moniammatillinen yhteistyö: Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Gaudeamus.
Varagona, L., Nandan, M., Hooks, D. J., Porter, K., McGuire, M., & Slater-Moody, J. (2017). A model to guide the evolution of a multiprofessional group into an interprofessional team. The Journal of Faculty Development, 31(2), 49–56.
Wei H, Horns P, Sears SF, Huang K, Smith CM, & Wei TL. (2022). A systematic meta-review of systematic reviews about interprofessional collaboration: facilitators, barriers, and outcomes, Journal of Interprofessional Care, 36:735-749. https://doi.org/10.1080/13561820.2021.1973975
Jaa julkaisu:
