Koululaisten hyvinvointiin on kiinnitetty huomiota erityisen paljon viime vuosina. Moninaiset oppimisen ja kasvun tuen tarpeet ovat korostaneet monialaisen yhteistyön ja tuen merkitystä. (Suomen akatemia 2010.) Koulun henkilöstöllä sekä muilla ammattilaisilla on paljon tietoa lasten ja nuorten kasvusta, kehityksestä ja tuen muodoista oppilashuoltojärjestelmässä. Lisäksi asiantuntijoilla ja ammattilaisilla on tietoa erilaisista hyvinvoinnin tukemisen toimintamalleista ja työtavoista. Hyvinvointi on kiinteässä yhteydessä myös akateemisiin tekijöihin ja täten koulumenestykseen. Hyvinvointitekijöiden tunnistaminen on askel kohti koululaisten ja opiskelijoiden parempaa hyvinvointia, jonka tärkeys on tunnustettu mm. aiemmassa OECD:n raportissa sekä Suomen peruskoulutuslaissa. (Parhiala 2020.)
Jotta kouluissa voitaisiin tukea lasten hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla, on luotava rakenteita ja mahdollisuuksia yhteistyölle. Keskeistä on, että eri toimijoiden roolit ja tehtävät tulevat kaikille tutuiksi ja yhteinen osaaminen saadaan kohdistettua parhaalla mahdollisella tavalla lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Monitoimijuus auttaa eri asiantuntijoita ymmärtämään tilanteita monipuolisesti koululaisten ja heidän perheiden näkökulmasta ja tukee oikeanlaisen, riittävän ja oikea-aikaisen tuen saamista. (Norvapalo & Thessler, 2017; Leppäkoski & Koivuluoma & Perälä & Paavilainen, 2017.) Nämä tekijät tulee tunnistaa myös koulutuksen aikana.
Jotta kouluissa voitaisiin tukea lasten hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla, on luotava rakenteita ja mahdollisuuksia yhteistyölle.
Tätä tavoitetta tukemaan rakensimme neljän korkeakoulun yhteistyössä (mukana Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Savonia ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu) verkko-opintojakson Koulu lasten hyvinvointiympäristönä 2 op Digicampus-verkkoalustalle. Opintojakso sopii kaikille aiheesta kiinnostuneille, mutta erityisen hyvin se sopii tutustuttavaksi tai suoritettavaksi osana koulun hyvinvointityötä käsitteleviä opintoja sekä kaikille koulussa työskenteleville ammattilaisille. Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija tietää koulun hyvinvointityön rakenteet ja periaatteet sekä niitä ohjaavat säädökset. Hän tuntee lasten hyvinvointiympäristön toimijat koulussa ja heidän roolinsa koulun toimintakulttuurissa. Opintojakson jälkeen opiskelija tunnistaa omat vaikutusmahdollisuutensa ja ymmärtää monitoimijaisen yhteistyön mahdollisuudet koulun hyvinvointiympäristön vahvistajana. Keskeisiä teemoja opintojaksolla ovat osallisuus, juridiset ja eettiset lähtökohdat, monitoimijaisuus sekä lapsi- perhekeskeiset toimintatavat.
Opintojakson rakentaminen on osa Turun ja Itä-Suomen yliopistojen Osaamispuu™ -verkkoalustan kehitystyötä. Osaamispuun tavoitteena on lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen. Tähän pyritään vahvistamalla lapsi- ja perhepalveluissa työskentelevien yhteistä monialaista osaamista. Koulutustarjonta perustuu tutkittuun tietoon sekä kansallisessa kehittämistyössä havaittuihin nykyisten ja tulevien ammattilaisten osaamistarpeisiin. Osaamispuun kehittämistyössä ovat mukana myös Savonia-ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu sekä järjestöjä.
Koulu lasten hyvinvointiympäristönä –opintojaksolla on hyödynnetty runsaasti visuaalista ja tarinallista materiaalia, kuten videoita, sekä erilaisia digitaalisia työkaluja. Esimerksi Thinglink ja Prezi lisäävät interaktiivisuutta opiskeluun. Itsenäisesti suoritettavalla opintojaksolla opiskelijan rinnalla seikkailee myös erityinen Pii-hahmo, joka ohjaa, kyselee ja ihmettelee opittuja asioita yhdessä opiskelijan kanssa.
Monitoimijuus ja yhteistyön opetteleminen koulutuksen aikana opettaa tulevia ja nykyisiä ammattilaisia ymmärtämään lasten hyvinvoinnin osatekijöitä sekä yhteistyön mahdollisuuksia ja tarpeita kouluympäristössä. Monitoimijainen yhteistyö turvaa parhaimmillaan kaikille lapsille ja nuorille yksilöllistä hyvinvointia kouluyhteisössä. Hyvinvointi ja sen edistäminen ovat koko kouluyhteisön yhteisiä asioita. (Norvapalo & Thessler 2017).
Opintojakso on nyt auki monitoimijaiselle opiskelijajoukolle! Odotamme innolla, millaisia oppimistuloksia syntyy. Opettajatiimi jatkaa yhteiskehittämistä ja vahvistumista monitoimijaisuudesta!
Kurssille täältä. (vaatii kirjautumisen ensimmäisellä kerralla.)
Katso tästä maistiainen kurssin sisällöstä:
Oppimisen iloa!
Teksti on julkaistu aiemmin myös Savonia-ammattikorkeakoulun blogissa.
Anu Kinnunen
Fysioterapian lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu
Jaanet Salminen
Yliopistonlehtori
Opettajankoulutuslaitos & Sote-akatemia, Turun yliopisto
Suvi Puttonen
Projektitutkija
Sote-akatemia, Turun yliopisto
Lähteet
Leppäkoski, T., Koivuluoma, M., & Perälä, S., & Paavilainen, E. 2017. Moniammatillisen yhteistyön muutokset ja kehittämistarpeet lasten ja nuorten auttamisessa. Yhteiskuntapolitiikka 82 (2017):2.
Norvapalo, K., Thessler, T. 2017. Monitoimijuus koulussa. Yhteisöllinen hyvinvointi ja siirtymisten tukeminen. Lapin yliopisto.
Parhiala, P. 2020. The role of learning difficulties and brief treatment for student well-being. Jyväskylä dissertations 184.
Suomen akatemia. 2010. Lasten hyvinvointi ja terveys. Suomen akatemian tutkimusohjelma SkidiKids 2010-2013.
Jaa julkaisu:
