Kaikilla on oikeus kulttuurin ja taiteen kokemiseen ja tekemiseen. Luovaan, taiteelliseen toimintaan ja kulttuuritilaisuuksiin osallistuminen niin kokijana kuin tekijänä voi ehkäistä lukuisia psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia sekä hoitaa ja auttaa selviytymään useiden akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa. Erityinen merkitys taiteella on mielen hyvinvoinnin tukemisessa. (Taikusydän, 2019)
Erilaiset taiteen muodot, kuten tanssi, draama, kuvataide, valokuva, nukketeatteri ja luova kirjoittaminen, antavat meille keinoja ja välineitä ilmaista omaan elämään liittyviä asioita ja kokemuksia sekä välineitä. Taiteellinen toiminta voi lisätä itsetuntemusta, itsetuntoa ja itseluottamusta, itsensä hyväksymistä ja arvokkuuden tunnetta. (Laitinen, 2017) Kulttuurilla on syvä yhteys ihmisen hyvinvointiin, eikä tämän tunnistaminen ja tunnustaminen vähennä kulttuurin muita ulottuvuuksia tai arvoja.
”Taiteellinen toiminta voi lisätä itsetuntemusta, itsetuntoa ja itseluottamusta, itsensä hyväksymistä ja arvokkuuden tunnetta.”
Laitinen 2017
Viime vuosina Suomessa on otettu aktiivisesti käyttöön kulttuurihyvinvoinnin käsitettä, joka on kehitetty Turussa vuosina 2012–2013 Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun, Turun kaupungin, Taiteen edistämiskeskuksen ja Turun seudun järjestökentän kanssa yhteistyössä. Kulttuurihyvinvointi viittaa yksilölliseen tai yhteisöllisesti jaettuun kokemukseen siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia tai ovat yhteydessä siihen. Kulttuurin hyvinvointia tukevat vaikutukset läpäisevät koko ihmisen elämänkaaren ja ilmenevät ihmisen omassa taidesuhteessa. Taide ja kulttuuri ymmärretään osana hyvää elämänlaatua ja elinikäistä oppimista. (Lilja-Viherlampi & Rosenlöf, 2019)
Kulttuurihyvinvoinnin ytimessä on ajatus moniammatillisesta yhteistyöstä sosiaali-, terveys-, taide-, kulttuuri-, kasvatus- ja nuorisoalan ammattilaisten välillä. Kulttuurihyvinvointi on vielä suhteellisen tuore näkökulma mm. kulttuuri-, kirjasto-, kasvatus-, sote- ja hyvinvointipalveluiden järjestämiseen. Kunta tai järjestö voi toiminnassaan miettiä, miten sen tuottamat palvelut hyödyntävät kulttuurin ja taiteen mahdollisuuksia sekä niihin liittyvää moniammatillista yhteistyötä osallisuuden, yhteisöllisyyden sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kansallisesti kulttuurihyvinvoinnin osaamisalaa kehittää mm. Taikusydän-yhteyspiste, joka kytkee yhteen tutkijoita, kouluttajia, kehittäjiä ja käytännön toimijoita sekä viestii kulttuurihyvinvointiin liittyvästä tutkimuksesta ja toiminnasta.
Kulttuurihyvinvoinvoinnin kivijalka rakentuu tukevan lakiperustan päälle
Laki määrittelee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perusrakenteet ja -tehtävät ja edellyttää monialaista yhteistyötä. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. (Terveydenhuoltolaki, Kuntalaki)
Jokaisella on oikeus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin, kehittää itseään ja yhteisöään niiden avulla sekä mahdollisuus ilmaista itseään vapaasti. Nämä kulttuuriset oikeudet on turvattu YK:n ihmisoikeusjulistuksessa (1948) sekä useissa Suomea sitovissa ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen perustuslaissa.
Kulttuuritoiminnan järjestäminen on osa kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, joka on yksi kunnan perustehtävistä. Viime vuonna uusitussa laissa kuntien kulttuuritoiminnasta määritellään, että kunnan tulee edistää kulttuuria ja taidetta osana asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä paikallista ja alueellista elinvoimaa. Kunnan tulee edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä. (Laki kuntien kulttuuritoiminnasta) Kyse on siis siitä, että kunnissa mahdollistetaan saavutettavan ja monipuolisen kulttuuri- ja taidetoiminnan toteutuminen.
”Kulttuuritoiminnan järjestäminen on osa kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, joka on yksi kunnan perustehtävistä.”
Kulttuuri kuuluu osaksi erilaisia paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia hyvinvoinnin edistämisen rakenteita. Hyvinvoinnin haasteisiin voidaan vaikuttaa vain luomalla eri toimijoiden välille vahva yhdessä toimimisen ja osallisuuden kulttuuri. Yhteistyö hallintorajojen yli on paitsi lakisääteistä, myös yksi kuntien kriittisistä menestystekijöistä. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen on poikkihallinnollista työtä, jonka vaikutukset ovat yhtä vahvoja kuin ovat sidokset eri toimijoiden välillä. Yhteistyö eri toimijoiden välillä rakentuu sellaiseksi kuin se tavoitteellisesti rakennetaan yhteistyössä. Siinäpä se kaikessa yksinkertaisuudessaan. Yhteistyö ei siis vaadi suuria rahallisia resursseja, eikä oikeastaan edes suuria ajallisia panostuksia, vaan kohtaamisen taitoa, positiivista uteliaisuutta, empatiaa sekä luottamusta hypätä uudelle yhteiselle maaperälle, jonka kaikkia polkuja ei ole vielä tiedossa. Kaikki nämä ovat myös taitoja, joita taide ja kulttuuri luontaisesti opettavat hyödyntämään.
Yksi kunnallisen yhteistyön toteutumisen mittari on Kulttuurin Tea-viisari.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL toteutti TEAviisarin kulttuuri-tiedonkeruun kuntien kulttuurin vastuuhenkilöille ensimmäisen kerran keväällä 2019 vastaten tunnistettuun tarpeeseen kerätä vertailtavaa tietoa hyvinvointia ja terveyttä edistävästä kulttuuritoiminnassa kunnissa. Kunnissa tärkeäksi koetusta kyselystä kertoo sekin, että 96 % kaikista Manner-Suomen kunnista vastasi kyselyyn. Kyselyssä arvioidaan mm. kunnan yhteistyörakenteita ja voimavaroja kulttuurihyvinvointitoiminnan edistämiseksi. (TEAViisari kulttuuri)
Rakenteista konkretiaan – juhlapuheista tekoihin
Kulttuurin ja taiteen merkityksen tunnistaminen hyvinvoinnin osa-alueiksi tuppaa vielä harmittavan usein jäämään kauniiksi korulauseiksi juhlapuheisiin ja epämääräisiksi viittauksiksi strategiapapereissa. Kyseessä on monitahoinen ilmiö, joka koskettaa koko ihmisen elämänkaarta. Siksi sitä voi olla vaikea joskus tavoittaa.
Käytännössä kulttuurihyvinvointi voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että neuvola kannustaa vanhempia lukemaan ja laulamaan lapsilleen yhteistyössä vaikkapa kirjaston kanssa. Tai sitä, että hoivakodissa asuvalle mahdollistetaan oman mielimusiikin kuuntelu osana arkea. Tai sitä, että kouluissa työskentelee draamakasvattaja ryhmäytymisen tukena ennaltaehkäisten kiusaamista ja tukien lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Tämä kaikki edellyttää toteutuakseen moniammatillista yhteistyötä sekä uteliasta tutkimusmatkaa uuden äärelle yhteisenä tavoitteena kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen.
Entäpä jos omassa ammatissa voisi nykyistä enemmän hyödyntää omaa harrastuneisuutta ja vaikkapa aiemmassa koulutuksessa opittuja taitoja? Tämä avaisi uudenlaisen näkökulman esimerkiksi vanhustyön kehittämiseen. Turun kaupungin vanhuspalveluissa tänä vuonna toteutetun kyselyn mukaan 87 % vanhuspalveluiden kyselyyn vastanneista työntekijöistä on sosiaali- ja terveysalan tutkinnon lisäksi myös toinen/useampi tutkinto, jonka käyttöönottaminen osana omaa työtä voisi avata uusia ulottuvuuksia sekä oman työn tekemiseen että asiakkaiden arkeen.
On myös tärkeää, että kulttuuri jalkautuu sinne, missä ihmiset ovat ja astuu ulos tiloistaan myös kulttuurilaitosten ulkopuolelle. Turun kaupungissa tämä periaate näkyy mm. Turun kaupunginkirjaston toiminnassa, jossa kiinnitetään erityistä huomiota kulttuuripalveluiden saavutettavuuden kannalta katveeseen jääviin kuntalaisiin. Esimerkiksi valtakunnallisestikin hyväksi käytännöksi tunnistettu OmaKirjasto tuo kirjasto- ja muita vapaa-ajan palveluita kotiin, mikäli asiakas ei korkean iän, vamman tai sairauden takia pääse itse hakeutumaan mieleisiinsä kulttuuripalveluihin.
Myös Turun filharmoninen orkesteri on tehnyt uraauurtavaa työtä saavutettavuuden eteen livestriimaamalla konsertteja jo ennen korona-aikaa. Lisäksi orkesteri on mukana Saavutettavat orkesterit -hankkeessa, jossa lisätään kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saavutettavuutta etsimällä keinoja tuoda orkesteritoiminta lähelle sitä ikääntynyttä väestöä, joka ei pääse orkesterien luo.
Turussa on toiminut vuodesta 2016 lähtien kaupungin eri toimialat läpileikkaava poikkihallinnollinen kulttuurihyvinvointityöryhmä. Ryhmä on työskennellyt yhdessä kulttuurinhyvinvoinnin näkökulman tunnistamiseksi kaupungin palveluissa. Tuloksena on syntynyt mm. kulttuurihyvinvointiin liittyviä koulutuksia kaupungin henkilöstölle, uusia hankeavauksia ja uusia kulttuurihyvinvointipalveluita. Ryhmä toimii myös alustana yhteistyölle linkittäen eri toimialoja yhteen ja generoiden uusia ideoita kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi taiteen ja kulttuurin keinoin.
Liisa Hämäläinen
kulttuurikoordinaattori, Turun kaupungin poikkihallinnollisen kulttuurihyvinvointityöryhmän sihteeri, Turun kaupunki
FM, Kulttuurituottaja (AMK)
Anna-Mari Rosenlöf
erityisasiantuntija, Taikusydän-yhteyspiste, Varsinais-Suomen maakunnallisen kulttuurihyvinvointityöryhmän puheenjohtaja ja Turun kaupungin poikkihallinnollisen kulttuurihyvinvointityöryhmän asiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu
FM
Seuraa Taikusydän-yhteyspistettä Twitterissä
Lähteitä
Laitinen, L. 2017. Taide, taiteellinen toiminta ja mielenterveys. Teoksessa K. Lehikoinen & E. Vanhanen (toim.) Taide ja hyvinvointi: Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen. Kokos 1/2017. Taideyliopisto. Helsinki. s. 85–98.
Lilja-Viherlampi L., Rosenlöf A., (2019). Moninäkökulmainen kulttuurihyvinvointi. Tanskanen I. (Ed)., Taide töissä : Näkökulmia taiteen opetukseen sekä taiteilijan rooliin yhteisöissä., Turun ammattikorkeakoulu.
Taikusydän, 2019. Maailman terveysjärjestö WHO:n raportti taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista.
Seuraa meitä:
Jaa julkaisu:
Pingback: Kommentti: Hyvinvointia ja työelämätaitoja kulttuuritoiminnasta – Dialogiblogi
Kiitos tästä artikkelista – näitä hyviä ”sanoituksia” tarvitaan asian edistämiseksi.
Yhdistysten ja vapaaehtoisten rooli jäi artikkelissanne vähälle huomiolle. Mitä ajattelette niiden merkityksestä?
Kiitokset hyvästä kommentista. Yhdistyksillä ja vapaaehtoisilla on todellakin erittäin olennainen ja tärkeä rooli ja merkitys kulttuurihyvinvointityössä.
Pingback: Sote-akatemian ja luovan kirjoittamisen oppiaineen yhteistyö tuo kokemusäänet esiin taiteen kautta – Dialogiblogi