Terveyttä ikääntyville monialaisella yhteistyöllä

Pitkäikäisyys on ihmiskunnan saavutus, joka on mahdollista yhä useammalle meistä. Tämän myötä olemme keskellä historiallista muutosta, jossa väestö ikääntyy kaikkialla maailmassa. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan kaikilla ihmisillä täytyy olla mahdollisuus pitkään ja terveeseen elämään. Muut samanaikaiset megatrendit, kuten kaupungistuminen ja digitalisaatio, mahdollistavat yhteiskuntien muokkaamista ikäystävällisimmiksi. Parhaiten terveen ikääntymisen edellytyksiä luodaan monialaisella yhteistyöllä.

Sote-akatemiassa on tarjolla monitieteinen verkko-opintojakso Ikääntyvä väestö, terveys ja palvelut. Opintojaksolla opiskelija voi muodostaa kokonaiskäsityksen ikääntymisestä niin yksilöllisenä kuin yhteiskunnallisenakin ilmiönä. Opetus toteutetaan eri tiedekuntien, tieteenalojen tutkijoiden sekä asiantuntijoiden yhteistyönä ja esiin nouseekin monialaisen yhteistyön merkitys ikääntyneiden palveluissa nyt ja tulevaisuudessa.

Ihminen, ikääntyminen ja terveys

Ikääntyminen on ihmiselle lajityypillinen ilmiö, jota voi lähestyä monenlaisista näkökulmista. Esimerkiksi biologisten teorioiden mukaan ikääntyminen on geneettisesti ohjelmoitua tai elimistön kulumista, kun taas sosiologia tarkastelee ikääntyvän yksilön muuttuvaa suhdetta yhteiskuntaan. Vanheneminen voi olla myös viisastumista ja transendenssia – kehitystä, jota elämänkokemuksemme muokkaavat. Näkökulmasta riippumatta ikääntyminen on prosessina yksilöllinen, monitahoinen ja vaikeasti ennustettava.

Yksilön ikääntyessä myös erilaiset terveysongelmat ja sairaudet yleensä lisääntyvät. Pitkäikäisyyteen liittyvistä tutkimuksista tiedetään, että terveysvalinnoilla on keskeinen yhteys siihen, missä kunnossa ikäännymme. Hyvät terveysvalinnat ja elintavat ennustavat hyvää terveyttä ja toimintakykyä ikääntyessä. Aivoterveyden ylläpito on merkityksellinen muistiongelmien ehkäisemiseksi ja on monia keinoja ennaltaehkäistä ikääntyneillä yleisiä jalkaterveyden ongelmia. Ikääntymiseen liittyvät muutokset voivat altistaa myös mielenterveyden ongelmille, joissa ennaltaehkäisyn lisäksi keskeistä on ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin avun saaminen. Viime vuosina on yhä enemmän kiinnitetty huomiota myös eläinten positiiviseen vaikutukseen ikääntyneiden elämässä. Ikääntynyt henkilö saattaa olla aktiivisempi ja ottaa omasta elämästään enemmän vastuuta, kun hänellä on asuinkumppanina eläin. Eläin voi mielenterveyden lisäksi vaikuttaa positiivisesti siis myös fyysiseen aktiivisuuteen.

Näkökulmasta riippumatta ikääntyminen on prosessina yksilöllinen, monitahoinen ja vaikeasti ennustettava.

Suurin osa ikääntyneistä on kotona asuvia ja hyväkuntoisia, mutta vielä avuntarpeidenkin ilmaantuessa voidaan preventiivisillä toimenpiteillä ehkäistä toimintakyvyn heikkenemistä ja uusien terveysongelmien ilmaantumista. Esimerkiksi liikunta, hyvä terveellinen ravinto ja sosiaalinen toiminta eivät menetä merkitystään vielä pysyvässä ympärivuorokautisessa hoidossakaan. Ihmisen yksilöllinen elämänkokemus ja tarpeet määrittävät esimerkiksi sitä, millaisessa ympäristössä hän haluaisi ikääntyneenä mieluiten elää. Vuorovaikutus itselle tärkeiden ihmisten ja myös eläinten kanssa on merkityksellistä aktiiviseen elämään kannustavassa hoivassa.

Ikääntyneet, ympäristö ja yhteiskunta

Kaupungistumiskehitys on yleinen trendi maailmalla ja muuttoliike Suomessakin kohdistuu muutamiin kasvukeskuksiin suurten kaupunkien ympärille. Kasvavissa kaupungeissa ympäristön ja tilojen suunnittelussa on otettava terveysnäkökulma huomioon niin, että kaikenikäisten ja -kuntoisten ihmisten turvallinen liikkuminen on mahdollista. Turvallisuuteen liittyy rakennetun ympäristön turvallisuuden lisäksi kokemus yhteiskunnan ikääntymiseen liittyvästä arvomaailmasta sekä se, miten ikääntymisestä ja turvallisuudesta keskustellaan mediassa ja politiikassa. Houkuttelevaksi suunniteltu, esteettinen sekä aistirikas ympäristö kutsuu liikkumaan ja näin voidaan luoda ns. terapeuttisia maisemia, joilla on tutkitusti myönteisiä terveysvaikutuksia ikääntyville. Myös helposti saavutettavissa olevat taide- ja kulttuurielämykset tuovat elämään mielekkyyttä ja hyvinvointia, samoin kuin mahdollisuus kokea luonnon ja eläinten läsnäolo omassa elämässä.

Yksilön suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan merkittävässä roolissa on myös media, joka vaikuttaa ihmisten jokapäiväisen elämän jäsentämiseen ja merkityksellistämiseen. Nykyajan ilmiö on yhteiskunnan medioituminen (engl. mediatization), johon liittyen suuri osa arkielämän havainnoista ja vuorovaikutuksesta ovat mediavälitteisiä. Väestön ikääntyessä on tärkeää tarkastella myös ikääntyvän ihmisen ja median suhdetta, koska mediakulttuuri on yksi keskeinen areena, jossa ikääntymiseen liittyviä käsityksiä tuotetaan ja kierrätetään. Asiajournalismissa ikääntymisestä puhutaan usein ongelmakeskeisesti, mutta suurten ikäluokkien vanheneminen ja kaupalliset intressit ovat muokanneet mediakuvastoja myönteisemmiksi. Lisäksi sosiaalinen media tarjoaa varttuneemmalle väestölle areenan, jossa voi haastaa vallitsevia käsityksiä ikääntymisestä. Tämä voi aiheuttaa ikääntyneille myös negatiiviseksi koettua painetta siitä, miten vastata median välittämään kuvaan aktiivisesta, liikkuvasta ihmisestä, vaikka oma kunto ei sitä sallisikaan.

Näkökulmia palvelujärjestelmään

Kaikkeen ei voi aina omilla toimillaankaan vaikuttaa ja iän myötä todennäköisyys erilaisille terveysongelmille kasvaa. Tällöin saavutettavien terveys- ja sosiaalipalveluiden rooli on merkittävä, jotta tukea ja apua on tarjolla matalalla kynnyksellä. Nykyisessä palvelujärjestelmässä kehittämistarpeita on tunnistettu ja tulevaisuuden palveluissa tavoitellaan nykyistä paremmin toteutuvaa asiakaslähtöisyyttä. Asiakasraadit ja kokemusasiantuntijat ovat aktiivisesti mukana asiakaslähtöisten palveluiden suunnittelussa. Palveluiden sisältö puolestaan perustuu tieteelliseen näyttöön, jota hyödynnetään yksilöllisesti asiakkaan tueksi. Terveydenhuollon digitalisaatio, tekoälyn hyödyntäminen ja muut teknologian ratkaisut tarjoavat uusia keinoja hoidon tueksi ja palveluketjujen sujuvoittamiseksi. Haasteita voi kuitenkin nousta esimerkiksi ikääntyneiden digitaalisesta osaamisesta, joka voi vaikeuttaa esimerkiksi laboratorio- ja lääkäriaikojen itsenäistä varaamista. Teknologinen kehitys voi kuitenkin myös mahdollistaa monia ikääntyneiden elämää helpottavia toimia, joissa ihmisen itsensä ei tarvitse olla aktiivisena toimijana: esimerkiksi älylattiat ja -seinät tai erilaiset automaattiset etäyhteyslaitteet voivat tulevaisuudessa entistä enemmän vaikuttaa ikääntyneiden elämää helpottavasti.

Tulevaisuuden palveluissa tavoitellaan nykyistä paremmin toteutuvaa asiakaslähtöisyyttä

Väestön ikääntyessä muistiongelmat ja -sairaudet ovat yleisimpiä syitä kasvavalle sote-palveluiden tarpeelle. Kotiin vietäviä palveluita kehitetään ja tavoitteena on kotona asuminen mahdollistaminen, ”aging-in-place”. Pitkäaikaisessakin hoivassa asukkaan hyvinvointia voidaan tukea hoitotyön toimintojen lisäksi toimivalla ja kodinomaisella tilasuunnittelulla, jossa asukas voi toimia mahdollisimman itsenäisesti. Mitä pidemmälle muistisairaus etenee, sitä merkityksellisempi rooli ympäristöllä on. Tähän liittyy palveluiden saatavuuden ja sosiaalisen tuen lisäksi fyysinen ympäristö, joka parhaimmillaan tukee asukkaan itsemääräämisoikeutta ja auttaa ymmärtämään missä on.

Lopuksi

Ikääntyminen tuo mukanaan monenlaisia muutoksia elämäämme. Ikäystävällisessä yhteiskunnassa varttuneemmatkin yhteisön jäsenet voivat olla aktiivisia ja arvostettuja toimijoita sekä saavat apua tarvitessaan. Ikäystävällisen yhteiskunnan ja palvelujärjestelmän perustana on yhteinen arvopohja, jonka avulla luodaan mahdollisuuksia terveenä ikääntymiseen meille kaikille.

Tässä blogitekstissä nostetaan esiin näkökulmia Sote-akatemian Ikääntyvä väestö, terveys ja palvelut -opintojakson asiantuntijaluennoista. Opintojaksolla aihetta tarkastellaan maantieteen, hoitotieteen, lääketieteen, kansanterveystieteen, oikeustieteen, maatalous- ja metsätieteen, kulttuurin ja tulevaisuudentutkimuksen näkökulmista. Opintojakson järjestäjänä on Turun yliopiston hoitotieteen laitos, joka vahvistaa voimakkaasti gerontologisen hoitotieteen asiantuntija- ja johtamiskoulutusta myös kevään 2021 yhteishaussa.