Toksinen stressi: miten suojata ja suojautua sen aiheuttamilta haitoilta?

Sopiva stressi kuuluu elämään. Tarvitsemme stressireaktiota selvitäksemme uusista tai kuormittavista tilanteista ja oppiaksemme uutta. Ongelmia ilmaantuu, jos stressistä ei päästä palautumaan eli kuormitus jatkuu tauotta liian pitkään ihmisen senhetkiseen sietokykyyn nähden tai jos kuormittuminen on hyvin voimakasta. Stressireaktio aiheuttaa elimistössä monia fysiologisia muutoksia, ja pitkittynyt tai liian voimakas reaktio voi aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja. Nämä terveyshaitat eivät rajoitu mielenterveyden ongelmiin, vaan myös monien muiden sairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen riski kasvaa toksisen stressin seurauksena. Lapsuusiässä koettu toksinen stressi voi siis heijastua aikuisiän terveyteen. Lapset ja nuoret ovat aikuisia herkempiä stressin terveyshaitoille, koska heidän stressinsäätelyjärjestelmänsä ovat vasta kehittymässä. Kehittyvät järjestelmät ovat herkkiä muutokselle, mikä mahdollistaa oppimisen, mutta altistaa myös poikkeamille aikuisia herkemmin.

Resilienssillä tarkoitetaan yksilön vastustuskykyä stressiä kohtaan tai kimmoisuutta ja kykyä palautua kuormittavista tilanteista. Resilienssistä käytetään usein vaakavertausta: riippuen siitä, missä kohdassa vaa’an tukipilari on, kuormitustekijä painaa vaakakuppia alas enemmän tai vähemmän. Tukipilarin paikkaan vaikuttavat monet tekijät, kuten perimä, aikaisemmat elämänkokemukset ja ajankohtainen elämäntilanne: jos on aikaisemmin joutunut kohtaamaan paljon voimakasta stressiä, tukipilari on siirtynyt keskipisteestä ja pieni ajankohtainen vastoinkäyminen voi painaa vaakakupin alas. Vastaavasti, jos stressitekijöitä on ollut sopivasti, resilienssi on vankempi, eikä vaa’an tasapaino heilahda niin helposti vastoinkäymisten osuessa kohdalle. Toisaalta jos ei koskaan ole joutunut kokemaan lainkaan stressiä tai vastoinkäymisiä, resilienssi voi myös olla alentunut, koska stressinsäätelyjärjestelmät eivät ole saaneet sopivaa harjoitusta.

Aikuiset voivat auttaa lasta harjoittelemaan stressinsäätelyä

Pienillä lapsilla stressin haitallisten vaikutusten puskurointi liittyy kiinteästi vanhempien ja muiden lasta hoitavien aikuisten kykyyn luoda olosuhteet, joiden puitteissa stressinsäätelyä voi harjoitella turvallisesti. On hyvä muistaa, että vanhemmatkin ovat ”vain” ihmisiä. Heidän voimavaroihinsa ja kykyynsä tukea lapsen säätelytoimintoja vaikuttavat monet pitkäaikaiset ja ajankohtaiset tekijät. Vanhemman oman terveydentilan tukeminen ja hoitaminen on avainasemassa, kun halutaan tukea lasten ja nuorten kehittyviä säätelyjärjestelmiä. Hyvää vanhemmuutta on pyrkiä huolehtimaan omasta terveydestä ja hakea tarvittaessa ulkopuolista apua esimerkiksi mielenterveyden ongelmiin. Toisaalta samat lainalaisuudet, joita edellä on kuvattu, pätevät myös aikuisiin, joten stressin haittojen minimoinnin näkökulma toimii myös vanhempien kanssa tehtävässä työssä, joka tähtää lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen.

Pienillä lapsilla stressin haitallisten vaikutusten puskurointi liittyy kiinteästi vanhempien ja muiden lasta hoitavien aikuisten kykyyn luoda olosuhteet, joiden puitteissa stressinsäätelyä voi harjoitella turvallisesti.

Nuoruusiässä taas vanhemman merkitys stressin ja nuoren käyttäytymisen säätelijänä heikkenee selvästi. Nuoruusiässä aivot virittyvät lapsuudenperheen ulkopuolisiin ärsykkeisiin aktiivisesti ja ikätovereiden vaikutus jyrää herkästi vanhempien ja muiden aikuisten vaikutusvallan. Murrosiän hormonaaliset muutokset heiluttavat omalta osaltaan stressinsietokykyä. Nuoret tarvitsevat siis rakenteita yhteiskuntaan, jotka tukevat heitä ilman että he huomaavat, että heitä tuetaan: pysyvyyttä ihmissuhteisiin ja heidät tuntevia aikuisia kasvuympäristöihin, kasvurauhaa ja aikaa harjoitella elämää riittävän turvallisissa puitteissa.

Leikki tukee lasten kehittyvää stressinsäätelyjärjestelmää. Hyvin vaikeita elämäntapahtumia kohdannut lapsi voi lakata leikkimästä tai leikin sisällöt voivat muuttua aggressiivisiksi. Nämä kummatkin ovat esimerkkejä toksisen stressin vaikutuksista ja merkkejä lapsen säätelymahdollisuuksien pettämisestä. Vuorovaikutustilanteissa jaettu ilo ja hetket, jolloin aikuinen huomaa hyvän lapsessa ja tämän toiminnassa ovat niitä tekijöitä, joiden avulla vuorovaikutuksen laatua voidaan parantaa. Leikin ja hyvän huomaamisen mahdollistaminen on hyvä muistaa lasten kasvuympäristöissä.

Vanhemman oman terveydentilan tukeminen ja hoitaminen on avainasemassa, kun halutaan tukea lasten ja nuorten kehittyviä säätelyjärjestelmiä. Hyvää vanhemmuutta on pyrkiä huolehtimaan omasta terveydestä ja hakea tarvittaessa ulkopuolista apua esimerkiksi mielenterveyden ongelmiin.

Toksista stressiä aiheuttavia tekijöitä pitää pyrkiä poistamaan lapsen, nuoren tai perheen elämästä niin paljon kuin mahdollista. Tämä ei tarkoita kaiken stressin siivoamista pois elämästä, vaan nimenomaan ylikuormitukseen johtavien tekijöiden tunnistamista ja poistamista. Toinen reitti toksisen stressin haittojen vähentämiseen on resilienssin tukeminen esimerkiksi kiinnittämällä huomiota ihmissuhteiden laatuun ja lapsen tai nuoren omiin hallintakeinoihin. Kannattaa muistaa, että jos hyvin voimakas stressireaktio on käynnissä, niin uusien taitojen oppiminen on erittäin vaikeaa tai mahdotonta, sillä energia kuluu stressitilan sietämiseen. Monimutkaisissa tilanteissa onkin tärkeää, että työtä päästään tekemään riittävän pitkäjänteisesti. On erittäin perusteltua tarjota tukea silloinkin, kun välitöntä paranemista tai stressitekijän poistumista ei ole heti näköpiirissä, jotta vaaka saadaan pidettyä niin lähellä tasapainotilaa kuin mahdollista.

Toksinen stressi aiheuttaa merkittävää haittaa terveydelle. Näiden haittojen vähentäminen on tärkeää huomioida, kun kehitetään yhteiskuntaa ja halutaan edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Tärkeimmät keinot liittyvät liiallista kuormitusta aiheuttavien tekijöiden tunnistamiseen ja poistamiseen sekä muiden ihmisten tarjoamaan tukeen.

FinnBrain-tutkimusryhmä Turun yliopistossa tutkii raskaudenaikaisen ja varhaisen stressin yhteyksiä lapsen kehitykselle ja terveydelle. Nettisivuilta löytyy materiaalia lapsiperheille sekä sote-, kasvatus- ja opetusalojen ammattilaisille: https://sites.utu.fi/finnbrain/oppaita-aiheesta-stressi-ja-aivot/

Blogikirjoitus on osa Heidekenin tiedekummit -sarjaa. Tiedekummitoiminnalla pyritään vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin, jotka vaikuttavat Varsinais-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin. Tavoitteena on myös tutkitun tiedon vieminen käytäntöön.  Mukana yhteistyössä ovat Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry, Turun yliopisto, Sote-akatemia, INVEST ja Åbo Akademi.

Lue lisää ja tutustu Heidekenin tiedekummeihin: https://vslj.fi/heidekenin-tiedekummit/

Turun yliopiston blogikirjoitus tiedekummitoiminnasta: https://blogit.utu.fi/utu/2021/11/12/tiedekummit-uudenlaista-yhteiskunnallista-vuorovaikutusta-lasten-nuorten-ja-perheiden-hyvinvoinnin-edistamiseksi/

Seuraa meitä:
Jaa julkaisu: