Mitä tahansa muuta kuin opettajaksi

Jaakko Suominen

Aloitin historian yliopisto-opintoni Turussa melkein tasan kaksikymmentäviisi vuotta sitten. Elokuun lopulla 1992 minulla oli yksi selkeä ammatillinen tavoite, mitä opinnoiltani halusin: mitä tahansa muuta mutta ei opettajaksi.

Pidin historianopettajan ammattia kyllä ihan kunniallisena. Nimenomaan asialleen omistautuneet innostuneet historianopettajat olivat saaneet minutkin kiinnostumaan historiasta mahdollisena opiskelualana. En tosin muista, oliko innostuksen raja mielestäni jo ylittynyt, kun lukio-opettaja näytti latinalaisen Amerikan varhaiskulttuureja käsitelleellä tunnilla omia lomadiakuviaan Meksikon ja Guatemalan porraspyramideilta. Continue reading

Ei kannata kuunnella vain äärimetallia

Arttu Saarinen

Osa sen myöntää, osa ei, mutta uskoakseni lähes jokainen meistä on pyrkinyt jossain vaiheessa välttelemään ihmisiä puhtaasti siitä syystä, että kokee toisen liian erilaiseksi itsensä kanssa. Ihmiset tutkitusti hakeutuvat mieluummin kaltaistensa seuraan hyvin monilla eri tavoilla. Esimerkiksi korkeasti koulutetut yliopistolaiset ja heidän jälkikasvunsa pyörivät tyypillisesti samankaltaistensa seurassa. He asuvat samoilla asuinalueilla kaltaistensa kanssa, käyvät samanlaisissa harrastuksissa, laittavat lahjakkaan jälkikasvunsa samoille kieliluokille jne. Ihmiset hakeutuvat kaltaistensa seuraan koska on varsin stressaavaa olla esimerkiksi tekemisissä ihmisten kanssa, jotka ovat poliittisesti kaikesta kanssasi eri mieltä.

Continue reading

What university rankings and output measurement tell us?

Markus Granlund

I must first confess that I personally have a love-hate relationship with rankings. On the one hand, they may be informative as comes to benchmarking and development of our activities. On the other hand, they tend to carry many validity and reliability problems as comes to the applied measurements and the underlying data, which again questions their whole existence: if they are not valid and reliable, why bother for recording “random noise”. Do the rankings measure learning? No. Do the rankings measure research quality? Yes, but not in a consistent way. Such findings have for long been reported by researchers in the Research Unit for the Sociology of Education (http://ruse.utu.fi/home), for instance. Continue reading

Älä soita tänään – tieteestä puhumisen sietämätön vaikeus

Outi Sarpila

Virkkeeni on pitkä. Niin pitkä, että olen jo kauan sitten unohtanut, mikä alkuperäinen ajatukseni edes oli. Seuraavan lauseen aloitan toisaalta-sanalla. Kyseessä taitaa olla ainakin kymmenes samalla tavalla aloittamani lause tämän yhden puhelinkeskustelun aikana. Puhelimen toisessa päässä oleva toimittajakin alkaa tuskastua. Onneksi emme keskustele suorassa radio- tai TV-lähetyksessä. Continue reading

Uutta lukuvuotta aloittamassa

Riitta Pyykkö

Lukuvuosi on alkamassa ja ensimmäiset uudet opiskelijat ovat jo saapuneet kampukselle. On ilo toivottaa heidät tervetulleiksi akateemiseen yhteisöömme. Toisaalta vastuu painaa: Miten osaamme vastata heidän suuriin odotuksiinsa opiskelun ja oppimisen laadusta, miten saamme heidän opiskeluintonsa säilymään vuosien ajan?

Continue reading

Yrittäjyysyliopisto antaa opiskelijoille parempia valmiuksia työelämään

Jarna Heinonen

Yliopistoissa on tärkeää kannustaa opiskelijoita kekseliäisyyteen ja yritteliäisyyteen.

Continue reading

Yhteistyössä maailman parasta

Riitta Pyykkö

Yliopistokoulutus on aina ollut kansainvälistä, ja kansainvälisyys on sen kehityksen ehto. Jokainen yliopistoista nykyisin valmistuva tulee työskentelemään niin kansallisissa kuin kansainvälisissä verkostoissa, jotka voivat toimia kotimaassa tai globaalisti ja pitää yhteyttä fyysisesti tai virtuaalisesti. Ovatko olosuhteet kansainvälistymiselle kunnossa, ja onko yliopistotutkinnon suorittaneilla riittävät valmiudet kansainväliseen toimintaan?

Continue reading

Lapsiperheille kehitetään digitaalisia mielenterveyden palveluita

Puhelimen ja tietokoneen välityksellä on jo mahdollista saada varhaista apua mielenterveyden ongelmiin.

Continue reading

Allergian siedätyshoito haasteiden edessä

Johannes Savolainen

Allergian siedätyshoito on yli 100 vuotta vanha allergian hoitomuoto. Se oli vuosikymmenten ajan ainoa allergian hoitomuoto allergeenin välttämisen ohella. Allergian kehittyvä lääkehoito 1950-luvulta lähtien aiheutti ennen pitkää siedätyshoidon vähentymiseen 1980-luvulla. Siedätyshoidon vaikutusmekanismeja opittiin tuntemaan 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Enää siedätyshoito ei ollut ”puoskarointia” vaan allergian syynmukaista immunomodulatorista  hoitoa. Lisäksi käyttöön tulivat biologisesti standardisoidut korkealaatuiset allergeenipreparaatit, jotka voitiin rekisteröidä lääkevalmisteiksi.

Continue reading

Ilman ekonomisteja talouselämä on tuuliajolla

Heikki Kauppi

Taloustiede tutkii niukkojen resurssien jakamiseen liittyviä kysymyksiä. Miten työllisyys kehittyy, jos työntekijöiden irtisanomissuojaa heikennetään? Ohjaako sokerivero kuluttajien ruokavaliota terveellisemmäksi? Mitä seuraa, jos korkeakoulutus muutetaan maksulliseksi? Taloustiede antaa näihin kysymyksiin erilaisia vastauksia. Joku vastauksista voittaa ja sillä perustellaan ainakin osittain lopullista talouspoliittista ratkaisua; millainen irtisanomissuoja asetetaan, vaikuttaako sokeripitoisuus elintarvikkeen verotukseen, tai onko lukukausimaksuja. Continue reading

« Older posts