Yrittäjyysyliopisto antaa opiskelijoille parempia valmiuksia työelämään

Jarna Heinonen

Yliopistoissa on tärkeää kannustaa opiskelijoita kekseliäisyyteen ja yritteliäisyyteen.

Continue reading

Yhteistyössä maailman parasta

Riitta Pyykkö

Yliopistokoulutus on aina ollut kansainvälistä, ja kansainvälisyys on sen kehityksen ehto. Jokainen yliopistoista nykyisin valmistuva tulee työskentelemään niin kansallisissa kuin kansainvälisissä verkostoissa, jotka voivat toimia kotimaassa tai globaalisti ja pitää yhteyttä fyysisesti tai virtuaalisesti. Ovatko olosuhteet kansainvälistymiselle kunnossa, ja onko yliopistotutkinnon suorittaneilla riittävät valmiudet kansainväliseen toimintaan?

Continue reading

Lapsiperheille kehitetään digitaalisia mielenterveyden palveluita

Puhelimen ja tietokoneen välityksellä on jo mahdollista saada varhaista apua mielenterveyden ongelmiin.

Continue reading

Allergian siedätyshoito haasteiden edessä

Johannes Savolainen

Allergian siedätyshoito on yli 100 vuotta vanha allergian hoitomuoto. Se oli vuosikymmenten ajan ainoa allergian hoitomuoto allergeenin välttämisen ohella. Allergian kehittyvä lääkehoito 1950-luvulta lähtien aiheutti ennen pitkää siedätyshoidon vähentymiseen 1980-luvulla. Siedätyshoidon vaikutusmekanismeja opittiin tuntemaan 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Enää siedätyshoito ei ollut ”puoskarointia” vaan allergian syynmukaista immunomodulatorista  hoitoa. Lisäksi käyttöön tulivat biologisesti standardisoidut korkealaatuiset allergeenipreparaatit, jotka voitiin rekisteröidä lääkevalmisteiksi.

Continue reading

Ilman ekonomisteja talouselämä on tuuliajolla

Heikki Kauppi

Taloustiede tutkii niukkojen resurssien jakamiseen liittyviä kysymyksiä. Miten työllisyys kehittyy, jos työntekijöiden irtisanomissuojaa heikennetään? Ohjaako sokerivero kuluttajien ruokavaliota terveellisemmäksi? Mitä seuraa, jos korkeakoulutus muutetaan maksulliseksi? Taloustiede antaa näihin kysymyksiin erilaisia vastauksia. Joku vastauksista voittaa ja sillä perustellaan ainakin osittain lopullista talouspoliittista ratkaisua; millainen irtisanomissuoja asetetaan, vaikuttaako sokeripitoisuus elintarvikkeen verotukseen, tai onko lukukausimaksuja. Continue reading

Pohdinnassa Länsirannikon yliopistollinen sairaala

Pentti Huovinen

pedaVarsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit solmivat vuonna 2011 yhteistyösopimuksen, jonka pohjalta muodostettiin Länsirannikon miljoonapiiri. Tulevassa maakuntauudistuksessa tätä kolmen maakunnan muodostamaa, noin 900 000 asukkaan aluetta, kutsutaan yhteistyöalueeksi. Continue reading

Kenen keho on tärkeä?

Lotta Koistinen

Morian leirin olosuhteet asettavat pakolaiset ihmisyyden kategorian ulkopuolelle.

Continue reading

Kaksi promootiokulkuetta

Veli Pekka Toropainen

Seisoin alkukesästä 1990 Aninkaistenkadulla teatterista lainatuissa vaatteissa. Oli Turun yliopiston 350-vuotisjuhlat ja promootiokulkue järjestäytyi konserttisalin edustalla. Ihailimme kuningatar Silviaa, joka promovoitiin kunniatohtoriksi. Hän oli loukannut jalkansa ja joutui kipsin vuoksi ajamaan ohitsemme avoautolla. Kun promovoidut tohtorit jo astelivat mäkeä alas, oli meidän vuoromme liittyä joukon hännille historiallisena kulkueena.

Continue reading

Paikallinen suunnitteleminen on suuri voimavara monikulttuurisuusasioissa

Hanna Heino

Maahanmuuton kasvu on olennainen osa suomalaisten kuntien tulevaisuutta. Miten merkittäviin muutoksiin on varauduttu eri osissa maata?

Maahanmuutosta käyty strateginen keskustelu on suomalaisissa kunnissa hyvin erilaisilla tasoilla. Joutsassa pohditaan, miten kuntaan saadaan integroitua enemmän maahanmuuttajia. Urjalassa on puolestaan vasta avattu keskustelua turvapaikanhakijoiden vastaanotosta.

Vaikka maahanmuutto on kasvanut 2000-luvun alusta tähän päivään asti, se ei silti vielä ole saanut ansaitsemaansa huomiota kuntien tekemissä strategioissa. Olisiko monikulttuurisuuden lisääntyminen kuitenkin asia, jota kunnissa pitäisi pohtia enemmän?
Continue reading

Jääkiekko Euroopassa oli alkuvuosinaan melkoisen elitististä puuhaa

Markku Jokisipilä

Jääkiekon jokavuotiset MM-kisat pelataan tänä keväänä Saksan Kölnissä ja Ranskan Pariisissa. Kölniläisille jääkiekko on tuttua puuhaa. Kölner Haie pelaa kotiottelunsa Euroopan toiseksi korkeimmalla yleisökeskiarvolla ja seura on voittanut Saksan mestaruuden kahdeksan kertaa. Sen riveissä on vuosikymmenten saatossa nähty monia lajin kansainvälisiä huippunimiä, mm. 1970-1980 –lukujen suomalaisille lätkäfaneille Länsi-Saksan paidassa monet kerrat katkeraa kalkkia juottaneet Erich Kühnhackl, Udo Kiessling ja Gerd Truntschka.

Continue reading

« Older posts