Johanna Niemi

Yhdysvaltojen merkittävimpien yritysten johtajat ottivat elokuussa 2019 kantaa yritysten rooliin taloudessa. Kannanoton keskeinen viesti on sitoutuminen yhteiskuntavastuullisuuteen. Yritysjohtajat eivät luovu vapaasta markkinataloudesta, jota he pitävät kestävän talouden, työllisyyden, innovaatioiden ja hyvinvoivan ympäristön edistäjänä. Kannanoton kärki kohdistui pikavoittoja tavoittelevaan yritystoimintaan.

Image by Gerd Altmann from Pixabay

Kannanoton merkitystä korostaa, että sen takana oli 181 yrityksen muodostama Business Roundtable ja allekirjoittajina tunnettujen konsulttiyhtiöiden, useiden rahoitusalan yritysten ja tuotantoyritysten, kuten Coca Colan, John Deeren ja General Motorsin johtajat.

Kannanotto sisältää viestin yritysten tarkoituksesta korostamalla yritysten tuottamia palveluita ja tuotteita. Kannanotto korostaa yritysten sitoutumista kaikkien sidosryhmien suuntaan, mainiten asiakkaat, työntekijät, alihankkijat, yritysten toimintaympäristöjen asukkaat, ympäristön sekä yrityksen osakkaat. Merkittävää ei ole pelkästään se, että osakkaat mainitaan samalla viivalla muiden sidosryhmien kanssa, vaan myös se, että ne mainitaan viimeisinä. Lisäksi kannanotto näkee osakkeenomistajien intressinä pitkän aikavälin sijoittamisen. 

Kannanotto merkitsee erilaista näkemystä yhtiöiden tarkoitukseen kuin suomalaisessa keskustelussa. Suomen osakeyhtiölakiin on kirjattu, että osakeyhtiön toiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Yhteiskuntavastuullisuutta ei laissa mainita, vaan sitä koskeva kannanotto on kirjattu hallituksen esitykseen, jonka mukaan yhteiskuntavastuullisuus toteutuu muun lainsäädännön ja mahdollisen yleisen mielipiteen kautta.

Osakeyhtiö on markkinatalouden keskeisimpiä instituutioita, joka on mahdollistanut sekä teollisen vallankumouksen että nykyisen jälkiteollisen talousjärjestelmän. Silti osakeyhtiöstä yhteiskunnallisena instituutiona käydään varsin vähän keskustelua. Keskustelua tulisi kuitenkin käydä sellaisista kysymyksistä kuin, miten osakeyhtiö on mahdollistanut viime vuosisatojen taloudellisen kasvun ja miten nykyinen käsitys osakeyhtiöstä pystyy vastaamaan markkinatalouden suuriin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. 

Historiallisessa tarkastelussa osakeyhtiömuodon kehityksen pontimena oli koota pääomaa taloudellisiin hankkeisiin, joita yksittäinen taloudellinen toimija ei pystynyt rahoittamaan ja joiden sisältämää riskiä kukaan ei pystynyt yksin kantamaan. Euroopan valtiot laajensivat 1600- ja 1700 lukujen taitteessa kaupankäyntiään siirtomaiden ja muiden kaukaisten maiden kanssa. Merikuljetusten rahoittaminen edellytti huomattavien pääomien kokoamista, ja kuljetukset olivat riskialttiita. Toisaalta myös voittopotentiaali oli huomattava. Historiallista taustaa vasten osakeyhtiö voitaisiin nähdä keinona yhteiskunnallisesti tarpeellisten ja merkittävien hankkeiden toteuttamiseen.

Osakeyhtiön tarkoitusta on edelleen aiheellista tarkastella yhteiskunnallisella tasolla, ei vain osakkeenomistajien näkökulmasta. Yhteiskunnallisena, lainsäätäjän mahdolliseksi tekemän instituution reunaehtoja ja vaikutuksia on voitava tarkastella myös kriittisesti eri tieteenalojen kriteereillä. Piia Aitta on Aalto-yliopistossa vuonna 2019 hyväksytyssä väitöskirjassaan osoittanut, että suomalaisessa keskustelussa on sivuutettu muut kuin osakkeenomistajan voitontavoittelua korostavat näkökulmat. 

Talouden kommentaattori Martin Wolf jatkoi keskustelua yritysjohtajien kannanotosta Financial Times lehdessä. Hän yhdisti kannanoton pääomamarkkinoiden tilanteeseen, joka on mahdollistanut rahoitussektorin ja suuryritysten huikean menestyksen verrattuna tuotannollisiin ja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä on osa kehitystä, joka on johtanut varallisuus- ja tuloerojen kasvuun erityisesti rikkaimman yhden prosentin eduksi sekä uusien yritysten toimintaedellytysten heikentymiseen.

Kuten Wolf toteaa, yritysjohtajien puheenvuoro on vain aloitus. He eivät sijoita itseään poliittisen keskustelun kentälle eivätkä ota kantaa siihen, millaisia toimia he odottavat lainsäätäjiltä, sääntelijöiltä ja poliitikoilta. Kuitenkin verokilpailun suitsiminen, infrastruktuurien ja ympäristön säilyttäminen, tuotannon muutoksista kärsivien aseman helpottaminen ja talouden vakauden turvaaminen vahvistavat myös yritysten toiminnan edellytyksiä.

Johanna Niemi toimii rikos-ja prosessioikeuden professorina Turun yliopistossa.