Kategoria: Tutkimus (Page 7 of 8)

Ihmismielen suurenmoisuus on jotain aivan uskomatonta: Mielemme on auttanut meitä parantamaan lukemattomia sairauksia, kehittämään mitä ihmeellisimpiä älylaitteita ja tietoliikenneverkkoja, ratkaisemaan lukemattomia mysteerejä, rakentamaan vuosisata vuosisadalta parempaa ja hyvinvoivempaa yhteiskuntaa – nousemaan luomakunnan huipulle. Kolikolla on kuitenkin myös aina kääntöpuoli. Tämä samainen ongelmanratkaisukyky, josta on kiittäminen monia ihmiskunnan ihmeellisiä edistysaskeleita, aiheuttaa sen, että mielemme tuottaa usein meille lisää ylimääräistä stressiä, huolta, murhetta, kuormitusta ja kärsimystä. Ulkomaailman ongelmissa ongelmanratkaisu toimii usein hienosti: jos joku ei ole mieleistämme tai toimi haluamallamme tavalla, voimme yleensä muuttaa tai korjata sen tai viime kädessä jopa vältellä ongelmaa. Nämä ongelmanratkaisukeinot harvemmin kuitenkaan sellaisenaan sopivat ihmismielen sisäisten kiemuroiden ratkaisemiseen, koska mielen sisäisiin stressitekijöihin tämä sama logiikka ei useinkaan päde. Emme voi (ainakaan pitkällä aikavälillä) poistaa, ”korjata” tai vältellä ikäviä ja negatiivisia ajatuksia, tunteita tai kehollisia tuntemuksia mielessämme tai elämässämme. Stressi, haasteet ja muut kipukohdat ovat luontainen osa elämää, mutta jos mielemme lähtee ratkomaan stressaaviksi ja negatiivisiksi koettuja tunteita, ajatuksia ja tuntemuksia kielellisen ongelmanratkaisun keinoin, saavat ne meistä usein yliotteen.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettemmekö voisi tehdä sisäisille kokemuksillemme mitään; voimme opetella uusia tapoja kohdata näitä mielen sisäisiä stressitekijöitä ja opetella suhtautumaan niihin niin, etteivät ne enää saakaan meistä niin suurta ylivaltaa. Juuri tästä on kyse psykologisessa joustavuudessa. Psykologisen joustavuuden kehittäjä, psykologi ja Nevadan Yliopiston professori Steven C. Hayes määrittelee psykologisen joustavuuden kyvyksi olla tietoisesti läsnä ja toimia joustavasti tilanteen vaatimalla tavalla kuitenkin niin, että toiminta palvelee yksilön arvoja. Käytännössä psykologinen joustavuus tarkoittaa sitä, että 1) tulemme tietoiseksi kulloinkin mielessämme olevista ajatuksista, tunteista ja kehollisista tuntemuksia, 2) otamme etäisyyttä stressaaviksi koettuihin ajatuksiin ja tunteisiin ja annamme niiden tulla ja mennä, mutta emme anna tuntemuksille ylivaltaa ja 3) toimimme arvojemme mukaisesti, vaikka samanaikaisesti kokisimmekin ikäviä tuntemuksia. Otetaan esimerkiksi haasteellinen työtilanne tai vaikkapa tenttiin valmistautuminen. On tyypillistä, että haastava ja stressaavat tilanteet herättävät meissä voimakkaita negatiivisia ajatuksia, tunteita ja kehollisia tuntemuksia; jännittää, pelottaa, sydän hakkaa tai vatsaa kivistää ja ajatukset laukkaavat: selviänkö tilanteesta, entä jos unohdan olennaisen, entä jos mokaan? Harjoittamalla psykologista joustavuutta voimme opetella tiedostamaan ja hyväksymään nämä sisäiset kokemuksemme ja saada keinoja niiden säätelyyn.

Mielen kyky arvioida, yhdistellä ja nähdä uhkia itsessään siis harvemmin on ongelma. Kuten sanottu, kyvykkyys arvioida ja nähdä vaaranpaikkoja on ongelmanratkaisun näkökulmasta erittäin hyödyllistä, mutta stressihallinnan näkökulmasta vaikutus on helposti päinvastainen. Jos sulaudumme stressaavan tilanteen herättämiin ajatuksiin, tunteisiin ja kehollisiin tuntemuksiin, niin on mahdollista, että stressikuormamme kasvaa ikään kuin tarpeettomasti ja turhaan. Emme tietenkään voi (tai haluakaan) vaientaa tai poistaa tätä varoitusjärjestelmää tai kykyämme ennakoida tulevaa ja oppia menneistä, mutta voimme oppia elämään tämän kanssa niin, ettei se tarpeettomasti kuormita meitä. Psykologista joustavuutta harjoitetaan tekemällä erilasia harjoitteita, sillä joustavuus on positiivinen psykologinen taito, joka voi kasvaa vaan harjoituksen ja toistojen myötä. Psykologisen joustavuuden harjoitukset koostuvat tietoisuustaito(mindfulness)-harjoitteista sekä arvotyöskentelystä. Harjoitteiden avulla opitaan suhtatumaan itseen ja omiin tuntemuksiin tietoisemmin ja hyväksyvämmin sekä suuntaamaan omaa käytöstä kohti arvojen mukaista suuntaa. Psykologisen joustavuuden avulla ei voi saavuttaa stressitöntä tai kivutonta elämää, mutta sitä harjoittamalla voi oppia elämään mielekästä ja itselle merkityksellistä elämää. Ihmismieli ei ole joko–tai vaan sekä–että ja siihen kuuluu sekä positiiviset että negatiiviset kokemukset. Emme useinkaan voi valita, mitä tunnemme ja ajatuksetkin tuppaavat kulkemaan omia reittejään, mutta sen sijaan meillä on vaikutusvaltaa ohjata suhtautumistamme ja käyttäytymistämme. Psykologisen joustavuuden harjoittamisella opetellaan uusia, joustavampia ja hyväksyvämpiä tapoja suhtautua ja toimia. Negatiiviseksi koetut ajatukset, tunteet tai tuntemukset ovat edelleen (enemmän tai vähemmän) läsnä, mutta harjoittamalla psykologista joustavuutta ne eivät enää saakaan meistä niin suurta otetta ja voimme suunnata energiamme siihen mikä meille oikeasti on merkityksellistä ja ohjata elämäämme haluamaamme suuntaan.

Blogitekstin lähteenä on käytetty erilaisia psykologista joustavuutta käsitteleviä julkaisuja ja tieteellisiä artikkeleita. (esim. Hayes; Bond; Lappalainen; Kangasniemi; Pietikäinen)

Kirjoittaja tekee väitöskirjatutkimusta psykologisen joustavuuden hyödyntämisestä työkuormituksesta palautumisessa.

Elina Honkasalo
Tohtorikoulutettava
Johtaminen ja organisointi
Turun kauppakorkeakoulu