Äidin tai sisaren sijassa – Sotilaskotisisarten työ talvi- ja jatkosodan rintamilla
Kuntademokratian pyörät pyörivät
Kihlattuni isällä on vanha 1980- ja 1990-lukujen taitteessa valmistettu Saab. Ruotsalaisen autosuunnittelun taidonnäyte on iästään huolimatta kiiltävä, lastenlasten kivillä kylkeen piirtämiä kuvioita lukuun ottamatta. Nykyään Saab lähtee kylille lähinnä kesäisin, kun käydään hakemassa täydennyksiä lomalaisille. Virta-avainta vääntäessä tietää odottaa vanhan suurehkon moottorin tasaista matalaa, mutta uudempiin autoihin verrattuna kovaäänistä hyrräystä. Tottumaton voisi säikähtää, mutta autojen…
Ukrainan sota ja sen perustelut poliittisen historian tutkijoiden silmin
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 on nostattanut kaikissa meissä pintaan monenlaisia tunteita. Turun yliopisto onkin reagoinut nopeasti ja esimerkiksi järjestänyt opiskelijoille ja henkilökunnalle keskusteluapua Ukrainan sodan herättämien huolenaiheiden käsittelyyn. Toisaalta Ukrainan sota on herättänyt myös paljon kysymyksiä, joihin kaivataan punnittuja, asiantuntijatietoon nojaavia vastauksia. Poliittisen historian oppiaineessa järjestettiinkin 8.3.2022 keskustelutilaisuus, jossa opetus- ja tutkimushenkilökunta vastaili opiskelijoiltamme tulleisiin…
Yhteistyötarjouksesta pyhään vihaan: SMP:n suhde vihreään liikkeeseen 1980-luvulla
Oikeistopopulistiset ja vihreät puolueet on 2000-luvulla opittu näkemään toistensa vastakohtina. Politiikkaa seuraaville on tullut tutuksi nelikenttä, jossa on esitetty puolueiden talouspoliittinen orientaatio vaakajanalla (vasemmisto–oikeisto) ja arvo-orientaatio pystyjanalla (liberaali–konservatiivi). Arvojanalla oikeistopopulistit ja vihreät ovat olleet toistensa ääripäät: populistit arvokonservatiivisin puolue ja vihreät arvoliberaalein. Suomessa arvoerot nykypuolueista Perussuomalaisten ja Vihreän liiton välillä ovat tulleet esiin etenkin ympäristö‑…
Maanpuolustuksesta mangaan – satavuotias Lotta Svärd tutkimuksen kohteena
Lotta Svärdistä tulevat monille ensimmäiseksi mieleen kuvaukset naisten työstä talvi- ja jatkosodissa. Ja ihan syystäkin, olihan lottien panos kriisivuosina merkittävä. Lottien arvokasta työtä havainnollistetaan usein toistamalla heidän vapauttaneen rintamalle 25 000 sotilasta. Lottajärjestö oli lisäksi paljon muutakin, ja lotat ovat lyhyesti sanottuna huikea tulokulma suomalaiseen maanpuolustukseen, sukupuolihistoriaan ja yhteiskuntaan. Pitkästi sanottuna: alla katsaus lottajärjestöstä, lottahistoriasta…
Kuinka pyydystää ihmiskokemus viranomaisaineistosta?
Historiantutkimus vaatii usein väsymätöntä tummuneiden paperien koluamista. Tutkija on myös monesti kiinnostunut teemasta, josta historian toimijat kertovat vain huomaamattaan tai sivulauseissa. Miten voi esimerkiksi havainnoida viranomaisten ja heidän ratkaisujensa kohteina olevien henkilökohtaista kokemusta ja toimijuutta viranomaisdokumentteja hyödyntäen? Matti Välimäki painii tämän kysymyksen kanssa meneillään olevassa 1980- ja 1990-lukujen maahanmuuttopolitiikkaa käsittelevässä tutkimuksessaan. Poikkeustilat saavat tutkijan, kuten…
”Jos mielessäsi on kirja, jonka haluat lukea, mutta sitä ei ole vielä kirjoitettu, sinun täytyy kirjoittaa se itse.”
Nämä Toni Morrisonin sanat saattavat tuntua hieman turhankin kunnianhimoisilta, mutta niissä piilee totuuden siemen. Kun minun täytyi alkaa pohtia pro gradu -työni aihetta, kunnianhimoni ja täydellisyyden tavoitteluni tuntui aluksi syövän kaikki mielenkiintoiset ideani. Lisäksi opiskelijakaverit tuntuivat puhuvan ainoastaan sellaisista graduaiheista, joista olisi jollain tapaa hyötyä työllistymisessä. Se kuulosti hyvin järkevältä, mutta ei lainkaan inspiroivalta. Päinvastoin…
Poliittisen historian väitöskirja paljastaa suomalaisesta rauhanturvaamisesta uusia puolia
Väitöskirjassani ”Suomi, rauhanturvaaminen ja kylmä sota 1956–1990” esitän Suomen käyttäneen rauhanturvaamista sekä ulkopoliittisesti että puolustuspoliittisesti taitavasti hyväkseen. Näin ollen rauhanturvaaminen avaa mielenkiintoisen kurkistusaukon myös laajempiin Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin päätöksiin ja niiden taustoihin. Rauhanturvaaminen oli kylmän sodan maailmassa läntisten intressien läpitunkemaa. Suomen kaltaiset puolueettomat valtiot tasapainottivat tätä läntisyyttä ja Nato-maiden osallistumista operaatioihin. Neuvostoliitto ei kaatanut…
Ihmisyys, toimijuus ja poliittinen historia
Poliittisessa historiassa rakenteiden ymmärrys edellyttää ihmisyyden ja toimijuuden ymmärrystä, miksi-kysymysten etsintää ja niihin vastaamista. Siinä ovat avuksi uteliaisuus, kylmäpäisyys ja empatia. Poliittisen historian tutkijat tarkastelevat mielellään yhteiskunnallista valtaa. Jos vallan rakenteiden kehitystä halutaan ymmärtää, on arvioitava vallan haltijoiden ja tavoittelijoiden sekä vallankäytön toimeenpanijoiden ja kohteiden tekoja ja pyrkimyksiä. Valtasuhteiden tarkastelu kuitenkin edellyttää tutkijalta myös kykyä…
Haastattelussa yliopisto-opettaja Maiju Wuokko
Syksyllä poliittisen historian yliopisto-opettajana aloittanut Maiju Wuokko on erikoistunut talouden ja politiikan suhteisiin, yrityshistoriaan sekä työmarkkinasuhteisiin. Poliittisen historian korkeakouluharjoittelija pääsi haastattelemaan häntä taustastaan, tutkimuksistaan ja suunnitelmistaan. Mistä tulet Turun yliopistolle? Olen kotoisin Espoon Olarista, jossa asun poikani ja puolisoni kanssa. Akateemisessa mielessä tulen Turkuun Helsingin yliopistosta, jossa olen tehnyt maisterin- ja tohtorintutkinnot Suomen ja Pohjoismaiden…