Monialainen yhteistyö laajenee monitoimijaiseksi silloin, kun ammattihenkilöiden lisäksi mukana tasavertaisena toimijana on asiakas tai esimerkiksi avustava koira. Monitoimijaisen yhteistyön onnistumisen kannalta siihen osallistuvien toimijoiden on tärkeää päästä keskinäiseen erilaisia näkökulmia kunnioittavaan vuorovaikutukseen, jossa tunnistetaan kaikki osaamisalat ja luodaan keskinäistä luottamusta (Bowman ym., 2021, Kekoni ym., 2019).
Kuva: Sandra Valli
Osallistujien osaaminen ja kokemus voivat yhdessä muodostaa erittäin laajan tiedollisen ja taidollisen viitekehyksen. Monitoimijainen yhteistyö tähtää yleensä yhteiseen ennalta määriteltyyn tavoitteeseen, johon pääsemiseksi kaikki osalliset sitoutuvat antamaan oman panoksensa koko työskentelyn ajan. Yhteisen tavoitteen mielessä pitäminen, eteenpäin vieminen ja tarkastelu tunnistetaankin yhdeksi monialaisen yhteistyön onnistumisen edellytykseksi (esim. Bronstein 2003).
Mahdollisimman hyvään kivun hallintaan tähtäävän monitoimijaisen työryhmän jäseninä voi olla useita eri alan ammattilaisia ja keskiössä kipuasiakas ja kipukoira (kipua ilmaisemaan koulutettu ja testattu koira). Tällaisen erityisen monipuolisen ryhmän yhteistyön onnistumisen elementtien tarkastelu on kiinnostavaa. Koira tuo mukanaan työryhmään monilajisen vuorovaikutuksen ja asiakas-koira työparin yhteisprosessin, jossa molemmat osapuolet saavat toisiltaan hyvinvointia. Koiran avulla asiakas oppii myös havaitsemaan kipuun liittyviä ennakko-oireita, joita ei muuten huomaisi. Koiran ilmaistessa kipua jo ennakko-oireiden ilmetessä, asiakas saa mahdollisuuden käyttää myös ei-lääkinnällisiä menetelmiä tilanteen helpottamiseksi. Koiran rauhoittuessa asiakas saa vahvistuksen onnistuneesta kivunhallinnasta. Kun kiputilanne rauhoittuu, koira siirtyy esimerkiksi lepäämään makuuasentoon. Toisaalta jos kiputilannetta ei saada haltuun, voi koira myös estää asiakasta tekemästä jotain, esimerkiksi uloslähtemisen asettumalla ovelle esteeksi. Koira toimii tietynlaisena sensorina kivun hallinnassa.
Työryhmän ammattilaiset hyötyvät myös koiran osallistumisesta työskentelyyn. Esimerkiksi fysio- ja toimintaterapiassa voi koiralla olla keskeinen rooli toimintojen säätelyssä siten, että kipu pysyy hallinnassa. Puheterapiassa ja psykologin vastaanotolla koira voi olla myös keskustelun kulun säätelijä sekä auttaa tilanteen rentouden ja stressin hallinnassa, mikä vaikuttaa myös kivun tuntemukseen.
Koira toimii monitoimijaisessa yhteistyössä myös eräänlaisena sosiaalisena liimana. Asioista keskustelu on usein helpompaa koiran ollessa mukana työryhmässä. Fokus asioiden käsittelyssä siirtyy kivusta enemmänkin mahdollisuuksiin ja uusiin toimintakykyä eteenpäin vieviin seikkoihin. Koiran osaamisen kunnioittaminen ja viestinnän huomioiminen on monitoimijaisessa työskentelyssä tärkeää. Siten myös koiran koulutukseen perehtynyt sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö/-henkilöitä kuuluu työryhmään. Koko työskentelyprosessia peilaa koiran hyvinvointi ja kunnioittava vuorovaikutus eläimen ja ihmisen välillä. Toiminnan eettisyys on yhteinen arvo ja koko työryhmän vastuulla. Avoin dialogi työryhmässä tukee kaikkien hyvinvointia.
Tiivistelmä
Toimivan monitoimijaisen yhteistyön elementeiksi ovat osoittautuneet seuraavat seikat:
- Koiran ja asiakkaan välinen vuorovaikutus ja luottamus
- Osallistuvilla henkilöillä on sosiaali- ja terveysalan tutkinto sekä oman alan kattava kokemus
- Vertaistukiryhmän sisällyttäminen työskentelyyn tukee prosessin onnistumista
- Monitoimijaisen keskustelun dialogisuus ja avoimus, toisten näkemysten kunnioittaminen ja aito kiinnostus
- Halukkuus aitoon läsnäoloon, asiakkaan rinnalla kulkemiseen ja uusien mahdollisuuksien luomiseen
Marjaana Raukola-Lindblom
Yliopisto-opettaja
Sote-akatemia
Turun yliopisto
Nona Borgström
Projektisuunnittelija
Helsingin yliopisto,
eläinlääketieteellinen tiedekunta
Jaa julkaisu:
