Taustaa
Suomessa toimii yli 11 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä (=sote-järjestöt) ja niissä on 1,3 miljoonaa jäsentä. Järjestöistä lähes kolmasosa on suuntautunut lastensuojeluun ja -hoitoon sekä vanhemmuuteen ja huoltajuuteen. Seuraavaksi suurin toimiala, sairauteen ja vammaan liittyvät järjestöt, kattaa kaikista 24 prosenttia. Loput järjestöistä keskittyvät mm. eläkeläisiin, syrjäytymisen ehkäisyyn ja muuhun hyte-työhön. (SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry.)
Varsinais-Suomessa on SOSTE ry:n tilastojen mukaan noin 900 sote-järjestöä, mm. lapsi-, nuoriso- ja perhetyöjärjestöjä, omais-, vanhus-, sairaus- ja vammaisjärjestöjä, yleisen terveyden ja hyvinvoinnin järjestöjä, pelastusalan vapaaehtoisjärjestöjä, mielenterveys-, päihde- ja riippuvuus -järjestöjä sekä työllisyyden edistämisen/työttömien järjestöjä. Sote-järjestöjen kenttä on siis moninainen, laaja ja vaikuttava.
Hyvinvointia ja terveyttä edistävällä toiminnalla, ns. hyte-toiminnalla, tuetaan ihmisten mahdollisuuksia hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitoon ja parantamiseen. Sote-järjestöjen hyte-toiminnan kohderyhmänä voivat olla kaikki asukkaat tai pieni erityisryhmä. Usein toiminta suunnataan heikommassa asemassa oleviin ihmisiin ja järjestöjen avulla tavoitetaan niitä henkilöitä, jotka ovat jääneet julkisten palvelujen ulkopuolelle tai tuki ei ole riittävää.
Hyvinvointia ja terveyttä edistävällä toiminnalla, ns. hyte-toiminnalla, tuetaan ihmisten mahdollisuuksia hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitoon ja parantamiseen.
Sote-järjestöjen hyte-toiminnot voivat olla paikallisia, kuntakohtaisia, seutukunnallisia, maakunnallisia tai valtakunnallisia. Asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin vastaaminen, joustavuus ja ketteryys ovat sote-järjestöjen hyte-toiminnan suurimpia vahvuuksia. Järjestöillä on myös kyky reagoida nopeasti yhteiskunnallisiin muutoksin esimerkiksi poikkeusaikoina. Järjestöjen toimintaa ei siis voi eikä kannata jäykästi lokeroida kaavioihin tai määritellä tarkkaan toiminta-alueita tai yhteistyötahoja. Toiminta vaatii kuitenkin vahvaa tavoitteellista kumppanuutta järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueen kesken.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA aloitti syksyllä 2017 Järjestö 2.0-avustusohjelman sote-järjestöjen vaikuttamistyön ja verkostoitumisen tueksi vuosille 2017-2020. Varsinais-Suomessa ohjelma-avustus haettiin usean kymmenen sote-järjestön yhteistyöllä ja toiminta käynnistyi nimellä ”JärjestöSotehanke 113, Varsinais-Suomi”. Kokonaisuuden hallinnoijana toimii Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry ja osahankkeista vastaavat Turun Kaupunkilähetys ry ja Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry. 113-hanke on toiminut koko hankekautensa ajan Varsinais-Suomen sote-muutoksen suunnittelussa sote-järjestöjen virallisena edustajana ja julkisen sektorin järjestökumppanina.
Yhteisellä kuvaamisella sote-järjestöjen hyte-toiminta ja vaikutukset näkyviksi
Sipilän hallituksen sote-uudistusvalmistelun aikana Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman alaiseen hyte-työryhmään perustettiin järjestötyöryhmä, jonka tehtävänä oli kuvata maakunnan sote-järjestöjen hyte-toiminta. Työryhmän toiminnasta vastasi sote-järjestöjä hyte-työryhmässä edustava JärjestöSotehanke 113. Pohjana hyödynnettiin mm. sote- ja maakuntavalmistelun v. 2018 toivomaa ja järjestöjen silloisen intressityöryhmän tekemää järjestöjen check-listaa maakunnalle.
Kuvauksen tarkoituksena oli tehdä sote-järjestöjen ammattilaisten, vapaaehtoisten ja kokemustoimijoiden hyte-toimintaa näkyväksi. Samalla haettiin yhteistä näkemystä siitä, mitkä järjestöjen toiminnoista jatkuisivat sote-uudistuksen jälkeenkin kuntayhteistyönä ja mitkä yhteistyötoiminnat sopisivat paremmin tulevalle maakunnalle. Tarkoituksena ei ollut kuvata yksittäisten järjestöjen toimintaa, vaan yhdistää toimintaa maakunnalliseksi kokonaisuudeksi.
Sote-järjestöjen hyte-toimintojen kuvaustuotoksen lisäksi tärkeää oli itse prosessi. Kuvausta olivat tekemässä lukuisat järjestöedustajat ja useampi sote-valmistelija, mikä helpottaa mallin juurruttamista ja käyttöönottoa. Malli on siirrettävissä ja on siirrettykin muutamiin muihin maakuntiin, joissa paikallinen käsittely ja päivitys vahvistaa yhteistyötä. Malli on tehty sote-järjestöjen yleishyödyllisen toiminnan kärjellä, mutta sen on todettu sopivan hyvin muidenkin järjestöjen toimintaan.
Sote-järjestöjen hyte-toiminnan kuvausta voi hyödyntää monin eri tavoin. Se toimii järjestöyhteistyön vahvistajana maakunnallisen hyte-työn koordinoinnissa ja yksittäisen kunnan yhteistyön kehittämisessä. Sitä on testattu myös yhden seutukunnan järjestötoimijoiden sisäisessä kehittämisessä, jossa se vahvisti sote-järjestöjen hyte-vaikutusten esiintuomista.
Maakunnallista yhteneväisyyttä ja tavoitteellisuutta järjestöystävällisen kunnan toimintamallilla
Varsinais-Suomen kunnissa on monenlaisia käytäntöjä järjestöyhteistyössä. Yhteistyön muodot voivat perustua yksittäisten viranhaltijoiden tai lautakuntien kokemukseen ja toimintatapoihin. Järjestöyhteistyöhön liittyvät toimintatavat, kriteerit tai strateginen suunnittelu eivät ole joka kunnassa kuvattua, raportoitua tai selvästi kenenkään vastuulla. Kuntien keskinäinen yhteistyö järjestöasioissa on hankalaa erilaisten toimintatapojen vuoksi.
Sipilän hallituksen sote-uudistuksen kaaduttua vuoden 2019 alussa, jatkettiin Varsinais-Suomessa yhteistyötä järjestämissuunnitelman ”rakenteen” alla. Hyte-työryhmä jatkoi toimintaansa ja työryhmän jäsenenä toimiva JärjestöSotehanke 113 sai uuden tehtävän luoda ehdotus yhteiseksi maakunnalliseksi toimintamalliksi kunnille järjestöyhteistyön vahvistamiseksi. Toimintamallin pohjana toimisi aiemmin tehty sote-järjestöjen hyte-toiminnan kuvaus.
Sekä kuntien että järjestöjen edustajat toivoivat yhteistä mallia, jolla kehittää sekä yksittäisen kunnan järjestöyhteistyötä, että helpottaa kuntien keskinäistä yhteistyötä asiassa esim. seutukunnallisesti. Selvä yhteistyön malli helpottaa myös järjestöjä löytämään kuntakumppanuuksia ja mahdollistaa suunnitelmallisen ja tavoitteellisen yhteistyön.
Selvä yhteistyön malli helpottaa järjestöjä löytämään kuntakumppanuuksia ja mahdollistaa suunnitelmallisen ja tavoitteellisen yhteistyön.
Hyte-teemaryhmän alainen järjestöprojektiryhmä otti haasteen vastaan ja loppuvuodesta 2020 valmistui laajalla yhteistyöllä järjestöystävällisen kunnan toimintamalli. Malli rakentuu kolmen pääotsikon ja yhdeksän kohdan kuntien tarkistuslistasta, lisäksi jokainen tarkistuslistan kohta on avattu omassa tekstiosiossaan. Hyte-kuvauksen lailla tämän toimintamallin suurin vahvuus taisi olla kuvausmatka. Kuvausta olivat tekemässä lukuisat eri järjestöedustajat ja kuntien hyte-koordinaattorit, mikä vahvisti yhteistä näkemystä ja helpottaa mallin juurruttamista ja käyttöönottoa. Toimintamalli sopii hyvin sovellettavaksi muille alueille ja kunnille tai kuntayhtymille.
Rahoituksesta ja tehtävänannosta johtuen tämäkin malli on tehty sote-järjestöjen yleishyödyllisen toiminnan kärjellä, mutta sen on jo todettu sopivan hyvin muidenkin järjestöjen toimintaan. Esimerkiksi Varsinais-Suomen liiton maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) alainen järjestöjaosto on testannut mallin käyttöä kuntayhteistyön kehittämisessä ja malli oli esittelyssä maakunnallisessa järjestöfoorumissa.
Järjestöprojektiryhmän seuraavaksi tehtäväksi ja haasteeksi on annettu järjestöystävällisen hyvinvointialueen toimintamallin kuvaaminen. Kuvausprosessi on juuri alkamassa ja se tulee olemaan myös osa Varsinais-Suomen Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman ja rakennerahoitushankkeen sisällöllistä kehittämistä.
Vaikutamme yhteistyössä myös jatkossa: sote-järjestöjen neuvottelukunta aloittaa toimintansa Varsinais-Suomessa vuoden 2021 alussa!
JärjestöSotehanke 113:n toiminta-aika on osoittanut sote-järjestöjen yhteistyön voiman. Tavoitteellisella yhteistoiminnalla, avoimella ja rakentavalla toimintakulttuurilla ja resurssien yhdistämisellä sote-järjestöt ovat tehneet toimintansa vaikutuksia näkyviksi ja vahvistaneet yhteistä vaikuttamisasemaansa julkisen sektorin kumppanina kohti sote-uudistusta ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen rakentamista.
JärjestöSotehanke 113:n toiminta-aika on osoittanut sote-järjestöjen yhteistyön voiman.
Vaikuttavan tuloksen taustalla on sote-järjestöjen tahto ja sitoutuminen yhteisen äänen ja tekemisen vahvistamiseen. Iso kiitos kuuluu myös maakunnallista sote-muutosta tavalla toisella tekeville julkisen sektorin vastuuvalmistelijoille, jotka ovat nähneet sote-järjestöjen järjestäytyneen yhteistyön hyödyt ja tukeneet järjestöjä ja niiden vahvempaa mukanaoloa osana virallista valmistelua.
Yhteistyö ei tule loppumaan Järjestöhanke 113:n työn päättyessä, sillä sote-järjestöt ovat järjestäytyneet tulevia vuosia varten. Syyskuussa 2020 viitisenkymmentä sote-järjestöä perusti yhteistyössä sote-järjestöjen neuvottelukunnan, joka toimii sote-järjestöjen yhteisenä virallisena edustajana tulevien vuosien sote-uudistusta valmistelevassa yhteistyössä. Neuvottelukunta on hyväksytty kumppaniksi myös julkisen sektorin puolelta. Neuvottelukunnan puheenjohtaja toimii mm. järjestämissuunnitelman, Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman ja rakennerahoitushankkeiden ohjausryhmässä järjestöjen edustajana. Tärkein neuvottelukunnan tehtävä tulee olemaan aito vuoropuhelu sekä yhteinen tekeminen ja sen vahvistaminen tulevan hyvinvointialueen ja laajan sote-järjestökentän välillä.
Kunnilla ja tulevalla hyvinvointialueella on nyt loistava mahdollisuus jatkaa yhteistä kehittämistä ja suunnittelua aidossa kumppanuudessa järjestöjen kanssa. Toimiva järjestöyhteistyö tulee olemaan Varsinais-Suomen hyte-menestystekijä!
Minna Rosendahl
Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry
JärjestöSotehanke 113:n aluejohtaja
Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman hyte-teemaryhmän jäsen ja järjestöprojektiryhmän pj
Varsinais-Suomen sote-järjestöjen neuvottelukunnan pj
Seuraa JärjestöSote 113 -hanketta twitterissä:
Viittaukset:
Suomen sosiaali ja terveys SOSTE ry
2020 JärjestöSotehanke 113: Järjestöystävällisen kunnan toimintamallin luominen ja kuvaaminen
Jaa julkaisu:
