Tassut ja kaviot vaikuttavat hyvinvointiin yhteiskunnassamme

Tassut ja kaviot vaikuttavat hyvinvointiin yhteiskunnassamme

“olen oppinut kohtaamaan vaikeita asioita”

“olen saanut uuden hyvän ystävän – koiran”

“hevonen on aina läsnä, turvallinen ja kuuntelee minua”

Asiakkailta kuultua

Kuva: Sandra Valli

Eläinten ja ihmisten hyvinvointihistoria on pitkä. Tällä hetkellä eläimet ovat entistä tärkeämmässä ja näkyvämmässä roolissa yhteiskunnassamme. Eläinten ja ihmisten välinen vuorovaikutus on perusta hyvinvoinnille monella tapaa. Eläimiä osallistuu eläinavusteiseen sosiaali-, terveys-, opetus-, ja virkistystoimintaan, virkatyöhön ja erilaisiin avustaviin tehtäviin sekä muuhun hyödylliseen työhön.

Tästä voit tutustua eläinavusteisiin toimintamuotoihin Suomessa: Mitä on eläinavusteisuus? 

Lääkärien ja eläinlääkärien aloittaman One health -liikkeen perustana on käsitys siitä, että ihmisten, eläinten ja ympäristön terveys nähdään yhteenkietoutuvana ilmiönä, jossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat merkittävästi yhteiseen terveyteen. Tällöin esimerkiksi hyvinvoiva eläin tuottaa ihmiselle hyvinvointia ja päinvastoin. Parhaimmillaan eläimen ja ihmisen yhteistyö luo molemminpuolista hyvinvointia ja terveyttä. 

Eduskuntaan on perustettu työryhmä edistämään eläinten roolia ja näkyvyyttä yhteiskunnassa. Eduskunnan eläinavusteinen työryhmä on luokitellut eläinavusteista toimintaa Suomessa perustuen kansainvälisiin luokitteluihin, tutkimustietoon sekä suomalaiseen palvelujärjestelmään. Oheinen kuvio kuvaa suomalaista ammatillista eläinavusteista työtä luokiteltuna palvelujärjestelmämme mukaisesti.

Kuva: Suomen Eduskunnan eläinvusteisen työryhmän laatima luokittelu eläinavusteisuudesta Suomessa

Eläinavusteista toimintaa voidaan toteuttaa erilaisissa palveluluokissa, tai yhdistelmänä erilaisia yllä olevassa kuviossa näkyviä luokkia. Moniammatillisessa eläinavusteissa työskentelyssä tuetaan samanaikaisesti ihmisen hyvinvointia useasta eri näkökulmasta. Tavoitteiden ja työskentelyn viitekehyksen mukaisesti jokin eläinavusteinen toiminta, esimerkiksi neuropsykiatrinen valmennus, voi sijoittua eri palveluluokkiin. 

Oheisen luokittelun ulkopuolella eläimet osallistuvat monella tavalla yhteiskuntamme palveluihin ja hyvinvoinnin tukemiseen. Esimerkiksi kipukoirat ja avustajakoirat auttavat ihmisiä henkilökohtaisella tasolla, mm. arjen apuna, tulevan kipukohtauksen ilmaisemisessa, sosiaalisen osallisuuden tukemisessa ja elämänlaadun parantamisessa. Myös koira perheenjäsenenä lisää hyvinvointia arjessa. Eläimiä toimii useissa virkatehtävissä ihmisten turvallisuutta lisäämässä.

“en ymmärrä miten olen pärjännyt ennen koiraa”

“minua liikuttaa suuresti se, miten iso vaikutus koiralla on ollut kivun hoitoon”

Asiakkailta kuultua

Kuva: Nona Borgström

Eläimen antama henkinen tuki ihmiselle voi olla merkittävää ja nämä tulokset ovat myös mitattavissa esimerkiksi ihmisen hormonierityksen avulla. Ikääntyneiden ihmisten parissa on huomattu, että eläimen läsnäolo aktivoi, tuo sisältöä arkeen sekä motivoi ikäihmisiä liikkumaan. Eläinavusteisuuden näkyvämmän osan lisäksi eläin tuo mukanaan paljon muutakin lisäarvoa. 

Virka- ja hyötykoirien tehtäviin voi tutustua oheisella sivulla. 

Eläinavusteisen työskentelyn lisääntyessä monenlainen koulutus on tarpeen sekä ihmisille että eläimille. Ihmisille suunnattu Sote-akatemian ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan parhaillaan valmistelema yhteinen opintojakso avaa käsitteitä ja tuo tietoutta ihmisen ja eläimen välisestä yhteistyöstä. Opintojakso ei anna pätevyyttä eläinavusteiseen työskentelyyn. Sen sijaan opiskelija saa perustietoa siitä, miten ihminen ja eläin toimivat yhteistyössä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla.

Lopuksi haluamme siteerata Eläinavusteisen työryhmän sanomaa: 

“Haluamme parantaa eläinavusteisen työskentelyn tunnettavuutta ja vakauttaa sen asemaa kouluissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa.”

Nona Borgström

Nona Borgström

Projektisuunnittelija
Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta

Marjaana Raukola-Lindblom

Marjaana Raukola-Lindblom

Yliopisto-opettaja
Sote-akatemia
Turun yliopisto

Jussi Lehtonen

Jussi Lehtonen

koulutuksesta vastaava tutkimuspäällikkö
Sote-akatemia
Turun yliopisto

Seuraa meitä: Facebooktwitterrssyoutubeinstagram
Jaa julkaisu: Facebooktwitterredditpinterestlinkedintumblrmail

2 Comments

  1. Maiju

    Olen hoitoapulaisena vanhusten ympärivuorokautisessa hoivakodissa, minulla on 5v kultainennoutaja ja saan ottaa sen mukaan töihin. Niinä päivinä kun koira on mukana asukkaat ” heräävät” moni alkaa jutella koiralle, rapsuttaa ja muistelee omaa koiraa. Kun koira ei ole mukana kyselevät eikö tänään tullutkaan. Minä olen huomannut ISON eron dementoituneiden vanhusten käytöksessä koira-päivänä

  2. Marjaana Sote-Akatemiasta

    Onpa kiva kuulla kokemuksestasi, kiitos! Näin se on kyllä tutkimusten ja omankin kokemukseni mukaan. Eläimet virittävät meitä ihmisiä positiivisesti vuorovaikutukseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *