Verbi-idiomit

Blogin edellisissä artikkeleissa (täällä ja täällä) käsiteltiin verbiliittoja, jotka ovat moniosaisia predikaatteja eli koostuvat useammasta kuin yhdestä osasta. Verbiliittojen tavoin myös verbi-idiomit ovat moniosaisia predikaatteja: ne koostuvat verbistä ja sen laajennuksesta. Verbi-idiomiin kuuluvan verbin laajennus voi olla muodoltaan objekti (a) tai adverbiaali (b). Verbistä ja subjektista koostuvat idiomaattiset sanaliitot (c) ovat harvinaisempia kuin verbistä ja […]

Verbiliittoja, osa 2

Blogin edellisessä artikkelissa esiteltiin neljä verbiliittoa. Toisessa osassa käydään läpi seuraavat viisi verbiliittoa:   1. tulla tekemään -rakenne Yleensä tulevaa aikaa ilmaistaan suomessa preesensmuotoisella verbillä (on, teemme, tehdään) ja tarvittavilla täsmentävillä ajanilmauksilla: Sopimus allekirjoitetaan ensi viikolla. Seuraava kokous on tiistaina. Joskus on kuitenkin tarvetta käyttää tulevan ajan merkitystä selventävää tulla-verbillistä rakennetta tulla tekemään (= tulla-verbi + […]

Verbiliittoja, osa 1

Verbiliitto koostuu apu- ja pääverbistä ja toimii lauseessa yksinkertaisen predikaattiverbin tavoin. Apuverbinä on usein olla, joissakin verbiliitoissa tulla tai muu verbi, pääverbinä puolestaan on tyypillisesti infiniittinen verbinmuoto (ks. infinitiivit ja partisiipit). Verbiliiton merkitys ei yleensä ole sen osista pääteltävissä. Tässä artikkelissa esitellään neljä verbiliittoa:     1. on tehtävä -rakenne ilmaisee nesessiivisyyttä eli pakkoa tai […]

Lauseenvastikkeet

Edellisissä artikkeleissa käsiteltiin verbien infiniittimuotoja eli partisiippeja ja infinitiivejä. Niitä tarvitaan myös lauseenvastikkeissa eli sellaisissa rakenteissa, joissa ei ole persoonamuotoista verbiä ja joilla on enemmän tai vähemmän lausemaisia ominaisuuksia. Tässä artikkelissa esitellään neljä tällaista rakennetta: referatiivirakenne, temporaalirakenne, finaalirakenne ja modaalirakenne (tavan määritteenä toimiva rakenne). 1) Referatiivirakenne: -VA- tai NUT-partisiipin genetiivi 2) Temporaalirakenne: E-infinitiivin inessiivi 3) […]

Infinitiivit

Infinitiivejä kutsutaan tunnustensa mukaan A–, E- ja MA-infinitiiveiksi: puhu-a, puhu-e–, puhu-ma–. Infinitiivi muodostetaan verbistä, mutta sillä on myös substantiivin ominaisuuksia (eli osittainen sijataivutus). A-, E- ja MA-infinitiivien perinteiset nimitykset ovat 1., 2. ja 3. infinitiivi.   A-infinitiivi (1. Infinitiivi)  puhua, juoda, kävellä, pelata, tarvita, paeta A-infinitiivin perusmuotoa käytetään verbin hakumuotona sanakirjoissa. A-infinitiivin pidempi muoto = […]

Partisiipit

Suomen kielessä on verbeistä johdettuja infiniitti- eli nominaalimuotoja, jotka käyttäytyvät osittain verbien ja osittain nominien tavoin. Nämä nominaalimuodot voidaan jakaa partisiippeihin ja infinitiiveihin, joista tässä artikkelissa käydään läpi tyypillisimmät partisiipit: 1. VA-partisiippi (aktiivi ja passiivi)  – puhuva, puhuttava 2. aktiivin NUT-partisiippi ja sen passiivinen vastine TU-partisiippi  – kaatunut puu, kaadettu puu 3. Agenttipartisiippi mA  – […]

Verbien johtaminen ja deskriptiiviset verbit

Suomessa nomineista ja verbeistä voidaan johtimilla muodostaa uusia verbejä. Seuraavassa taulukossa on esitelty kolme pääryhmää, 1) muuttamisjohdokset, 2) muuttumisjohdokset ja 3) muuntelujohdokset, ja esimerkkejä kyseisten ryhmien johtimista ja sanoista. Aiemmin tässä blogissa on käsitelty esimerkiksi intransitiivi- ja transitiiviverbien yhteydessä sekä -(t)tA-johtimia, jotka ovat useimmiten kausatiivisia eli aiheuttamista ilmaisevia (esim. Matti kävelyttää koiraa) että -U-johtimia, jotka ovat tyypillisesti […]

Intransitiivi- ja transitiiviverbit: Avautuuko ovi vai avaatko oven?

Transitiiviset verbit voivat saada objektin, intransitiiviset eivät. Objektin sijamuodot ovat nominatiivi, genetiivi ja partitiivi. Transitiivilauseessa joku tai jokin vaikuttaa objektiin. Intransitiivilauseessa subjektille itselleen tapahtuu jotain. Muissa kielissä käytetään vastaavissa tapauksissa usein refleksiivi- tai passiivimuotoja. Transitiivi Intransitiivi subj.                 v                     obj. Herätyskello   herättää      minut joka […]

Potentiaali

Suomen verbintaivutuksen neljästä moduksesta eli tapaluokasta potentiaali lienee monille kielenkäyttäjille vierain, sillä sitä käytetään puheessa melko vähän ja kirjoitetussa yleiskielessäkin se on jokseenkin harvinainen. Mihin potentiaalia sitten tarvitaan, ja miksi se on niin harvinainen? Mihin potentiaalia tarvitaan? Potentiaali ilmaisee, että verbin ilmaisema tekeminen on hyvin todennäköistä, mutta ei aivan varmaa. Miten potentiaali muodostetaan? Potentiaalilla on […]

Genetiivimäärite

Suomen kielessä adjektiivimääritteet taipuvat tavallisesti pääsanansa mukaan, mutta substantiivimääritteet ovat yleensä genetiivissä. Siksi tällaisia substantiivimääritteitä sanotaan genetiivimääritteiksi. Millaisia genetiivimääritteet voivat olla?   1) Possessiivinen genetiivi Jos substantiivia määrittää elollistarkoitteinen genetiivilauseke, suhde on possessiivinen: Bill Gatesin omaisuus Musti-koiran koppi Teemun pyörä   Jos substantiivia määrittää elotontarkoitteinen genetiivilauseke, suhde ilmaisee kuuluvuutta tai muuta liittyvyyttä: Suomen markka Turun […]