Loppuvuodesta 2023 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkaisi digitalisaation ja tiedonhallinnan strategian vuosille 2023-2035 (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2023). Strategiassa painotetaan helppokäyttöisiä sekä yksilöllisiä digitaalisia palveluita, joiden avulla pyritään tukemaan väestön mahdollisuuksia oman hyvinvointinsa, terveytensä sekä toimintakykynsä ylläpitämiseen. Ajan hengelle uskollisena digitaalisten palveluiden ja tiedonhallinnan kehittämisessä luvataan huomioida sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden lisäksi myös ekologinen kestävyys. Mutta mitä näkökulmia tulisi ottaa huomioon, jotta ekologisen kestävyyden tavoite saavutettaisiin?
Digitaalisiin palveluihin Suomessa kuuluvat muun muassa oire- ja palveluarviota sekä terveystarkastuksia tarjoavat verkkopalvelut sekä ammattilaisten käyttämät tietojärjestelmät. Ne ovat jo vakiinnuttaneet paikkansa osana hoitotyön arkea, mutta tutkimus niiden ympäristövaikutuksista on vielä lapsenkengissä (Lokmic-Tomkins et al., 2022). Esimerkkien avulla on kuitenkin mahdollista muodostaa käsitys ekologisuuden tavoitteen monimutkaisesta luonteesta.Yhdysvaltalaistutkimuksessa potilastietojärjestelmien käyttöönoton todettiin vähentäneen merkittävästi kasvihuonekaasujen määrää pienentyneiden paperi- ja muovijätteiden määrän ansioista. Ne myös vähensivät potilaskäyntien tarvetta, vähentäen liikenteen tuottamia hiilidioksidipäästöjä. Toisaalta tietokoneiden käytön todettiin lisäävän energiankulutusta sekä energiajätteen määrää (Turley et al., 2011.)
Espanjalaistutkimuksessa puolestaan vertailtiin eri potilaskäytössä olevien tietojärjestelmien energiankulutusta ja todettiin, että järjestelmän energiankulutukseen vaikuttivat muun muassa niin käyttöliittymässä käytetyt värit ja näytölle asetetut vaatimukset, tietojärjestelmän vaatima laskentateho ja päivitystarve kuin sen käyttöön kuluva aika (García-Berná et al., 2021). Digitaalisia teknologioita on tulevaisuudessa mahdollista hyödyntää päätöksenteon tukena nopeampien, tehokkaampien ja ekologisesti kestävämpien palveluiden tarjoamisessa, mutta toisaalta esimerkiksi tekoälypohjaisten ratkaisujen kehittäminen ja kouluttaminen kuluttavat runsaasti energiaa. Lisäksi muun muassa laitteiden valmistaminen, suurten tietomäärien käsittelyyn vaadittavien datakeskusten ylläpito ja viilentäminen sekä tiedonsiirtoon tarvittavan infrastruktuurin luominen kuormittavat ympäristöä huomattavasti. (Lokmic-Tomkins et al., 2023.)
Onkin selvää, että siinä missä digitaaliset palvelut tuovat mukanaan lupauksen vihreämmästä tulevaisuudesta, niiden kehittäminen ja käyttöönotto aiheuttavat planeetallemme huomattavaa kuormitusta. Miten voimme siis varmistaa, että niiden tuomat ekologiset hyödyt jäävät niiden aiheuttamia haittoja suuremmiksi? On valitettava tosiasia, että vain pieni osa kehitetyistä hoitotyön ja terveydenhuollon teknologioista päätyy jatkuvaan käyttöön (van Gemert-Pijnen, 2022; von Gerich et al., 2022). Syitä voi hakea niin kehittämiseen ja teknologioiden käyttöönottoon käytettävien resurssien vähyydestä, kuin kehitettyjen teknologioiden hyväksymisestä ja käytettävyydestäkin.
Esimerkiksi hoitotyön teknologioita kehittäessä voimavaroja ja resursseja tulisikin keskittää kehittämään hoitotieteelliseen näyttöön ja tarvearvioon perustuvia helppokäyttöisiä ratkaisuja, joita on mahdollista implementoida hoitotyön käytäntöön. Teknologian käyttäjät tulisi ottaa mukaan teknologioiden kehitys- ja käyttöönottotyöhön koko niiden elinkaaren aikana. Koulutusta tulisi lisätä hoitotyöntekijöiden tietoteknisen osaamisen varmistamiseksi sekä teknologiantuntemuksen lisäämiseksi kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Digitaalisten teknologioiden ekologisen kestävyyden varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa vaatii siis päättäjiltä kykyä ennakoida ei vain väestön vaan myös hoitotyön erityistarpeita, sekä rohkeutta kohdistaa resursseja hoitotyötä paremmin palvelevan teknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon.
Hanna von Gerich
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
Kirjoittaja on väitöskirjatutkija sekä sairaanhoitaja, jonka tutkimus käsittelee terveydenhuollossa muodostetun tiedon toisiokäyttöä hoitotyön johtamisen näkökulmasta sekä tekoälypohjaisten ratkaisujen hyödyntämistä hoitotyössä.
hanna.m.vongerich@utu.fi
Lähteet:
García-Berná JA, Fernández-Alemán JL, Carrillo de Gea JM, Toval A, Mancebo J, Calero C, García F. Energy efficiency in software: A case study on sustainability in personal health records. J Clean Prod. 2021 Feb 1;282:124262. doi: 10.1016/j.jclepro.2020.124262
van Gemert-Pijnen JL. Implementation of health technology: Directions for research and practice. Front Digit Health. 2022 Nov 10;4:1030194. doi: 10.3389/fdgth.2022.1030194
von Gerich H, Moen H, Block LJ, Chu CH, DeForest H, Hobensack M, Michalowski M, Mitchell J, Nibber R, Olalia MA, Pruinelli L, Ronquillo CE, Topaz M, Peltonen LM. Artificial Intelligence -based technologies in nursing: A scoping literature review of the evidence. Int J Nurs Stud. 2022 Mar;127:104153. doi: 10.1016/j.ijnurstu.2021.104153
Lokmic-Tomkins Z, Davies S, Bhandari D, Robinson E, Manser R, Dunne B, von Gerich H. Interconnectedness of digital health, climate change and respiratory care: navigating an environmentally sustainable path forward. In: Pinnock H, Poberezhets V, Drummond D, eds. Digital Respiratory Healthcare (ERS Monograph). Sheffield, European Respiratory Society, 2023; pp. 142–159 [https://doi.org/10.1183/2312508X.10001523].
Lokmic-Tomkins Z, Davies S, Block LJ, Cochrane L, Dorin A, von Gerich H, Lozada-Perezmitre E, Reid L, Peltonen LM. Assessing the carbon footprint of digital health interventions: a scoping review. J Am Med Inform Assoc. 2022 Nov 14;29(12):2128-2139. doi: 10.1093/jamia/ocac196.
Sosiaali- ja terveysministeriö. Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi: Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32. Julkaistu 1.11.2023. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9889-6
Turley M, Porter C, Garrido T, Gerwig K, Young S, Radler L, Shaber R. Use of electronic health records can improve the health care industry’s environmental footprint. Health Aff (Millwood). 2011 May;30(5):938-46. doi: 10.1377/hlthaff.2010.1215
Kuvituskuvan tiedot: Image by jannoon028 on Greenpik