Blogin tavoitteena on keskustelun herättäminen tieteen mahdollisuuksista terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Keskeisenä näkökulmana on tieteellisen tiedon soveltaminen käytäntöön. Nostamme keskusteluun mielenkiintoisia tutkimuksia ja pohdimme niiden hyödyntämismahdollisuuksia terveyspalvelujärjestelmässämme sekä yksilöiden että yhteisöjen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Painopisteemme on hoito- ja terveystieteellinen. Toivomme antoisia lukuhetkiä ja keskusteluita sekä eväitä positiivisiin muutoksiin terveyden edistämisessä! Blogin kirjoittajat Kirjoittajat ovat pääsääntöisesti terveystieteiden tohtoreita…
Photovoice : Listening to Children in Healthcare – Challenges and Solutions
How to effectively engage children in a discussion about factors that influence their health and behavior is a research topic that researchers in the field of children’s health promotion are always interested in. Meanwhile, existing research indicates that children and adolescents still lack sufficient opportunities to have their voices heard and taken seriously during the…
In pursuit of research
As doctoral researchers a.k.a. Ph.D. students, we are the so-called “researchers in training.” We took this path because we had a calling. More or less, we felt we had more to offer to science after getting our master’s degree – having that innate endless curiosity and the pre-requisite skills to come through; or so we…
Hoitokodin arki voi olla aktiivisempaa ilman ylimääräisiä resursseja
Suurin osa ympärivuorokautisessa hoidossa asuvista ikääntyneistä henkilöistä tarvitsee erilaisten toimintakykyvajeiden takia apua fyysisten aktiviteettien aloittamiseksi ja toteuttamiseksi. Ikääntyneiden arjen passiivisuus ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä on nykyisellään ongelma, joka voi johtaa nopeastikin yksilön toimintakyvyn laskuun, vähentyneeseen itsenäisyyteen ja kasvavaan hoidon tarpeeseen (Baldelli ym., 2021; Cunningham ym., 2020). Väitösprojektissani teimme vuoden ajan kehitystyötä yhdessä tutkimuspartnereideni kanssa lisätäksemme ikääntyneiden…
Synnytyssairaaloiden imetysohjaukseen panostaminen on äiti- ja vauvamyönteinen teko
Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee ensi-imetyksen aloitusta tunnin sisällä syntymästä ja kuuden kuukauden täysimetystä. Suomessa kansalliset imetyssuositukset ohjaavat täysimettämään vähintään neljä kuukautta. Lähes kaikki äidit aloittavat imetyksen ja vähintäänkin osittaisimettävät synnytyssairaalasta kotiutuessa. Valitettavan monella täysimetyksen kesto ei kuitenkaan vastaa toiveita. Kahden kuukauden ikäisistä vauvoista vain reilu puolet on Suomessa täysimetettyjä. Imetys päättyy suosituksiin nähden aivan liian…
Mitä jokaisen hoitotyön ammattilaisen tulisi tietää generatiivisesta tekoälystä?
Generatiivinen tekoäly ja suuret kielimallit tarjoavat lupaavia mahdollisuuksia hoitotyön tehostamiseen, tarjoten työkaluja diagnoosien tarkentamiseen, hoitosuunnitelmien räätälöintiin sekä potilasviestinnän parantamiseen. Esimerkiksi tekoälyn avulla voidaan analysoida suuria määriä potilastietoja nopeasti, mikä mahdollistaa yksilöllisten terveysriskien ennustamisen ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden suunnittelun. Samoin, kielimallit voivat auttaa laatimaan ymmärrettäviä ja selkeitä hoito-ohjeita potilaille, sekä tarjota tukivälineitä monimutkaisten lääketieteellisten tietojen käsittelyyn. Yleisimpiin…
Lakisääteisyys ei riitä – Monialainen yhteistyö edellyttää toimintaa tukevia rakenteita ja toimintakulttuurin muutosta hyvinvointialueilla
Lainsäädäntö edellyttää hyvinvointialueilla monialaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä (1–3). Sosiaali- ja terveys- (sote) alan lisäksi, hyvinvointialueella toteutettava monialainen yhteistyö kattaa myös opetus- ja kasvatusalat. Kouluissa ja oppilaitoksissa toteutettava oppilashuoltotyö on yksi esimerkki tämänkaltaisesta monialaisesta toimintamallista. (4.) Monialaisella yhteistyöllä tavoitellaan palvelujen käyttäjälle joustavaa, kokonaisvaltaista ja asiakaslähtöistä palvelua tai hoitoa (5). Toiminnan sujuvan toteuttamisen edellytyksenä on, että…
Kohti toimivampaa yhteistyötä: ammattiryhmien välisen yhteistyön kompetenssialueet tukena monialaisen koulutuksen suunnittelussa
Paremmat hoitotulokset, joustavammat, potilaskeskeiset palvelut, parempi potilasturvallisuus ja tyytyväisemmät potilaat. Näitä kiistattomia hyötyjä lupaa sosiaali- ja terveysalalla (sote-alalla) toteutettava ammattiryhmien välinen yhteistyö. (1.) Monialaisen koulutuksen merkitys ammattiryhmien välisen yhteistyöosaamisen kehittymisessä tunnustetaan laajalti (2–3), mutta mitä monialaisessa koulutuksessa tulisi sitten opettaa, jotta yhteistyöosaaminen karttuisi? Monialaisen koulutuksen suunnittelun perustana voidaan hyödyntää ammattiryhmien välisen yhteistyön kompetenssialueita, joiden avulla…
Terveyttä tieteestä -blogi täytti 10 vuotta!
Kymmenen vuotta sitten, 12.3.2014, hoitotieteen laitoksen professori sekä Connected Health -alaohjelman johtaja Sanna Salanterä kirjoitti blogin tervetuliaissanat, toiveenaan ”keskustelun synnyttäminen tieteen mahdollisuuksista terveyden edistäjänä”. Terveyttä tieteestä -blogi onkin ollut aktiivinen areena, jossa terveystieteiden tohtorit, tohtoriopiskelijat sekä lukuisat vierailevat kirjoittajat sekä heidän asiantuntijuutensa ovat päässeet parrasvaloihin. Kymmenen vuoden aikana blogipostauksia on kertynyt reilu 300 ja kävijöitä…
Kohti lapsinäkökulmaisempaa kuntoutushoitotyötä
Mitä vastajulkaistu väitöskirjani tarkoittaa hoitajien työyhteisölle, joka haluaisi toteuttaa tutkimuksessa kehittämääni Lasten kuntoutushoitotyön dialogista mallia? Malli sisältää teoreettiset perustelut lasten vaikuttajuuden toteutumisen tärkeydelle sekä käytännön keinoja sen mahdollistamiseen kuntoutushoitoyössä. Viime viikolla pohdin Lapsinäkökulma-blogissa (https://lapsinakokulma.wordpress.com/2024/02/15/vaitoskirjani-lapsen-nakokulmasta/), miltä väitöskirjani voisi näyttää erityiseksi määritellyn lapsen silmissä. Tämä kirjoitus on tavallaan jatkoa sille, koska käsittelin kirjoituksessani väitöskirjan muita osia, mutta…
Digitalisaatio – kohti ekologisesti kestävämpää sosiaali- ja terveydenhuoltoa
Loppuvuodesta 2023 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkaisi digitalisaation ja tiedonhallinnan strategian vuosille 2023-2035 (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2023). Strategiassa painotetaan helppokäyttöisiä sekä yksilöllisiä digitaalisia palveluita, joiden avulla pyritään tukemaan väestön mahdollisuuksia oman hyvinvointinsa, terveytensä sekä toimintakykynsä ylläpitämiseen. Ajan hengelle uskollisena digitaalisten palveluiden ja tiedonhallinnan kehittämisessä luvataan huomioida sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden lisäksi myös ekologinen kestävyys. Mutta…