Terveyttä tieteestä -blogi

Blogin tavoitteena on keskustelun herättäminen tieteen mahdollisuuksista terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Keskeisenä näkökulmana on tieteellisen tiedon soveltaminen käytäntöön. Nostamme keskusteluun mielenkiintoisia tutkimuksia ja pohdimme niiden hyödyntämismahdollisuuksia terveyspalvelujärjestelmässämme sekä yksilöiden että yhteisöjen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Painopisteemme on hoito- ja terveystieteellinen. Toivomme antoisia lukuhetkiä ja keskusteluita sekä eväitä positiivisiin muutoksiin terveyden edistämisessä! Blogin kirjoittajat Kirjoittajat ovat pääsääntöisesti terveystieteiden tohtoreita…

KOHTI TOIMIVAMPAA YHTEISTYÖTÄ: AMMATTIRYHMIEN VÄLISEN YHTEISTYÖN KOMPETENSSIALUEET TUKENA MONIALAISEN KOULUTUKSEN SUUNNITTELUSSA

Paremmat hoitotulokset, joustavammat, potilaskeskeiset palvelut, parempi potilasturvallisuus ja tyytyväisemmät potilaat. Näitä kiistattomia hyötyjä lupaa sosiaali- ja terveysalalla (sote-alalla) toteutettava ammattiryhmien välinen yhteistyö. (1.) Monialaisen koulutuksen merkitys ammattiryhmien välisen yhteistyöosaamisen kehittymisessä tunnustetaan laajalti (2–3), mutta mitä monialaisessa koulutuksessa tulisi sitten opettaa, jotta yhteistyöosaaminen karttuisi? Monialaisen koulutuksen suunnittelun perustana voidaan hyödyntää ammattiryhmien välisen yhteistyön kompetenssialueita, joiden avulla…

Terveyttä tieteestä -blogi täytti 10 vuotta!

Kymmenen vuotta sitten, 12.3.2014, hoitotieteen laitoksen professori sekä Connected Health -alaohjelman johtaja Sanna Salanterä kirjoitti blogin tervetuliaissanat, toiveenaan ”keskustelun synnyttäminen tieteen mahdollisuuksista terveyden edistäjänä”. Terveyttä tieteestä -blogi onkin ollut aktiivinen areena, jossa terveystieteiden tohtorit, tohtoriopiskelijat sekä lukuisat vierailevat kirjoittajat sekä heidän asiantuntijuutensa ovat päässeet parrasvaloihin. Kymmenen vuoden aikana blogipostauksia on kertynyt reilu 300 ja kävijöitä…

Kohti lapsinäkökulmaisempaa kuntoutushoitotyötä

Mitä vastajulkaistu väitöskirjani tarkoittaa hoitajien työyhteisölle, joka haluaisi toteuttaa tutkimuksessa kehittämääni Lasten kuntoutushoitotyön dialogista mallia? Malli sisältää teoreettiset perustelut lasten vaikuttajuuden toteutumisen tärkeydelle sekä käytännön keinoja sen mahdollistamiseen kuntoutushoitoyössä.  Viime viikolla pohdin Lapsinäkökulma-blogissa (https://lapsinakokulma.wordpress.com/2024/02/15/vaitoskirjani-lapsen-nakokulmasta/), miltä väitöskirjani voisi näyttää erityiseksi määritellyn lapsen silmissä. Tämä kirjoitus on tavallaan jatkoa sille, koska käsittelin kirjoituksessani väitöskirjan muita osia, mutta…

Digitalisaatio – kohti ekologisesti kestävämpää sosiaali- ja terveydenhuoltoa

Loppuvuodesta 2023 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkaisi digitalisaation ja tiedonhallinnan strategian vuosille 2023-2035 (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2023). Strategiassa painotetaan helppokäyttöisiä sekä yksilöllisiä digitaalisia palveluita, joiden avulla pyritään tukemaan väestön mahdollisuuksia oman hyvinvointinsa, terveytensä sekä toimintakykynsä ylläpitämiseen. Ajan hengelle uskollisena digitaalisten palveluiden ja tiedonhallinnan kehittämisessä luvataan huomioida sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden lisäksi myös ekologinen kestävyys. Mutta…

Autoethnography in Nursing Research: A Reflective Journey into Personal and Professional Experiences

Writing about one’s experiences systematically and reflecting on them within the broader context of a particular culture is gaining popularity as a legitimate research method in health and social science research (Chang, 2016). This relatively new and controversial method of scientific writing is called autoethnography. Autoethnography is a research and writing method that systematically analyses…

Monialainen innovointi osana terveydenhuollon kehittämistä

Innovointi on prosessi, jossa luodaan ja toteutetaan uusia ideoita, menetelmiä, tuotteita tai palveluita, tuottaen arvoa positiivisen muutoksen, parannusten tai edistyksen muodossa. Lisäksi se voi tarkoittaa olemassa olevan tiedon tai ratkaisujen uudenlaista hyödyntämistä tai kehittämistä. (1) Innovointi on keskeinen keino luoda kestävämpää tulevaisuutta, sillä sen avulla voidaan mm. parantaa tehokkuutta, hyödyntää resursseja entistä paremmin ja löytää…

Lihavuuden stigma voi varjostaa hyvää raskaus- ja synnytyskokemusta

Ylipainoisten (BMI ≥ 25) ja merkittävästi ylipainoisten eli lihavien (BMI ≥ 30) synnyttäjien osuus on Suomessa ja muissa länsimaissa kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Tällä hetkellä lähes puolet synnyttäjistä Suomessa on ylipainoisia ja viidesosa lihavia. Lihavuuteen liittyy paljon negatiivisia asenteita ja ennakkoluuloja niin terveydenhuollossa kuin yhteiskunnassa yleisesti. Lihavuuden stigma on läsnä myös äitiyshuollon kohtaamisissa ja se…

Käytännön vinkkejä ja unohtumattomia kokemuksia Shanghain tutkijakoulumatkalla

Osallistuimme marraskuussa 2023 ReCap-projektin (Research Career Pathway) järjestämään konferenssiin ja talvikouluun Shanghaissa, Kiinassa. ReCap-projektin tavoitteena on tukea nuorten tutkijoiden urapolkua ja kehittää kansainvälistä hoitotieteen metaverkostoa. Tässä blogikirjoituksessa jaamme kokemuksia Kiinaan matkustamisesta ja tapahtuman toteutukseen liittyvistä käytännön asioista. Matkan valmistelu alkoi jo noin puoli vuotta ennen lähtöä. Valmisteluissa piti huomioida monia käytännön asioita matkustamisen ja tapahtuman…

Toimintaa ohjaavat uskomukset ja potilaan kuulluksi tuleminen

Jonkin aikaa sitten luin tutkimuksen, josta ajattelin, että vau, tässä on todella päästy pintaa syvemmälle ja käsiksi sellaisiin oleellisiin asioihin, joiden ymmärtämisestä on hyötyä tutkimuksen kontekstin ulkopuolellakin. Handberg ja Voss (2018) tutkivat AAC:n eli puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien (eli esteettömän viestinnän) käyttöä intuboitujen potilaiden kanssa teho-osastolla. Tutkimusprojektiin sisältyi sairaanhoitajien sekä toiminta- ja fysioterapeuttien koulutusta…