Toimintaa ohjaavat uskomukset ja potilaan kuulluksi tuleminen

Jonkin aikaa sitten luin tutkimuksen, josta ajattelin, että vau, tässä on todella päästy pintaa syvemmälle ja käsiksi sellaisiin oleellisiin asioihin, joiden ymmärtämisestä on hyötyä tutkimuksen kontekstin ulkopuolellakin. Handberg ja Voss (2018) tutkivat AAC:n eli puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien (eli esteettömän viestinnän) käyttöä intuboitujen potilaiden kanssa teho-osastolla. Tutkimusprojektiin sisältyi sairaanhoitajien sekä toiminta- ja fysioterapeuttien koulutusta…

Kylmää vai ei? Käytä kylmähoitoa vain harkiten akuuteissa pehmytkudosvammoissa

Liikuntavammojen ensiapu- ja hoito-ohje päivitettiin Suomessa keväällä 2021. Vanha ”kolmen K:n ohje” kylmä-koho-kompressio pysyy kuitenkin ihmisten mielessä, ja edelleen monen urheiluseuran ensiapulaukun tärkein sisältö on kylmäpakkaukset. Uusi liikuntavammojen ensiapu- ja hoito-ohje painottaa erityisesti varhaisen kuntoutuksen aloittamista. Tiedon lisääminen vammasta ja sen hoidosta sekä kuntoutuksesta on omana kohtanaan ohjeessa. Myös psykososiaaliset näkökulmat ovat huomioitu osana onnistunutta…

Voiko lasten kokemaa sairaalahoitoon liittyvää pelkoa ja ahdistusta vähentää digitaalisilla menetelmillä?

Lapset joutuvat maailmanlaajuisesti sairaalahoitoon erilaisten lääketieteellisten toimenpiteiden ja tutkimusten yhteydessä. Epätietoisuus tulevasta toimenpiteestä voi aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta. Lapset saattavat kokea pelkoa tuntemattoman ympäristön, välineistön ja henkilökunnan vuoksi (1). Pelko voi aiheuttaa esimerkiksi liikkumista tutkimuksessa, jossa tulisi olla paikallaan tai yhteistyökyvyttömyyttä, jolloin tutkimuksen tekeminen voi vaikeutua (2). Pelko ja ahdistus voivat myös lisätä lapsen kokemaa…