Kohti lapsinäkökulmaisempaa kuntoutushoitotyötä

Mitä vastajulkaistu väitöskirjani tarkoittaa hoitajien työyhteisölle, joka haluaisi toteuttaa tutkimuksessa kehittämääni Lasten kuntoutushoitotyön dialogista mallia? Malli sisältää teoreettiset perustelut lasten vaikuttajuuden toteutumisen tärkeydelle sekä käytännön keinoja sen mahdollistamiseen kuntoutushoitoyössä.  Viime viikolla pohdin Lapsinäkökulma-blogissa (https://lapsinakokulma.wordpress.com/2024/02/15/vaitoskirjani-lapsen-nakokulmasta/), miltä väitöskirjani voisi näyttää erityiseksi määritellyn lapsen silmissä. Tämä kirjoitus on tavallaan jatkoa sille, koska käsittelin kirjoituksessani väitöskirjan muita osia, mutta…

Toimintaa ohjaavat uskomukset ja potilaan kuulluksi tuleminen

Jonkin aikaa sitten luin tutkimuksen, josta ajattelin, että vau, tässä on todella päästy pintaa syvemmälle ja käsiksi sellaisiin oleellisiin asioihin, joiden ymmärtämisestä on hyötyä tutkimuksen kontekstin ulkopuolellakin. Handberg ja Voss (2018) tutkivat AAC:n eli puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien (eli esteettömän viestinnän) käyttöä intuboitujen potilaiden kanssa teho-osastolla. Tutkimusprojektiin sisältyi sairaanhoitajien sekä toiminta- ja fysioterapeuttien koulutusta…

Voiko lasten kokemaa sairaalahoitoon liittyvää pelkoa ja ahdistusta vähentää digitaalisilla menetelmillä?

Lapset joutuvat maailmanlaajuisesti sairaalahoitoon erilaisten lääketieteellisten toimenpiteiden ja tutkimusten yhteydessä. Epätietoisuus tulevasta toimenpiteestä voi aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta. Lapset saattavat kokea pelkoa tuntemattoman ympäristön, välineistön ja henkilökunnan vuoksi (1). Pelko voi aiheuttaa esimerkiksi liikkumista tutkimuksessa, jossa tulisi olla paikallaan tai yhteistyökyvyttömyyttä, jolloin tutkimuksen tekeminen voi vaikeutua (2). Pelko ja ahdistus voivat myös lisätä lapsen kokemaa…