Digitaalisen terveydenhuollon tavoitteena on parantaa hoidon laatua ja palvelujen saatavuutta, tehostaa hoitoprosesseja sekä edistää terveyttä. Suomessa digitaaliseen terveydenhuoltoon kuuluvat muun muassa hyvinvointialuekohtaiset potilastietojärjestelmät ja asiointiportaalit sekä valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalvelut, kuten Omaolo ja OmaKanta.Näiden palveluiden kehittämistä ja käyttöönottoa säädetään ja ohjataan strategisilla ja poliittisilla linjauksilla ja asiakirjoilla. Avaindokumentteja ovat esimerkiksi Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023-2025 (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2023), Kanta-palveluiden kehittämistä kuvaava Kanta-tiekartta (Kanta.fi, 2025) sekä asetus Euroopan Unionin (EU) terveysdata-avaruudesta (European Health Data Space, EHDS) (Euroopan Unioni, 2025).
Terveyden sosiaaliset määrittäjät (Social determinants of health) (World Health Organization, n.a.) ovat yksilön terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia ei-lääketieteellisiä tekijöitä. Ne liittyvät esimerkiksi palveluiden käyttäjän taloudelliseen tilanteeseen, koulutukseen, sosiaalisiin suhteisiin, elinympäristöön sekä terveyspalveluiden saatavuuteen. Määrittäjät kytkeytyvät keskeisesti myös digitaalisten terveydenhuollon palveluiden yhdenvertaisuuteen. Esimerkiksi digitaalinen kuilu, joka linkittyy eriarvoiseen mahdollisuuteen hyödyntää digitaalisia palveluita,voi toimia jarruna terveyspalveluiden tasavertaiselle saavutettavuudelle sekä jopa lisätä terveyserojen syntymistä.
Kansainvälisen lääke- ja terveystieteen informatiikan kattojärjestö IMIA:n (International Medical Informatics Association) Student and Emerging Professionals -työryhmä vertasi tutkimuksessaan terveydenhuollon digitalisaatiota ohjaavia kansallisia ja kansainvälisiä asiakirjoja (Song et al., 2024). Asiakirjoista kartoitettiin muun muassa terveyden sosiaalisten määrittäjien ja haavoittuvien ihmisryhmien huomiointi sekä niissä esitetyt toiminnot eriarvoisuuden ja digitaalisen kuilun tunnistamiseksi ja vähentämiseksi. Analyysiin otettiin mukaan 28 kansainvälistä ja kansallista linjausta, kuten Maailman Terveysjärjestö WHO:n globaali strategia digitaalisesta terveydestä 2020-2025 (World Health Organization, 2021) sekä EU:n EHDS-asetus. Suomalaisista linjauksista analysoitiin STM:n digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023-2025, Kanta-tiekartta 2024-2027 sekä Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) E-health and e-welfare of Finland : Check Point 2022 (Vehko, 2022).
Vertailun tulokset antavat viitteitä siitä, että digitaalista terveydenhuoltoa ohjaavat linjaukset eivät vielä kattavasti huomioi terveyden sosiaalisia määrittäjiä. Tämä pätee niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin: vaikka esimerkiksi STM:n strategiassa digitaalinen kuilu on tunnistettu, siinä ei huomioida tekijöitä digitaalisen kuilun taustalla tai esitellä konkreettisia strategioita, joilla eri haavoittuvien ryhmien tarpeet olisi mahdollista ottaa tunnistaa tai ottaa huomioon. Vertailusta ilmeni myös, ettei asiakirjoissa tunnistettu terveyden sosiaalisiin määrittäjiin liittyvien tietojen keräämistä tai järjestelmällistä hyödyntämistä. Suomessa Kanta-tiekartta nostaa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon datan toisiokäytön yhdeksi painopisteistään, mutta tietosisällöt painottuvat pääosin muun muassa terveyteen, lääkityksiin sekä toimenpiteisiin.
Tutkimuksen jälkeen Suomessa strategiatyö kohti sosiaalisesti kestävämpää digitaalista terveydenhuoltoa on ottanut tasaisia kehitysaskelia. Esimerkiksi THL:n tuore Sote-luokitusstrategia 2025–2030 (Härkönen ym., 2025) tuo terveyden sosiaaliset määrittäjät esille osana sosiaalihuollon rakenteisen kirjaamisen kehittämistä. STM:n digitalisaation pitkän aikavälin mahdollisuudet – työryhmän loppuraportti (Heinäsenaho ym., 2025) nostaa puolestaan esille ongelmat nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäarkkitehtuurissa sekä tietojen siiloutumisessa eri toimijoiden kesken. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta tietojen yhteiskäyttö ja toisiaan tukevat kirjaamisalustat ja -käytännöt voisivat virtaviivaistaa palveluprosessien suunnittelua ja toteutusta, sekä mahdollistaa entistä joustavamman moniammatillisen yhteistyön. Potilas- ja asiakasnäkökulmasta tämä esimerkiksi vähentäisi palvelujen pirstaleisuutta ja monimutkaisuutta sekä parantaisi niiden oikea-aikaisuutta. Laajentamalla tietosisältöjä terveyden sosiaalisiin määrittäjiin liittyvällä tiedolla, niiden toisiokäyttö tiedolla johtamisessa, tutkimuksessa tai esimerkiksi kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa voisivat tuoda kaivattuja näkökulmia myös väestön terveyserojen ymmärtämiseen sekä niiden kaventamiseen. Tietojen kirjaamisen, keräämisen ja hyödyntämisen hidasteena ovat kuitenkin vielä selkeiden, kattavien ja kansainvälisesti hyväksyttyjen ohjeiden, mittareiden ja standardien puuttuminen.
Hanna von Gerich
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos; Itä-Suomen yliopisto, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos
Kirjoittaja on väitöskirjatutkija sekä sairaanhoitaja/terveydenhoitaja, jonka tutkimus käsittelee terveydenhuollossa muodostetun tiedon toisiokäyttöä hoitotyön johtamisen näkökulmasta sekä tekoälypohjaisten ratkaisujen hyödyntämistä hoitotyön tukena.
hanna.m.vongerich@utu.fi
Lähteet:
Euroopan Unioni. European Health Data Space Regulation (EHDS). Verkkodokumentti. Saatavilla: https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space-regulation-ehds_en. Luettu: 26.4.2025.
Heinäsenaho M, Virtanen T, Hyttinen H. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation pitkän aikavälin mahdollisuudet : Työryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2025:13. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4245-5
Härkönen M, Liljamo P, Mykkänen J, Suutari T, Tarvonen-Schröder S, Virkkunen H. Sote-luokitusstrategia 2025–2030. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 2025. Saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-486-4
Kanta. Kanta-palvelujen kehittämisen ja käyttöönottojen painopisteet. Verkkodokumentti. Saatavilla: https://www.kanta.fi/ammattilaiset/painopisteet. Luettu 26.4.2025.
Song J, Hobensack M, Sequeira L, Shin HD, Davies S, Peltonen LM, Alhuwail D, Alnomasy N, Block LJ, Chae S, Cho H, von Gerich H, Lee J, Mitchell J, Ozbay I, Lozada-Perezmitre E, Ronquillo CE, You SB, Topaz M. Social Determinants of Health in Digital Health Policies: an International Environmental Scan. Yearb Med Inform. 2024 Aug;33(1):283-291. doi: 10.1055/s-0044-1800759.
Sosiaali- ja terveysministeriö. Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi : Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165288
Vehko T. E-health and e-welfare of Finland : Check Point 2022. Finnish institute for health and welfare = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 2022. Saatavilla: https://www.julkari.fi/handle/10024/145973
World Health Organization. Global strategy on digital health 2020-2025. World Health Organization 2021. Saatavilla: https://www.who.int/docs/default-source/docu ments/gs4dhdaa2a9f352b0445bafbc79ca799dce4d.pdf
World Health Organization. Social determinants of health. Verkkodokumentti. Saatavilla: https://www.who.int/health-topics/social-determinants-of-health#tab=tab_1. Luettu 26.4.2025.
Kuvituskuva: ChatGPT; saatavilla https://chatgpt.com