Monimenetelmätutkimus yhdistää laadullista ja määrällistä tutkimusotetta. Se mahdollistaa monimutkaisten ilmiöiden tarkastelun useista näkökulmista ja tukee niiden syvällisempää ymmärtämistä. (Creswell & Plano Clark, 2018.) Yksi tällainen ilmiö on ikääntyneiden henkilöiden fyysisen aktiivisuuden edistäminen hoivakodeissa. Tutkimuksen valossa tiedämme, että hoivakodeissa ikääntyneiden henkilöiden fyysinen aktiivisuus on vähäistä (esim. Hahn ym., 2023) ja sen edistäminen puutteellista (esim. Narsakka ym., 2023). Kuvaan tässä tekstissä, miten monimenetelmätutkimuksen avulla fyysisen aktiivisuuden edistämisestä kyettiin tuottamaan monipuolista ja syvällistä tietoa, jonka avulla voidaan parantaa fyysisen aktiivisuuden edistämistä. 

Tarkastelimme monimenetelmäisessä tapaustutkimuksessa (Narsakka ym., 2025) ikääntyneiden henkilöiden fyysisen aktiivisuuden edistämistä yhdessä hoivakotiyksikössä. Tarkoitus oli ymmärtää syvällisesti, miten, kenen toimesta ja kuinka paljon ikääntyneiden henkilöiden fyysistä aktiivisuutta edistetään. Tutkimusta varten käytimme isommassa tutkimusprojektissa kerättyä määrällistä ja laadullista aineistoa, jotka analysoimme soveltuvin menetelmin. Kukin aineisto tuotti omanlaisensa kuvan ikääntyneiden fyysisen aktiivisuuden edistämisestä:

• Kolmentoista ikääntyneen fyysistä aktiivisuutta arvioitiin objektiivisesti reiteen kiinnitetyin liikemittarein viikon ajan. Esimerkiksi tulosten perusteella ikääntyneet liikkuivat keskimäärin 1 t 16 minuuttia päivässä. Tästä seisomista oli 26 minuuttia ja muu liikkuminen oli kevyttä kävelyä.
• Samalta ajanjaksolta tarkasteltiin asiakaskirjauksista ikääntyneille järjestettyjä fyysisiä aktiviteetteja, tuottaen laadullista kuvausta niiden sisällöstä ja järjestäjistä sekä määrällistä kuvausta niiden määristä. Esimerkiksi yhteensä viikon aikana 13 ikääntyneelle oli kirjattu 36 aktiviteettia, joista 18 oli fyysisiä. Fyysisten aktiviteettien järjestäjinä toimivat hoitajat, fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja omaiset.
• Yksikössä työskentelevien ammattilaisten näkemyksiä ikääntyneiden fyysisestä aktiivisuudesta ja sen edistämisestä selvitettiin haastattelujen avulla. Esimerkiksi haastattelujen tulosten perusteella hoitajien rooli nähtiin kaikkein tärkeimpänä ikääntyneiden fyysisen aktivisuuden edistämisessä, sillä muiden työntekijöiden aikaresurssit ikääntyneiden kanssa olivat niukat. Hoitajat taas olivat ikääntyneiden tukena läpi vuorokauden. Hoitajien kuntoutumista tukevaa työotetta päivittäisissä toiminnoissa pidettiin tärkeänä, mutta myös erilaisten fyysisten aktiviteettien järjestäminen kuului hoitajien työnkuvaan.

Monimenetelmäisessä analyysiprosessissa yhdistimme eri menetelmin tuotetut tulokset. Erillisten aineistojen tulosten pohjalta laadimme käyttämämme monimenetelmäisen analyysimenetelmän (Following a thread, Moran-Ellis ym., 2006) mukaisesti analyyttisiä kysymyksiä, joita lähdimme tarkastelemaan kaikkien aineistojen valossa. Esimerkiksi hoitajien rooli näyttäytyi tärkeänä haastatteluiden perusteella, joten analyysiprosessissa tarkastelimme hoitajien toteuttamaa fyysisen aktiivisuuden edistämistä kaikkien aineistojen valossa. Muodostimme monimenetelmäisen analyysiprosessin lopputuloksena neljä teemaa tutkimuskysymykseen vastaten.

Tulostemme perusteella ikääntyneiden fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi laadittiin paljon erilaisia suunnitelmia, mutta fyysisen aktiivisuuden edistäminen ei toteutunut suunnitellulla tavalla. Ikääntyneiden fyysinen aktiivisuus jäi matalalle tasolle ja järjestetyt aktiviteetit olivat vähäisiä. Ikääntyneiden fyysinen aktiivisuus muodostui pääosin päivittäisistä toiminnoista ja itsenäisestä liikkumisesta yksikön tiloissa. Fyysinen ympäristö oli esteetön, mikä edisti ikääntyneiden itsenäistä liikkumista. Vapaa liikkuminen rajoittui kuitenkin oman asuinyksikön alueelle, jossa ei ollut juurikaan nähtävää tai tehtävää. 

Useamman erilaisen aineiston yhdistäminen mahdollisti syvällisen ymmärryksen tuottamisen ikääntyneiden fyysisen aktiivisuuden edistämisestä, joka ei olisi ollut mahdollista vain yhden aineiston tai tutkimusotteen avulla. Esimerkiksi siitä huolimatta, että haastatteluissa hoitajien rooli nähtiin tärkeimpänä fyysisen aktiivisuuden edistämisessä, kirjausten perusteella fysioterapeutti järjesti ajallisesti huomattavasti enemmän fyysisiä aktiviteetteja kuin hoitajat. Tarkasteltaessa kirjauksia ja liikemittauksia taas huomattiin, että järjestetyt aktiviteetit tuottivat vain 7% kaikesta ikääntyneiden mitatusta fyysisestä aktiivisuudesta. Niiden osalta, jotka kykenivät kävelemään itsenäisesti, huomattava osa fyysisesti aktiivisuudesta muodostui itsenäisestä liikkumisesta yksikössä. Tutkimuksen avulla tuotettiin monipuolista, käytännöllistä tietoa, jonka avulla voidaan parantaa fyysisen aktiivisuuden edistämistä. Tulosten perusteella, esimerkiksi hoitajien roolia ja fyysistä ympäristöä tulee kehittää, että ikääntyneillä olisi mahdollisuus arkipäivässään mielekkäisiin fyysisiin aktiviteetteihin pelkän paikallaan olon tai itsenäisen kävelyn sijaan.

Noora Narsakka

väitöskirjatutkija, MSc, sh (AMK)
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

Noora Narsakka on gerontologisen hoitotieteen tutkija, jonka kiinnostuksen kohteita ovat ikääntyneen ihmisen terveys ja toimintakyky sekä elämisen ja hoidon ympäristöt. Väitöskirjassaan hän on tutkinut ikääntyneen fyysisen aktiivisuuden edistämistä hoivakodeissa. 

Lähteet:

Creswell, J. W. & Plano Clark, V. L. (2018). Designing and conducting mixed methods research. SAGE Publications Ltd.

Hahn, L. S., Thiel, A., Trüb, D., Eschweiler, G. W., Nieß, A. M., Sudeck, G., & Frahsa, A. (2023). Patterns of Physical Activity Among Nursing Home Residents Before and During the Covid 19 Pandemic: A Systematic Observation. European Review of Aging and Physical Activity, 20(1), p. 23–23. https://doi.org/10.1186/s11556-023-00332-5

Moran-Ellis, J., Alexander, V. D., Cronin, A., Dickinson, M., Fielding, J., Sleney, J., & Thomas, H. (2006). Triangulation and integration: processes, claims and implications. Qualitative Research 6(1), 45–59. https://doi.org/10.1177/1468794106058870

Narsakka, N., Suhonen, R., Finskas, J. & Stolt, M. (2025). Promoting the Physical Activity of Older Adults inInstitutional Long-Term Care: A Mixed-Method Case Study. International Journal of Older People Nursing, 2025; 20:e70053. https://doi.org/10.1111/opn.70053

Narsakka, N., Suhonen, R., Groot, B. & Stolt, M. (2023). Promoting activity and mobility in long-term care environments: A photo-elicitation study with older adults and nurses. Journal of Clinical Nursing, 32(23-24), 8078-809. https://doi.org/10.1111/jocn.16866