Saksan kieli, Turun yliopisto

Autor: Johanna Aamurusko

Kevätseminaari / Frühlingsseminar

Auf Deutsch siehe unten!

Kevätseminaari järjestettiin jälleen lukuvuoden lopuksi saksan kielen oppiaineessa. Seminaari järjestettiin tänä vuonna hybridinä, joten osallistujia oli paikalla sekä fyysisesti että verkkoyhteyksin. Pitkän etätapaamisten jakson jälkeen oli todella virkistävää olla seminaarissa mukana paikan päällä.

Tilaisuus alkoi Franka Kermerin tervehdyksellä. Franka esitteli tämän vuoden kandi- ja maisteritöiden teemoja, joita oli tänäkin vuonna monipuolisesti kielen oppimisesta, kääntämisestä, sanastosta ja kommunikaatiosta. Lisäksi hän puhui siitä, millaisia tuntemuksia työn valmiiksi saaminen voi ihmisessä herättää.

Kevätseminaarissa jaettiin myös perinteisesti palkinnot parhaasta kandi- ja maisterityöstä. Franka Kermer ja Doris Wagner valitsivat tänä vuonna kandipalkinnon saajat, ja heitä olikin kaksi tällä kertaa. Kandipalkinnot jaettiin seuraaville henkilöille:

Elina Savolainen – ”Fragen Sie Ihren Apotheker, wenn Sie… / Kysy tarvittaessa apteekista… Ein Vergleich zwischen dem deutschen und dem finnischen Arzneibeipackzettel für ASPIRIN” sekä

Emilia Eriksonille – ”Die Gleichberechtigung in ausgewählten DaF-Lehrbüchern”.

Valinta oli jälleen vaikea, sillä tänäkin vuonna oli monia hyviä aiheita, mutta itsenäinen työ niin teorian etsimisessä ja aineiston analysoimisessa olivat ratkaisevia tekijöitä. Pro Gradu -palkinto jaettiin tällä kertaa viime vuoden joulukuussa valmistuneelle monikielisen käännösviestinnän opiskelijalle:

Maiju Huovila – ”Suomentajien näkemykset tekijyydestään Baabel-sarjan suomentajien jälkisanoissa”.

Huovinen ei valitettavasti päässyt itse paikan päälle, mutta valmisteli podcastin omasta työstään, jonka voi kuunnella alta. Paljon onnea kaikille palkintojen saajille!

Gradu-podcast Maiju Huovila

Palkintojen jaon jälkeen kuultiin kahden tämän vuoden Pro Gradu -seminaarin opiskelijan esitelmä heidän tämänhetkisistä töistään. Janina Ahlqvist työllään ”Krisenkommunikation zum Thema Coronapandemie: Vergleichende Internetseitenanalyse zwischen vier Universitäten” ja Eero Pietilä työllään ”Übersetzungsanalyse der Zauber in der deutschen Lokalisierung des Pathfinder-Rollenspiels anhand von Übersetzungsstrategien”. Lopuksi kuultiin vielä Franka Kermerin esitelmä hänen tutkimustyöstään ”Die Bedeutungsvielfalt von jenseits und hinter”.

***

Das Frühlingssseminar fand wieder am Ende des akademischen Jahres im Fach Deutsch statt. In diesem Jahr wurde das Seminar als Hybridform durchgeführt, so dass die Teilnehmer sowohl physisch als auch online anwesend waren. Nach einer langen Zeit der Fernsitzungen war es wirklich erfrischend, bei dem Seminar vor Ort dabei zu sein.

Die Veranstaltung begann mit einer Begrüßung von Franka Kermer. Franka stellte die Themen der diesjährigen Bachelor- und Masterarbeiten vor, die auch in diesem Jahr ein breites Spektrum an Themen aus den Bereichen Sprachenlernen, Übersetzung, Wortschatz und Kommunikation abdeckten. Sie sprach auch über die Gefühle, die der Abschluss einer Arbeit in den Menschen auslösen kann.

Im Rahmen des Frühlingsseminars wurden auch die traditionellen Preise für die besten Bachelor- und Masterarbeiten verliehen. Franka Kermer und Doris Wagner wählten die diesjährigen Bachelor-Preisträger aus, und das waren diesmal gleich zwei. Die folgenden Personen wurden mit den Bachelorpreisen ausgezeichnet:

Elina Savolainen – “Fragen Sie Ihren Apotheker, wenn Sie… / Kysy tarvittaessa apteekista… Ein Vergleich zwischen dem deutschen und dem finnischen Arzneipackzettel für ASPIRIN” und

Emilia Erikson – “Gleichstellung in ausgewählten DaF-Lehrbüchern”.

Die Auswahl war auch in diesem Jahr wieder schwierig, da es viele gute Themen gab, aber die eigenständige Arbeit sowohl bei der Suche nach der Theorie als auch bei der Analyse des Materials war ausschlaggebend. Der Pro Gradu Preis wurde dieses Mal an eine Studentin der mehrsprachigen Übersetzungskommunikation verliehen, die im Dezember letzten Jahres ihren Abschluss gemacht hat:

Maiju Huovila – “Die Wahrnehmung der Autorenschaft durch die Übersetzer in den Nachworten der Babel-Reihe”.

Leider konnte Huovinen nicht anwesend sein, aber sie hat einen Podcast über ihre Arbeit vorbereitet, den Sie sich unten anhören können. Herzlichen Glückwunsch an alle Gewinner!

Im Anschluss an die Preisverleihung stellten zwei Studenten des diesjährigen Pro Gradu Seminars ihre aktuellen Arbeiten vor. Janina Ahlqvist mit ihrer Arbeit “Krisenkommunikation zum Thema Coronapandemie: Vergleichende Internetseitenanalyse zwischen vier Universitäten” und Eero Pietilä mit seiner Arbeit “Übersetzungsanalyse der Zauber in der deutschen Lokalisierung des Pathfinder-Rollenspiels anhand von Übersetzungsstrategien”. Schließlich gab es noch einen Vortrag von Franka Kermer über ihre Forschungsarbeit “Die Bedeutungsvielfalt von jenseits und hinter”.

Vielen Dank für die interessanten Vorträge und an alle, die an dem Seminar teilgenommen haben!

FI-DACH-konferenssi 10.-11.3.2022 Turun yliopistossa

Tiivistelmä Janina Ahlqvistin kirjoittamasta artikkelista Hiiskuttua-lehteen

Kansainvälisen FI-DACH-tutkimusverkoston toinen konferenssi toi yhteen suuren joukon eri alojen asiantuntijoita ja vieraita. Konferenssi oli suunniteltu järjestettävän paikan päällä Turun yliopistossa, mutta vallitsevan pandemiatilanteen vuoksi tilaisuus pidettiin kuitenkin verkkoyhteyden välityksellä. FI-DACH on kansainvälinen tutkimusverkosto, jonka tarkoituksena on syventää Suomen ja saksankielisten maiden välisten kulttuurisuhteiden tutkimusta. Konferenssin teemana olikin suomen kieli ja Suomi saksankielisissä maissa sekä saksa ja saksankieliset maat Suomessa.

Konferenssissa kuullut esitelmät liittyivät kieli-, kirjallisuus- ja käännöstieteen aloihin sekä vieraan kielen opettamiseen ja oppimiseen. Pidempiä keynote-esitelmiä kuultiin yhteensä kolme, fennistiikan emeritaprofessori Marja Järventausta Kölnin yliopistosta vertailevalla tieteenhistoriallisella esitelmällään suomalaisesta germanistiikasta ja saksalaisesta fennistiikasta, suomen kielen yliopistonlehtori Mikko Bentlin Poznańin Adam-Mickiewicz-yliopistosta aiheenaan suomalais-alasaksalainen monikielisyys keskiajalla ja saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen tenure track -professori Maija Hirvonen Tampereen yliopistosta aiheenaan sokeiden ja näkevien tiimityö kuvailutulkkauksessa. Näiden lisäksi konferenssissa kuultiin monia lyhyempiä esitelmiä.

Turun yliopistosta konferenssissa edustivat saksan kielen professori Leena Kolehmainen tutkimuksellaan saksan kieleen liittyvistä muistoista, kielen opettamisen ja oppimisen apulaisprofessori Minna Maijala ja kieltenopettaja (ruotsi ja saksa) Aino Ristikankare, jotka tutkivat saksan kielen oppikirjoja, sekä saksan kielen yliopistolehtori Doris Wagner vertailevalla tutkimuksellaan saksan- ja suomenkielisten eläinhautausmaiden suruun liittyvistä teksteistä.

Konferenssi osoitti tutkimuksineen, kuinka vahvasti germanistiikka ja fennistiikka sekä maiden kulttuurit ovat yhteydessä toisiinsa, sekä kuinka laaja tutkimuskenttä voikaan olla. Etäyhteyden ansioista myös osallistuminen oli myös helppoa opiskelijoille.

Lue Janina Ahlqvistin artikkeli kokonaisuudessaan täältä:
https://sites.utu.fi/hiiskuttua/fi-dach-konferenssi-toi-yhteen-suomalaiset-germanistit-ja-saksankielisen-alueen-fennistit/

Lue lisää FI-DACH- tutkimusverkostosta:
https://sites.utu.fi/fi-dach/  

Opettajien haastatteluja: Mareen Patzelt

Kuva: Hannu Aaltonen

Oppiaineen podcastit jatkuvat uuden aiheen parissa!

Tällä kertaa haastateltavaksi pääsi syksyllä saksan kielen oppiaineessa opettajana aloittanut Mareen Patzelt. Tässä haastattelussa pääsemme kuulemaan muun muassa Mareenin aikaisemmista opiskeluista sekä hänen kokemuksistaan aikaisemmista työharjoittelupaikoista. Kuulemme myös, miten Mareen päätyi tulemaan Turun yliopistoon töihin ja millaista opettaminen täällä on ollut. Haastattelijana tässä podcastissa toimii some-harjoittelija Johanna Aamurusko.

Kuuntele podcast / lue tiivistelmä alta!

Germanica ry:n 60-vuotisvuosijuhlat 21.11.2021

Lauantaina 21.11. vietettiin saksan kielen opiskelijoiden ainejärjestön Germanica ry:n 60-vuotisvuosijuhlaa Kupittaan paviljongilla. Oppiaineelta oli myös edustus mukana juhlinnassa, kuvassa ovatkin opettajamme Anne ja Mareen sekä Germanican vuoden 2021 hallitus. Tervehdyksessään oppiaine ensinnäkin onnitteli jo kiitettävän iän saavuttanutta Germanicaa ja nosti myös esiin opiskelijoiden mielenterveyden tärkeyden sekä sen, miten ainejärjestökin voi osaltaan olla mukana tukemassa opiskelijoiden hyvinvointia. Niin vapaa-ajan tapahtumat kuin myös opiskelijoiden etujen ajamiseen liittyvät tehtävät ovat tärkeitä tekijöitä yhteisöllisyyden syntymisessä sekä hyvinvoinnin lisäämisessä.

Pääjuhlassa oli lämmin tunnelma ja oli hienoa päästä kasvokkain viettämään vuosijuhlia yhdessä opettajien, kutsuvieraiden ja opettajien kanssa.

Kuva: Reea Ruusuvuori

Gesprächsrunde mit Humboldt-Universität zu Berlin am 9.11.2021

Auf Deutsch siehe unten

Tiistaina 9.11. toinen saksan kielen oppiaineen some-harjoittelijoista, Johanna, pääsi seuraamaan Mareen Patzeltin (Turun yliopisto) sekä Pia Päiviön (Berliinin Humboldt-yliopisto) yhteistyössä toteuttamaa keskusteluryhmää, johon osallistuivat Turun yliopistosta ensimmäisen vuoden saksan kielen opiskelijoita ja saksalaisia suomen tai pohjoismaisten kielten opiskelijoita Berliinin Humboldt-yliopistosta. Keskustelun teema liittyi nuorten elämään Suomessa. Saksalaiset opiskelijat olivat laatineet etukäteen valmiiksi pitkän liudan kysymyksiä, jotka liittyivät opiskeluun asumisesta kurssien arviointiin, kuin myös koulutukseen yleisesti Suomessa alakoulusta korkeakouluun. Opiskelijat pääsivät keskustelemaan pienryhmissä, joissa oli sekä suomalaisia että saksalaisia opiskelijoita.

Lopuksi kyseltiin vielä opiskelijoiden mietteitä yhteisestä tilaisuudesta, ja vaikutti siltä, että yhteistyö oli hauska idea sekä virkistävää vaihtelua normaaliin luentoon verrattuna. Eräs Turun yliopiston opiskelijoille mieleen jääneistä asioista oli se, että asuminen on opiskelijoille paljon kalliimpaa Saksassa kuin Suomessa.  Heidän mielestään olisi ollut myös mielenkiintoista kuulla enemmän Saksassa opiskelusta ja asumisesta, sillä tällä kertaa suomalaiset opiskelijat kertoivat enemmän itsestään ja opiskelusta Suomessa.

Yhteisen keskusteluryhmän kautta sekä suomalaiset että saksalaiset opiskelijat saivat tietoa kohdemaan kulttuurista sekä harjoittelua kommunikointiin vieraalla kielellä matalalla kynnyksellä. Toivottavasti etäyhteyden käyttöä hyödynnetään myös jatkossa ja toteutetaan tällaisia tilaisuuksia, sillä ne antavat varmasti hyödyllistä harjoitusta sekä kokemusta opiskelijoille.

———

Am Dienstag, den 9.11., durfte Johanna, die andere SoMe-Praktikantin, an einer Diskussionsrunde teilnehmen, die von Mareen Patzelt (Universität Turku) und Pia Päiviö (Humboldt-Universität zu Berlin) organisiert wurde und an der Studierende des ersten Studienjahres von der Universität Turku und deutsche Studierende der finnischen oder nordischen Sprachen von der Humboldt Universität Berlin teilnahmen. Das Thema der Diskussion bezog sich auf das Leben junger Menschen in Finnland. Die deutschen Studierenden hatten im Vorfeld eine lange Liste von Fragen vorbereitet, die vom Leben und Studieren von Wohnen bis hin zur Bewertung von Kursen und der Bildung im Allgemeinen in Finnland von der Grundschule bis zur Universität reichten. Die Studierenden konnten in kleinen Gruppen sowohl mit finnischen als auch mit deutschen Studierenden diskutieren.

Abschließend wurden die Studierenden nach ihrer Meinung zu der gemeinsamen Veranstaltung befragt, und es schien, dass die Zusammenarbeit eine lustige Idee und eine erfrischende Abwechslung zu einer normalen Vorlesung war. Den Studierenden an der Universität Turku fiel unter anderem auf, dass das Wohnen für Studierende in Deutschland viel teurer ist als in Finnland.  Sie waren auch der Meinung, dass es interessant gewesen wäre, mehr über das Studium und das Leben in Deutschland zu erfahren, da die finnischen Studierenden dieses Mal mehr über sich selbst und ihr Studium in Finnland erzählen haben.

Durch die gemeinsame Diskussionsgruppe erhielten sowohl die finnischen als auch die deutschen Studierenden Informationen über die Kultur des Ziellandes und übten sich auf lockere Art in der Kommunikation in einer Fremdsprache. Ich hoffe, dass die Möglichkeit für Veranstaltungen über Videoverbindung auch in Zukunft genutzt wird und dass solche Veranstaltungen organisiert werden, da sie für die Studierende sicherlich eine nützliche Übung und Erfahrung sind.

Tuutorien kuulumiset

Kyselimme oppiaineen tuutoreilta heidän kuulumisiaan tutorointiin liittyen nyt, kun uudet opiskelijat on tutustutettu yliopistoon ja opiskeluun. Tuutorit Anssi, Nuppu ja Tua vastasivat seuraaviin kysymyksiin: Mitä tutorointiin kuuluu ja mitä siitä jäi mieleen? Millaista ohjelmaa uusille opiskelijoille järjestettiin? Miten uudet opiskelijat tutustutettiin kampusalueeseen, kun sisäänpääsy yliopiston tiloihin oli rajallinen? Miten tutorointi onnistui? Vaikeuttivatko koronarajoitukset tutorointia? Mitä opit tutoroinnista?

Alta voit lukea tuutorien vastaukset kysymyksiin.

Anssi:

– Tutorointiin kuuluu uusien opiskelijoiden tutustuttaminen yliopistomaailmaan, ryhmäyttäminen ja opintojen käynnistäminen. Mieleen jäi mukavat iltamat ja muut ohjelmanumerot.

– Pilteille järjestimme tutustumisleikkejä, yhteistä ruokailua, opetustuokiota yliopiston tietojärjestelmistä, kampuskierrosta (+YTHS), piknikkiä ja vapaamuotoista iltaohjelmaa. Lisäksi veimme piltit muun muassa Study in Turku -messuille ja TYY:n kierrokselle. Orientaatioviikon aikoihin oli myös Humanitaan pilttipiknik, Germanican hallituksen esittäytyminen, Germanican pilttibooli ja sitten myöhemmin vielä itse Pienten kielten kastajaiset. Lisäksi autoimme hoitamaan esimerkiksi opiskelijakortin tai bussikortin hommaamisessa.

– Tiloissa pienen ryhmän vuoksi pystyimme käymään kaikki samanaikaisesti. Ajallisesti kuitenkin emme viettäneet sisällä paljoakaan aikaa, vaan suurin osa ohjelmasta järjestettiin (sateesta riippumatta) ulkona. Pääsimme kuitenkin näkemään tärkeimmät rakennukset ja systeemit (kuten Exam-tenttiakvaariot) sisältäkin päin. Sisällä pidimme kaikki maskia ja huolehdimme perushygieniasta.

– Omasta mielestäni, olosuhteisiin nähden, tutorointi onnistui hyvin. Oli hienoa nähdä, kuinka uusi joukko ihmisiä ryhmäytyy ja saa kiinni yliopistomaailmasta.

– Koronarajoituksista johtuen sisätiloissa ei saanut järjestää toimintaa, joten vietimme suurimman osan ohjelmasta ulkona. Tähän oli aina säävaraus, sillä juuri orientaatioviikon aikana satoi paljon.

– Olen oppinut, kuinka tärkeää on yhteinen ja erilainen ohjelma, kun uudet opiskelijat ryhmäytyvät. Pitää myöskin osata lukea ryhmää sen verran, minkälainen ohjelma sopii ja ei sovi. Olen itsekin oppinut enemmän yliopiston tietojärjestelmistä ja systeemeistä, kun niistä on pitänyt kertoa muille.

Nuppu:

– Tutoroinnin tavoitteena on auttaa uusia opiskelijoita pääsemään mahdollisimman hyvin sisään yliopistomaailmaan. Tuutorit ovat uusien opiskelijoiden apuna kaikessa ja vastaavat olennaisiin kysymyksiin. Tutoroinnin myötä opiskelijat toivottavasti tutustuvat toisiinsa ja saavat mukavan ja sujuvan alun yliopisto-opinnoille.

– Ohjelmaan, jonka järjestimme pilteille, kuului paljon tutustumista ja vapaamuotoista ajanviettoa, lukujärjestysten tekemistä ja eri järjestelmiin tutustumista, yliopisto- ja kaupunkikierrokset, Germanican hallitusesittäytyminen ja Study in Turku -messut.

– Koronarajoituksista huolimatta pääsimme onneksi käymään monissa yliopiston tiloissa pikaisesti sisällä, kun esittelimme niitä pilteille.

– Tutorointi onnistui tosi hyvin, koska piltit olivat ihanan aktiivisia ja lähtivät mukaan meidän järjestämiin juttuihin! Saimme pilteiltä hyvää palautetta tutoroinnista.

– Koronarajoitukset vaikeuttivat tutorointia aika paljon. Emme voineet olla sisätiloissa ja sää oli monena päivänä tosi huono, joten ulkona oli vähän ikävää olla. Olisi ollut helpompaa toteuttaa tutorointia ilman koronarajoituksia, mutta selvisimme kuitenkin hyvin tässäkin tilanteessa!

– Tuutorina toimiessa saa hyvää kokemusta ryhmän ohjaamisesta ja erilaisten ihmisten kanssa toimimisesta. Kuitenkin tutorointi oli ennen kaikkea erittäin hauskaa ja nautin itse joka hetkestä! Tutorointi oli myös hyvin palkitsevaa.

Tua:

– Tutorointiin kuuluu mm. tutustuttaa uudet opiskelijat yliopiston maailmaan, kampusalueeseen, sekä toisiin samaan aikaan aloittaneisiin oppiaineen opiskelijoihin. Mieleen jäi mahtava porukka, jotka uuden edessä uteliaina ottivat osaa orientaatioviikkojen ohjelmaan.

– Pilteille järjestettiin erilaisia illanistujaisia, mm. pilttipiknik ja pilttibooli, kaupunkikierros, kampuskierros ja ainejärjestön hallituksen esittäytyminen.

– Kiersimme pilttien kanssa kampusalueen ja kävimme rakennukset läpi. Sisätiloissa sai käydä, mutta turhaa oleskelua ja toisia ryhmiä tuli välttää.

– Tutorointi onnistui mielestäni hyvin, uudet piltit oppivat tuntemaan toisensa, ja muutaman kanssa keskusteltuani on palaute ollut positiivista ja yhteisistä tekemisistä ja tapahtumista on pidetty.

– Koronarajoituksien vuoksi yliopiston sisätiloissa ei saanut oleskella ja tästä syystä kaikki tapaamiset järjestettiin ulkona. Siksi olikin lähes irvokasta, kuinka kesän hellejaksojen jälkeen orientaatiojakson aikana satoi vettä lähes päivittäin ja lämpötila oli hädin tuskin +10 asteen paremmalla puolella. Asenne ratkaisee -mentaliteetilla emme välittäneet säästä ja piltitkin osallistuivat valtavan suurella joukolla. Siitä heille iso sydän ja kiitos! <3

– Olen oppinut organisointia sekä uusien, jo aikuisten, ihmisten tutustuttamista / ryhmäyttämistä toisiinsa. (Aikaisempaa kokemusta minulla on lähinnä lasten parissa toimimisesta.)

Kuva: Anssi Arola

Some-harjoittelijoiden esittely

Saksan kielen oppiaineessa on tänä syksynä kaksi some-harjoittelijaa. Viime kevään harjoittelija Janina jatkaa vielä syksyllä harjoitteluaan ja uutena kasvona mukana on Johanna. Tässä pieni kurkistus ruudun toiselle puolelle!

“Hallo alle, olen Janina ja opiskelen tällä hetkellä saksan kielen maisteriopintoja kieliasiantuntijuuden tutkinto-ohjelmassa. Opinnoissa starttasi juuri 5:s vuosi ja gradun kirjoittaminen on juuri alkamassa. Maisteriopintoni ovat olleet pitkälti viestintä- ja diskurssikeskeiset, ja koska tämä aihealue kiinnostaa, graduni tulee luonnollisesti liittymään organisaatioviestinnän tematiikkaan. Jatkoin some-harjoittelua vielä syksyllä, koska koin, että minulla olisi vielä annettavaa oppiaineen someihin, sillä kaikkia ideoita ei vain ehtinyt toteuttaa kevään aikana. Fun fact: Olen soittanut lapsesta asti viulua.”

“Hallöchen, olen Johanna ja minäkin teen tällä hetkellä maisteriopintoja saksan kielessä kieliasiantuntijuuden opinto-ohjelmassa sekä aloitin myös viidennen opiskeluvuoteni. Gradun kirjoittamista olen aloitellut jo viime vuonna ja nyt projekti jatkuu. Minunkin maisteriopintoni ovat olleet viestintäpainotteisia, ja uutena asiana olen aloittanut tietojenkäsittelytieteiden opiskelun. Some-harjoittelu kiinnosti minua, sillä haluan kartuttaa käytännön kokemusta niin viestinnästä kuin some-markkinoinnista. Odotan siis innolla alkavaa harjoittelua! 
Fun fact: Aloin taas käymään balettitunneilla luvattoman pitkän tauon jälkeen.”