Autor: Rebekka Sauramäki

Auf Deutsch siehe unten!

Saksan kielen oppiaineessa uusi lukuvuosi avattiin 14. syyskuuta perinteisellä oppiaineeen juhlaluennolla. Tilaisuuteen oli mahdollista ensimmäistä kertaa osallistua myös fyysisesti. Aikaisemmat juhlaluennot on jouduttu toteuttamaan vain etänä. Oppiaineen juhlaluennon perinne aloitettiin vuonna 2020 ja juhlaluennon tarkoituksena on juhlia saksan kieltä ja sakankielistä kulttuuria. Tilaisuuden aloitti Leena Kolehmainen toivottamalla kaikki paikallaolijat tervetulleeksi. 

Juhlaluennon piti Sakari Silvola aiheesta „Nukkumatin kylmä sota“. Silvola on tuottaja ja toimittaja ja tekee työkseen muun muassa paljon kylmää sotaa sivuavia juttuja, jonka tuote Nukkumattikin on. Silvola on tehnyt Nukkumatista kolmiosaisen radiosarjan Nukkumatin kylmä sota ja kirjoittanut kirjan Nukkumatin kylmä sota.

Silvola kertoi Nukkumatin synnystä 1959 Itä-Berliinissä ja siitä, kuinka Nukkumatista tuli keino pitää ihmiset tyytyväisenä. Nukkumatti oli hahmo, johon pystyi samaistumaan. Lapsille Nukkumatti näytti sen, mitä heistäkin voisi tulla. Nukkumatti esiintyi tavallisena ihmisenä, kuten esimerkiksi palokuntalaisena. Miljöönä toimivat tutut lähiöt. Yhteiskunnallisuus ja poliittisuus näyttäytyvät Nukkumatissa harmittomasti, jonka takia Nukkumatin jaksoja voidaan edelleen näyttää televisiossa. Tiesitkö sinä sitä, että Nukkumatti vieraili Suomessakin?

DE

Die dritte Festvorlesung des Fachs Deutsche Sprache findet am 14. September statt. Es war möglich sowohl physisch als auch über Zoom teilzunehmen. Die Festvorlesung Deutsche Sprache bedeutet, dass es wieder Zeit für eine neue Studienjahr ist. Diese Tradition des Festvorlesungs wurde im Jahre 2020 lanciert. Der Zweck des Festvorlesungs ist es, Deutschland und die deutschsprachige Kultur zu feiern. Leena Kolehmainen hat die Vorlesung geöffnet und alle Teilnehmer*innen begrüßt.

Den Festvorlesung wurde von Sakari Silvola zum Thema „Kalter Krieg des Sandmanns“ gehalten. Silvola ist Produzent und Reporter und macht unter anderem viele Sachen im Zusammenhang mit dem Kalten Krieg, dessen Produkt auch Sandmann ist. Silvola hat eine dreiteilige Radioserie Nukkumatin kylmä sota gedreht und das Buch Nukkumatin kylmä sota gesrchieben.

Silvola hat von der Geburt des Sandmanns 1959 in Ost-Berlin erzählt. Er hat auch erzählt, wie der Sandmann ein Weg war, die Menschen zufrieden mit ihrem Leben zu halten. Der Sandmann war ein Charakter, mit dem man sich identifizieren konnte. Der Sandmann zeigte Kindern, was Kinder werden können. Der Sandmann erschien als gewöhnlicher Mensch, wie ein Feuerwehrmann. Er wurde in gewöhnlichen Nachbarschaften gezeigt. Gesellschaft und Politik werden in Sandmann harmlos dargestellt, weshalb Folgen von Sandmann weiterhin im Fernsehen gezeigt werden können. Wussten Sie, dass der Sandmann auch Finnland besucht hat?

Auf Deutsch siehe unten!

Anja Steger Bonnin yliopistosta piti 23.3.2022 Anne Männikön sosiolingvistiikan kurssilla vierailijaluennon. Hän kertoi ensin Helsingin Goethe-Institutista ja sitten kielellisistä maisemista ja omasta tutkimuksestaan siihen liittyen.

Steger tulee pohjoisesta Saksasta ja on nyt jo kahdeksan vuoden ajan asunut Kölnissä. Hän opiskelee Bonnin yliopistossa ja tekee tällä hetkellä harjoittelua Suomen Goethe-Instituutissa. Hän oli vuonna 2020/21 vaihto-opiskelijana Turun yliopistossa.

Steger kertoi, että Goethe-Institutioneita on 157 98 eri maassa. Suomessa se on toiminut vuodesta 1963 asti ja työllistää tällä hetkellä 18 ihmistä. 

Mitä Helsingin Goethe-Institut sitten tekee? Steger tiivisti sen päätehtävät kolmeen sanaan: kieli, kulttuuri ja Saksa. Kielen tehtäviin kuuluu saksan kielen puhumisen tukeminen ulkomailla sekä esimerkiksi yhteistyö opettajien kanssa ja erilaisten kielikurssien tarjoaminen. Kulttuurin tehtävänä on saksalaisen kulttuurin tuominen ulkomaille esimerkiksi konserttien, elokuvien ja kirjallisuuden avulla. Saksalla tarkoitetaan sitä, että välitetään ajankohtaista ja oikeaa kuvaa Saksasta ja sen kulttuurista.

Deutsch Divers -nimeä kantava projekti on hyvä esimerkki siitä, mitä Goethe-Institut tekee. Saksan kielen oppimateriaalit ovat usein todella perinteisiä ja stereotyyppisiä ja näin ylläpitävät jopa haitallisia stereotypioita. Oppimateriaaleissa ei usein oteta huomioon erilaisuutta. Deutsch Divers -projektin tavoitteena on saada tähän muutos ja jakaa tietoa monimuotoisuudesta niin oppilaille kuin opettajillekin. Projektiin kuuluu kolme koulutustapahtumaa. Lue projektista enemmän tästä: https://www.goethe.de/prj/one/de/aco/deutsch-divers.html.

Toisessa osaa luentoa Steger kertoi kielimaisemista ja omasta tutkimuksestaan aiheeseen liittyen. Kielellisiä maisemia ovat esimerkiksi kadunnimet, mainokset ja graffitit. Steger on tehnyt tutkimusta siitä, millaisia liikkeiden edessä olevat ilmoitukset ovat olleet koronapandemian aikana. Tutkimuskysymyksenä oli se, että edustavatko nämä ilmoitukset koronasulun 2020 aikana jotain tiettyä genreä ja mitä käytäntöjä tähän genreen sovelletaan. Tutkimus toteutettiin reilu 9000 asukkaan kaupungissa Worpswedessä.

————

Anja Steger (Universität Bonn) hat eine Gastvorlesung im Kurs Soziolinguistik am 23.3.2022 befindet. Sie hat von Goethe-Institut Finnland erzählt. Dann hat sie von Linguistik Landscapes und ihre eigene Forschung dazu erzählt.

Steger kommt aus Norddeutschland und hat seit 8 Jahren in Köln gewohnt. Sie studiert am Universität Bonn und macht gerade ein Praktikum am das Goethe-Institut Finnland. Sie hat ein Auslandsjahr (2020/21) an der Universität Turku gemacht.  

Das Goethe-Institut hat 157 Instituten in 98 Ländern. Das Institut ist in Finnland seit 1963 gewesen und hat zurzeit 18 Mitarbeiter*innen.

Was macht eigentlich das Goethe-Institut? Steger hat seine drei wichtigsten Aufgaben genannt: Sprache, Kultur und Deutschland. Zu den Aufgaben der Sprache gehört die Unterstützung der deutschen Sprache im Ausland. Das Institut macht z. B. Bildungskooperation und bietet Deutschkurse an.  Zu den Aufgaben der Kultur gehört es, die deutsche Kultur ins Ausland zu bringen. Das Institut bietet z. B. Konzerte, Filme, Kunst und Literatur an. Deutschland bedeutet, die richtige und aktuelle deutsche Kultur zu vermitteln.

Das Projekt Deutsch Divers ist ein gutes Beispiel dafür, was das Goethe-Institut tut. Lernmaterialien für die deutsche Sprache sind oft traditionell und stereotypisch und vermitteln somit schädliche Stereotype. Die Materialien berücksichtigen nicht Diversität. Deutsch Divers möchtet dies ändern und Informationen über Diversität sowohl für Schüler*innen als auch für Lehrer*innen weitergeben. Das Projekt umfasst drei Schulungsveranstaltungen. Weitere Informationen zum Projekt finden Sie unter diesem Link: https://www.goethe.de/prj/one/de/aco/deutsch-divers.html.

Im zweiten Teil der Vorlesung hat Steger über Linguistische Landscapes und ihre eigenes Forschung zum Thema erzählt. Linguistische Landscapes sind zum Beispiel Straßenschilder, Werbung und Graffiti. Steiger hat recherchiert, wie die Geschäftsaushänge während der Corona-Pandemie ausgefallen sind. Die Forschungsfrage was, ob diese Geschäftsaushänge während des Corona-Lockdowns 2020 ein eigenständiges Genre gargestellt und welche Konventionen für dieses Genre gelten. Die Studie wurde in der Stadt Worpswede mit mehr als 9.000 Einwohner*innen durchgeführt.