Seite 2 von 5

Die Gastvorlesung von Anja Steger

April 2, 2022 / Rebekka Sauramäki / Keine Kommentare

Auf Deutsch siehe unten!

Anja Steger Bonnin yliopistosta piti 23.3.2022 Anne Männikön sosiolingvistiikan kurssilla vierailijaluennon. Hän kertoi ensin Helsingin Goethe-Institutista ja sitten kielellisistä maisemista ja omasta tutkimuksestaan siihen liittyen.

Steger tulee pohjoisesta Saksasta ja on nyt jo kahdeksan vuoden ajan asunut Kölnissä. Hän opiskelee Bonnin yliopistossa ja tekee tällä hetkellä harjoittelua Suomen Goethe-Instituutissa. Hän oli vuonna 2020/21 vaihto-opiskelijana Turun yliopistossa.

Steger kertoi, että Goethe-Institutioneita on 157 98 eri maassa. Suomessa se on toiminut vuodesta 1963 asti ja työllistää tällä hetkellä 18 ihmistä.

Mitä Helsingin Goethe-Institut sitten tekee? Steger tiivisti sen päätehtävät kolmeen sanaan: kieli, kulttuuri ja Saksa. Kielen tehtäviin kuuluu saksan kielen puhumisen tukeminen ulkomailla sekä esimerkiksi yhteistyö opettajien kanssa ja erilaisten kielikurssien tarjoaminen. Kulttuurin tehtävänä on saksalaisen kulttuurin tuominen ulkomaille esimerkiksi konserttien, elokuvien ja kirjallisuuden avulla. Saksalla tarkoitetaan sitä, että välitetään ajankohtaista ja oikeaa kuvaa Saksasta ja sen kulttuurista.

Deutsch Divers -nimeä kantava projekti on hyvä esimerkki siitä, mitä Goethe-Institut tekee. Saksan kielen oppimateriaalit ovat usein todella perinteisiä ja stereotyyppisiä ja näin ylläpitävät jopa haitallisia stereotypioita. Oppimateriaaleissa ei usein oteta huomioon erilaisuutta. Deutsch Divers -projektin tavoitteena on saada tähän muutos ja jakaa tietoa monimuotoisuudesta niin oppilaille kuin opettajillekin. Projektiin kuuluu kolme koulutustapahtumaa. Lue projektista enemmän tästä: https://www.goethe.de/prj/one/de/aco/deutsch-divers.html.

Toisessa osaa luentoa Steger kertoi kielimaisemista ja omasta tutkimuksestaan aiheeseen liittyen. Kielellisiä maisemia ovat esimerkiksi kadunnimet, mainokset ja graffitit. Steger on tehnyt tutkimusta siitä, millaisia liikkeiden edessä olevat ilmoitukset ovat olleet koronapandemian aikana. Tutkimuskysymyksenä oli se, että edustavatko nämä ilmoitukset koronasulun 2020 aikana jotain tiettyä genreä ja mitä käytäntöjä tähän genreen sovelletaan. Tutkimus toteutettiin reilu 9000 asukkaan kaupungissa Worpswedessä.

————

Anja Steger (Universität Bonn) hat eine Gastvorlesung im Kurs Soziolinguistik am 23.3.2022 befindet. Sie hat von Goethe-Institut Finnland erzählt. Dann hat sie von Linguistik Landscapes und ihre eigene Forschung dazu erzählt.

Steger kommt aus Norddeutschland und hat seit 8 Jahren in Köln gewohnt. Sie studiert am Universität Bonn und macht gerade ein Praktikum am das Goethe-Institut Finnland. Sie hat ein Auslandsjahr (2020/21) an der Universität Turku gemacht.

Das Goethe-Institut hat 157 Instituten in 98 Ländern. Das Institut ist in Finnland seit 1963 gewesen und hat zurzeit 18 Mitarbeiter*innen.

Was macht eigentlich das Goethe-Institut? Steger hat seine drei wichtigsten Aufgaben genannt: Sprache, Kultur und Deutschland. Zu den Aufgaben der Sprache gehört die Unterstützung der deutschen Sprache im Ausland. Das Institut macht z. B. Bildungskooperation und bietet Deutschkurse an. Zu den Aufgaben der Kultur gehört es, die deutsche Kultur ins Ausland zu bringen. Das Institut bietet z. B. Konzerte, Filme, Kunst und Literatur an. Deutschland bedeutet, die richtige und aktuelle deutsche Kultur zu vermitteln.

Das Projekt Deutsch Divers ist ein gutes Beispiel dafür, was das Goethe-Institut tut. Lernmaterialien für die deutsche Sprache sind oft traditionell und stereotypisch und vermitteln somit schädliche Stereotype. Die Materialien berücksichtigen nicht Diversität. Deutsch Divers möchtet dies ändern und Informationen über Diversität sowohl für Schüler*innen als auch für Lehrer*innen weitergeben. Das Projekt umfasst drei Schulungsveranstaltungen. Weitere Informationen zum Projekt finden Sie unter diesem Link: https://www.goethe.de/prj/one/de/aco/deutsch-divers.html.

Im zweiten Teil der Vorlesung hat Steger über Linguistische Landscapes und ihre eigenes Forschung zum Thema erzählt. Linguistische Landscapes sind zum Beispiel Straßenschilder, Werbung und Graffiti. Steiger hat recherchiert, wie die Geschäftsaushänge während der Corona-Pandemie ausgefallen sind. Die Forschungsfrage was, ob diese Geschäftsaushänge während des Corona-Lockdowns 2020 ein eigenständiges Genre gargestellt und welche Konventionen für dieses Genre gelten. Die Studie wurde in der Stadt Worpswede mit mehr als 9.000 Einwohner*innen durchgeführt.

Zweite internationale Winterschule

März 6, 2022 / Rebekka Sauramäki / Keine Kommentare

Auf Deutsch siehe unten!

28.2.-4.3.2022 järjestettiin kansainvälinen Talvikoulu jo toista kertaa. Tapahtuma pidettiin kokonaan Zoomin välityksellä. Tämän vuoden talvikoulun teema oli sosiolingvistinen matka Euroopan kielimaisemissa. Viikolla oli viisi eri vierailijaluennoitsijan luentoa. Talvikoulun avasi Leena Kolehmainen.

Suomesta oli kaksi vierailijaa. Tiistaina Sabine Grasz (Oulun yliopisto) puhui saksankielisten siirtolaisten kielellisestä identiteetistä, monikielisistä käytännöistä ja kielen säilyttämisestä Pohjois-Suomessa ja näytti monia kiinnostavia aiheeseen liittyviä lukuja. Torstaina Frederike Schram (Turun yliopisto) puhui kielipolitiikasta ja alasaksasta. Hän kertoi eri instituutioista, jotka ajavat alasaksan asemaa.

Saksasta vierailijoita oli kolme. Maanantain luennon piti Frauke Griese (Duisburg-Essenin yliopisto) ja hän puhui kadunnimistä Itä-Saksassa. Hän puhui myös mm. katujen uudelleennimeämisen syistä ja perusteista. Keskiviikkona Katrin Menzel (Saarlandin yliopisto) puhui yleiskielestä ja murteesta Saarland-Lorraine-Luxemburg-alueella. Hän puhui hieman myös Saarlandin ja Skandinavian välisestä kielikontaktista. Talvikoulun viimeisen luennon perjantaina piti Ulrike Vogl (Gentin yliopisto). Hän puhui kielipolitiikasta ja mediadiskurssista ”kolmekielisessä” maassa eli Belgiassa. Kuinka monikielisiä belgialaisten täytyy olla?

Kaikki luennot tarjosivat uutta, monipuolista sekä kiinnostavaa tietoa varmasti kaikille kuuntelijoille. Kaikki luennot olivat hyvin interaktiivisia.

28.2.-4.3.2022 fand die zweite internationale Winterschule statt. Die Winterschule fand über Zoom statt. Das Thema der Winterschule war eine soziolinguistische Reise durch europäische Sprachlandschaften. Es gab fünf Gastvorlesungen. Die Winterschule wurde von Leena Kolehmainen eröffnet.

Aus Finnland waren es zwei Gäste. Am Dienstag hat Sabine Grasz (Universität Oulu) über sprachliche Identitäten, mehrsprachige Praktiken und Spracherhalt deutschsprachiger Migrant*innen in Nordfinnland gesprochen. Sie hat auch interessante zugehörige Zahlen erzählt. Am Donnerstag hat Frederike Schram (Universität Turku) über Sprachenpolitik und Niederdeutsch gesprochen. Sie hat über Institutionen, die die Stellung des niederdeutsche Sprache voran streiben, erzählt.

Aus Deutschland waren es drei Gäste. Am Montag hat Frauke Griese (Universität Duisburg-Essen) über Kommemorative Straßennamen im Osten Deutschlands gesprochen. Sie hat z. B. über Umbenennungsgründe und Umbenennugskriterien gesprochen. Katrin Menzel (Saarland Universität) hat am Mittwoch über Standardsprache und Dialekt im saarländisch-lothringisch-luxemburgischen Dreiländereck gesprochen. Sie hat auch ein bisschen über saarländisch-skandinavischer Sprachkontant gesprochen. Am Freitag hat Ulrike Vogl (Universität Gent) über Sprachpolitik und Mediendiskurs in einem „dreisprachigen“ Land gesprochen. Wie mehrsprachig müssen Belgier sein?

Alle Vorlesungen hat neue, vielfältige und interessante Informationen für alle Zuhörer angeboten. Alle Vorlesungen waren sehr interaktiv.

SAKSAN KIELEN OPPIAINEEN KEVÄÄN SOME-HARJOITTELIJA

Some-harjoittelijoiden esittely

März 4, 2022 / Rebekka Sauramäki / Keine Kommentare

Saksan kielen oppiaineessa on tänä keväänä kaksi some-harjoittelijaa. Viime syksyn harjoittelija Johanna jatkaa vielä syksyllä harjoitteluaan ja uutena harjoittelijana mukana on Rebekka. Tässä pienet esittelyt meistä!

“Hallo, olen Johanna ja viimeistelen tällä hetkellä maisteriopintoja saksan kielessä kieliasiantuntijuuden tutkinto-ohjelmassa. Gradun kirjoitusta jatkan vielä ja nyt olisi tarkoitus saada se valmiiksi vihdoin. Maisteriopinnoissani olen yhdistellyt viestintää sekä tietojenkäsittelytieteitä ja oppiaineen some-harjoittelijana jatkan vielä kevään ajan Rebekan kaverina. Keväällä aion nauttia auringonpaisteesta gradun ja töiden vastapainona!”

“Moi, olen Rebekka ja opiskelen vielä saksan kielen kandivaiheen opintoja toista vuotta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että haen maisteriopintoihin opettajalinjalle. Halusin some-harjoittelijaksi kartuttamaan kokemusta viestinnästä ja uskon, että minulla on paljon annettavaa oppiaineen someihin. Keväällä aion myös nauttia auringonpaisteesta ja saada siitä motivaatiota tokan vuoden opintojen kunnialla loppuun asti suorittamiseen.”

Alumnien haastatteluja -sarja, Osa 3: Senni Mattila

März 4, 2022 / Janina Ahlqvist / Keine Kommentare

Alumnien haastatteluja -sarja jatkuu kolmannella jaksolla!

Kolmannessa jaksossa työelämästään kertoo kääntäjäyrittäjä Senni Mattila (yllä olevassa kuvassa). Senni työskentelee tulkkina ja kääntäjänä omassa yrityksessään kielipalvelu Metapherissa. Podcastissa Senni kertoo aluksi omasta koulutustaustastaan, ja sen jälkeen pääsemme kuulemaan mm., että millaista on työskennellä kääntäjäyrittäjänä, miten yrityksen perustaminen tapahtuu ja millä tavoin yrittäjyys eroaa palkkatyöstä. Lopuksi saamme myös kuulla, millaisia vinkkejä Senni haluaa nykyisille ja tuleville opiskelijoille antaa. Haastattelijana podcastissa toimii oppiaineen some-harjoittelija Janina Ahlqvist.

Kuuntele podcast / lue tiivistelmä alta!

Osa 1 – 28:45 minuuttia

Osa 2 – 31:03 minuuttia (jatkoa edellisen osan jälkeen)

Tiivistelmä nauhoitetusta haastattelusta – Senni Mattila 04.03.2022 Download

Opettajien haastatteluja: Mareen Patzelt

Februar 3, 2022 / Johanna Aamurusko / Keine Kommentare

Oppiaineen podcastit jatkuvat uuden aiheen parissa!

Tällä kertaa haastateltavaksi pääsi syksyllä saksan kielen oppiaineessa opettajana aloittanut Mareen Patzelt. Tässä haastattelussa pääsemme kuulemaan muun muassa Mareenin aikaisemmista opiskeluista sekä hänen kokemuksistaan aikaisemmista työharjoittelupaikoista. Kuulemme myös, miten Mareen päätyi tulemaan Turun yliopistoon töihin ja millaista opettaminen täällä on ollut. Haastattelijana tässä podcastissa toimii some-harjoittelija Johanna Aamurusko.

Kuuntele podcast / lue tiivistelmä alta!

Tiivistelmä nauhoitetusta haastattelusta – Mareen Patzelt 7.12.2021 Herunterladen

Vaihto-opiskelijoiden haastatteluja -sarja, Osa 2: Anne Murtola

Dezember 16, 2021 / Janina Ahlqvist / Keine Kommentare

Vaihto-opiskelijoiden haastatteluja -sarja jatkuu!

Toisessa jaksossa Anne Murtola kertoo omista vaihto-opiskelukokemuksistaan Saksassa kevätlukukaudella 2017 ja lukuvuonna 2018–2019. Yllä olevassa kuvassa Anne on Jenan joulumarkkinoilla (2018), kädessään Glühwein-muki. Ensimmäisellä kerralla Anne lähti vaihtoon Kieliin, joka sijaitsee Pohjois-Saksassa. Hän opiskeli siellä Christian-Albrechts-Universität -yliopistossa. Toisella kerralla Anne lähti Jenaan, joka sijaitsee melko keskellä Saksaa, ja opiskeli Friedrich-Schiller-Universität -yliopistossa. Pääsemme haastattelun aikana kuulemaan mm., että millaista vaihtoon lähteminen sekä opiskelu ja asuminen Saksassa Annen kokemuksien mukaan oli ja miten vaihto-opinnot vaikuttivat hänen kielitaitoonsa. Lisäksi saamme tietää, kuinka Anne selviytyi Kielissä yllättävästä asiakaskartoitustilanteesta paikallisessa marketissa. Haastattelijana podcastissa toimii oppiaineen some-harjoittelija Janina Ahlqvist.

Kuuntele podcast / lue tekstitiivistelmä alta!

Osa 1 – 27:54 minuuttia

Osa 2 – 25:38 minuuttia (jatkoa edellisen osan jälkeen)

Tiivistelmä nauhoitetusta haastattelusta – Anne Murtola 16.12.2021 Download

Germanica ry:n 60-vuotisvuosijuhlat 21.11.2021

Dezember 12, 2021 / Johanna Aamurusko / Keine Kommentare

Lauantaina 21.11. vietettiin saksan kielen opiskelijoiden ainejärjestön Germanica ry:n 60-vuotisvuosijuhlaa Kupittaan paviljongilla. Oppiaineelta oli myös edustus mukana juhlinnassa, kuvassa ovatkin opettajamme Anne ja Mareen sekä Germanican vuoden 2021 hallitus. Tervehdyksessään oppiaine ensinnäkin onnitteli jo kiitettävän iän saavuttanutta Germanicaa ja nosti myös esiin opiskelijoiden mielenterveyden tärkeyden sekä sen, miten ainejärjestökin voi osaltaan olla mukana tukemassa opiskelijoiden hyvinvointia. Niin vapaa-ajan tapahtumat kuin myös opiskelijoiden etujen ajamiseen liittyvät tehtävät ovat tärkeitä tekijöitä yhteisöllisyyden syntymisessä sekä hyvinvoinnin lisäämisessä.

Pääjuhlassa oli lämmin tunnelma ja oli hienoa päästä kasvokkain viettämään vuosijuhlia yhdessä opettajien, kutsuvieraiden ja opettajien kanssa.

Gesprächsrunde mit Humboldt-Universität zu Berlin am 9.11.2021

Dezember 7, 2021 / Johanna Aamurusko / Keine Kommentare

Auf Deutsch siehe unten

Tiistaina 9.11. toinen saksan kielen oppiaineen some-harjoittelijoista, Johanna, pääsi seuraamaan Mareen Patzeltin (Turun yliopisto) sekä Pia Päiviön (Berliinin Humboldt-yliopisto) yhteistyössä toteuttamaa keskusteluryhmää, johon osallistuivat Turun yliopistosta ensimmäisen vuoden saksan kielen opiskelijoita ja saksalaisia suomen tai pohjoismaisten kielten opiskelijoita Berliinin Humboldt-yliopistosta. Keskustelun teema liittyi nuorten elämään Suomessa. Saksalaiset opiskelijat olivat laatineet etukäteen valmiiksi pitkän liudan kysymyksiä, jotka liittyivät opiskeluun asumisesta kurssien arviointiin, kuin myös koulutukseen yleisesti Suomessa alakoulusta korkeakouluun. Opiskelijat pääsivät keskustelemaan pienryhmissä, joissa oli sekä suomalaisia että saksalaisia opiskelijoita.

Lopuksi kyseltiin vielä opiskelijoiden mietteitä yhteisestä tilaisuudesta, ja vaikutti siltä, että yhteistyö oli hauska idea sekä virkistävää vaihtelua normaaliin luentoon verrattuna. Eräs Turun yliopiston opiskelijoille mieleen jääneistä asioista oli se, että asuminen on opiskelijoille paljon kalliimpaa Saksassa kuin Suomessa. Heidän mielestään olisi ollut myös mielenkiintoista kuulla enemmän Saksassa opiskelusta ja asumisesta, sillä tällä kertaa suomalaiset opiskelijat kertoivat enemmän itsestään ja opiskelusta Suomessa.

Yhteisen keskusteluryhmän kautta sekä suomalaiset että saksalaiset opiskelijat saivat tietoa kohdemaan kulttuurista sekä harjoittelua kommunikointiin vieraalla kielellä matalalla kynnyksellä. Toivottavasti etäyhteyden käyttöä hyödynnetään myös jatkossa ja toteutetaan tällaisia tilaisuuksia, sillä ne antavat varmasti hyödyllistä harjoitusta sekä kokemusta opiskelijoille.

———

Am Dienstag, den 9.11., durfte Johanna, die andere SoMe-Praktikantin, an einer Diskussionsrunde teilnehmen, die von Mareen Patzelt (Universität Turku) und Pia Päiviö (Humboldt-Universität zu Berlin) organisiert wurde und an der Studierende des ersten Studienjahres von der Universität Turku und deutsche Studierende der finnischen oder nordischen Sprachen von der Humboldt Universität Berlin teilnahmen. Das Thema der Diskussion bezog sich auf das Leben junger Menschen in Finnland. Die deutschen Studierenden hatten im Vorfeld eine lange Liste von Fragen vorbereitet, die vom Leben und Studieren von Wohnen bis hin zur Bewertung von Kursen und der Bildung im Allgemeinen in Finnland von der Grundschule bis zur Universität reichten. Die Studierenden konnten in kleinen Gruppen sowohl mit finnischen als auch mit deutschen Studierenden diskutieren.

Abschließend wurden die Studierenden nach ihrer Meinung zu der gemeinsamen Veranstaltung befragt, und es schien, dass die Zusammenarbeit eine lustige Idee und eine erfrischende Abwechslung zu einer normalen Vorlesung war. Den Studierenden an der Universität Turku fiel unter anderem auf, dass das Wohnen für Studierende in Deutschland viel teurer ist als in Finnland. Sie waren auch der Meinung, dass es interessant gewesen wäre, mehr über das Studium und das Leben in Deutschland zu erfahren, da die finnischen Studierenden dieses Mal mehr über sich selbst und ihr Studium in Finnland erzählen haben.

Durch die gemeinsame Diskussionsgruppe erhielten sowohl die finnischen als auch die deutschen Studierenden Informationen über die Kultur des Ziellandes und übten sich auf lockere Art in der Kommunikation in einer Fremdsprache. Ich hoffe, dass die Möglichkeit für Veranstaltungen über Videoverbindung auch in Zukunft genutzt wird und dass solche Veranstaltungen organisiert werden, da sie für die Studierende sicherlich eine nützliche Übung und Erfahrung sind.

Surftipp: Der Postillon

November 23, 2021 / mareenpatzelt / Keine Kommentare

Viele Leute lesen regelmäßig Zeitung, sehen Nachrichten im Fernsehen oder hören sie im Radio. Nicht immer hört man dabei etwas Lustiges. Anders ist es bei den Satire-Nachrichten des Postillon: Hier gibt es immer etwas zu lachen (auch wenn oder gerade weil die Artikel eben nicht der Realität entsprechen). Hier geht’s direkt zur Internetseite des Postillons. Du findest den Postillon aber beispielsweise auch auf Instagram und YouTube.

Surftipp: Die Sendung mit der Maus

November 16, 2021 / mareenpatzelt / Keine Kommentare

Wolltest du schon immer mal wissen, wie die Streifen in die Zahnpasta kommen, wie Gummibärchen gemacht werden oder wie man als Astronaut*in für eine Expedition ins All trainiert? “Die Sendung mit der Maus” kommt jeden Sonntag im Deutschen Fernsehen und ist nicht nur für Kinder was. Viele Menschen in Deutschland sehen “Die Sendung mit der Maus” schon seit ihrer Kindheit und lernen dabei immer noch jeden Sonntag etwas Neues über die Welt. Hier geht’s zu allen Folgen der Sendung in der Mediathek der ARD.

Und woher weiß die Maus, was ihre Zuschauer*innen wissen möchten? Ganz einfach: Man kann es ihr per Brief oder E-Mail mitteilen.

Deutsche Sprache an der Universität Turku