Deutsche Sprache an der Universität Turku

Saksan kieli, Turun yliopisto

Kevätseminaari / Frühlingsseminar

Auf Deutsch siehe unten!

Kevätseminaari järjestettiin jälleen lukuvuoden lopuksi saksan kielen oppiaineessa. Seminaari järjestettiin tänä vuonna hybridinä, joten osallistujia oli paikalla sekä fyysisesti että verkkoyhteyksin. Pitkän etätapaamisten jakson jälkeen oli todella virkistävää olla seminaarissa mukana paikan päällä.

Tilaisuus alkoi Franka Kermerin tervehdyksellä. Franka esitteli tämän vuoden kandi- ja maisteritöiden teemoja, joita oli tänäkin vuonna monipuolisesti kielen oppimisesta, kääntämisestä, sanastosta ja kommunikaatiosta. Lisäksi hän puhui siitä, millaisia tuntemuksia työn valmiiksi saaminen voi ihmisessä herättää.

Kevätseminaarissa jaettiin myös perinteisesti palkinnot parhaasta kandi- ja maisterityöstä. Franka Kermer ja Doris Wagner valitsivat tänä vuonna kandipalkinnon saajat, ja heitä olikin kaksi tällä kertaa. Kandipalkinnot jaettiin seuraaville henkilöille:

Elina Savolainen – ”Fragen Sie Ihren Apotheker, wenn Sie… / Kysy tarvittaessa apteekista… Ein Vergleich zwischen dem deutschen und dem finnischen Arzneibeipackzettel für ASPIRIN” sekä

Emilia Eriksonille – ”Die Gleichberechtigung in ausgewählten DaF-Lehrbüchern”.

Valinta oli jälleen vaikea, sillä tänäkin vuonna oli monia hyviä aiheita, mutta itsenäinen työ niin teorian etsimisessä ja aineiston analysoimisessa olivat ratkaisevia tekijöitä. Pro Gradu -palkinto jaettiin tällä kertaa viime vuoden joulukuussa valmistuneelle monikielisen käännösviestinnän opiskelijalle:

Maiju Huovila – ”Suomentajien näkemykset tekijyydestään Baabel-sarjan suomentajien jälkisanoissa”.

Huovinen ei valitettavasti päässyt itse paikan päälle, mutta valmisteli podcastin omasta työstään, jonka voi kuunnella alta. Paljon onnea kaikille palkintojen saajille!

Gradu-podcast Maiju Huovila

Palkintojen jaon jälkeen kuultiin kahden tämän vuoden Pro Gradu -seminaarin opiskelijan esitelmä heidän tämänhetkisistä töistään. Janina Ahlqvist työllään ”Krisenkommunikation zum Thema Coronapandemie: Vergleichende Internetseitenanalyse zwischen vier Universitäten” ja Eero Pietilä työllään ”Übersetzungsanalyse der Zauber in der deutschen Lokalisierung des Pathfinder-Rollenspiels anhand von Übersetzungsstrategien”. Lopuksi kuultiin vielä Franka Kermerin esitelmä hänen tutkimustyöstään ”Die Bedeutungsvielfalt von jenseits und hinter”.

***

Das Frühlingssseminar fand wieder am Ende des akademischen Jahres im Fach Deutsch statt. In diesem Jahr wurde das Seminar als Hybridform durchgeführt, so dass die Teilnehmer sowohl physisch als auch online anwesend waren. Nach einer langen Zeit der Fernsitzungen war es wirklich erfrischend, bei dem Seminar vor Ort dabei zu sein.

Die Veranstaltung begann mit einer Begrüßung von Franka Kermer. Franka stellte die Themen der diesjährigen Bachelor- und Masterarbeiten vor, die auch in diesem Jahr ein breites Spektrum an Themen aus den Bereichen Sprachenlernen, Übersetzung, Wortschatz und Kommunikation abdeckten. Sie sprach auch über die Gefühle, die der Abschluss einer Arbeit in den Menschen auslösen kann.

Im Rahmen des Frühlingsseminars wurden auch die traditionellen Preise für die besten Bachelor- und Masterarbeiten verliehen. Franka Kermer und Doris Wagner wählten die diesjährigen Bachelor-Preisträger aus, und das waren diesmal gleich zwei. Die folgenden Personen wurden mit den Bachelorpreisen ausgezeichnet:

Elina Savolainen – “Fragen Sie Ihren Apotheker, wenn Sie… / Kysy tarvittaessa apteekista… Ein Vergleich zwischen dem deutschen und dem finnischen Arzneipackzettel für ASPIRIN” und

Emilia Erikson – “Gleichstellung in ausgewählten DaF-Lehrbüchern”.

Die Auswahl war auch in diesem Jahr wieder schwierig, da es viele gute Themen gab, aber die eigenständige Arbeit sowohl bei der Suche nach der Theorie als auch bei der Analyse des Materials war ausschlaggebend. Der Pro Gradu Preis wurde dieses Mal an eine Studentin der mehrsprachigen Übersetzungskommunikation verliehen, die im Dezember letzten Jahres ihren Abschluss gemacht hat:

Maiju Huovila – “Die Wahrnehmung der Autorenschaft durch die Übersetzer in den Nachworten der Babel-Reihe”.

Leider konnte Huovinen nicht anwesend sein, aber sie hat einen Podcast über ihre Arbeit vorbereitet, den Sie sich unten anhören können. Herzlichen Glückwunsch an alle Gewinner!

Im Anschluss an die Preisverleihung stellten zwei Studenten des diesjährigen Pro Gradu Seminars ihre aktuellen Arbeiten vor. Janina Ahlqvist mit ihrer Arbeit “Krisenkommunikation zum Thema Coronapandemie: Vergleichende Internetseitenanalyse zwischen vier Universitäten” und Eero Pietilä mit seiner Arbeit “Übersetzungsanalyse der Zauber in der deutschen Lokalisierung des Pathfinder-Rollenspiels anhand von Übersetzungsstrategien”. Schließlich gab es noch einen Vortrag von Franka Kermer über ihre Forschungsarbeit “Die Bedeutungsvielfalt von jenseits und hinter”.

Vielen Dank für die interessanten Vorträge und an alle, die an dem Seminar teilgenommen haben!

Maisteriopiskelijoiden haastatteluja-sarja, Osa 3: Saana Nieminen (KIAS)

Maisteriopiskelijoiden haastatteluja -sarjan kolmannessa jaksossa oppiaineen some-harjoittelija Anne Murtola haastattelee Saana Niemistä. Yllä olevassa kuvassa Saana on Tegernseellä nauttimassa Apfelschorlea vaelluksen jälkeen. Saana opiskelee Turun yliopistossa hieman monikielisen käännösviestinnän ja kielen oppimisen ja opettamisen tutkinto-ohjelmia tuntemattomammassa keliasiantuntijuuden tutkinto-ohjelmassa. Podcastissa Saana kertoo mm. saksan kielen ja kauppatieteiden opinnoistaan sekä vaihto-opiskelu- ja työelämäharjoittelukokemuksistaan. Podcastin lopuksi pääsemme myös kuulemaan Saanan 5 vinkkiä nykyisille ja tuleville opiskelijoille!

Kuuntele podcast / lue tiivistelmä alta!

HUOM! Podcastin alussa mainittu oppiaineen SoundCloud ei ole enää alustana uusille julkaisuille ja uudet julkaisut tulevat suoraan tänne uuteen blogiin. Myös vanhat SoundCloud tiedostot siirtyvät vähitellen blogiin. Tämä podcast ja siihen liittyvät julkaisut on julkaistu ensimmäisen kerran 22.03.2021 saksan kielen oppiaineen Facebook-, Instagram- ja SoundCloud-tileillä, ja ne on lisätty blogiin 04.05.2022.

Osa 1 – 20:26 minuuttia

Osa 2 – 20:39 minuuttia (jatko edellisen osan jälkeen)

Maisteriopiskelijoiden haastatteluja -sarja, Osa 2: Kirsimarja Jaakkola (MKV)

Maisteriopiskelijoiden haastatteluja -sarjan toisessa jaksossa Kirsimarja Jaakkola (yllä olevassa kuvassa) kertoo monikielisen käännösviestinnän opinnoistaan Turun yliopistossa. Podcastissa käydään läpi mm. miksi Kirsimarja päätyi opiskelemaan saksan kieltä Turun yliopistoon, millaisia kursseja hänellä on ollut ja mistä aiheista hän on tehnyt kandidaatin tutkielmansa ja pro gradu -tutkielmansa. Lisäksi Kirsimarja avaa podcastissa kokemuksiaan vaihto-opiskelusta ja työelämäharjoittelusta. Haastattelijana podcastissa toimii oppiaineen some-harjoittelija Anne Murtola.

Kuuntele podcast / lue tiivistelmä alta!

HUOM! Podcastin alussa mainittu oppiaineen SoundCloud ei ole enää alustana uusille julkaisuille ja uudet julkaisut tulevat suoraan tänne uuteen blogiin. Tämä podcast ja siihen liittyvät julkaisut on julkaistu ensimmäisen kerran 15.03.2021 saksan kielen oppiaineen Facebook-, Instagram- ja SoundCloud-tileillä, ja ne on lisätty blogiin 04.05.2022.

FI-DACH-konferenssi 10.-11.3.2022 Turun yliopistossa

Tiivistelmä Janina Ahlqvistin kirjoittamasta artikkelista Hiiskuttua-lehteen

Kansainvälisen FI-DACH-tutkimusverkoston toinen konferenssi toi yhteen suuren joukon eri alojen asiantuntijoita ja vieraita. Konferenssi oli suunniteltu järjestettävän paikan päällä Turun yliopistossa, mutta vallitsevan pandemiatilanteen vuoksi tilaisuus pidettiin kuitenkin verkkoyhteyden välityksellä. FI-DACH on kansainvälinen tutkimusverkosto, jonka tarkoituksena on syventää Suomen ja saksankielisten maiden välisten kulttuurisuhteiden tutkimusta. Konferenssin teemana olikin suomen kieli ja Suomi saksankielisissä maissa sekä saksa ja saksankieliset maat Suomessa.

Konferenssissa kuullut esitelmät liittyivät kieli-, kirjallisuus- ja käännöstieteen aloihin sekä vieraan kielen opettamiseen ja oppimiseen. Pidempiä keynote-esitelmiä kuultiin yhteensä kolme, fennistiikan emeritaprofessori Marja Järventausta Kölnin yliopistosta vertailevalla tieteenhistoriallisella esitelmällään suomalaisesta germanistiikasta ja saksalaisesta fennistiikasta, suomen kielen yliopistonlehtori Mikko Bentlin Poznańin Adam-Mickiewicz-yliopistosta aiheenaan suomalais-alasaksalainen monikielisyys keskiajalla ja saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen tenure track -professori Maija Hirvonen Tampereen yliopistosta aiheenaan sokeiden ja näkevien tiimityö kuvailutulkkauksessa. Näiden lisäksi konferenssissa kuultiin monia lyhyempiä esitelmiä.

Turun yliopistosta konferenssissa edustivat saksan kielen professori Leena Kolehmainen tutkimuksellaan saksan kieleen liittyvistä muistoista, kielen opettamisen ja oppimisen apulaisprofessori Minna Maijala ja kieltenopettaja (ruotsi ja saksa) Aino Ristikankare, jotka tutkivat saksan kielen oppikirjoja, sekä saksan kielen yliopistolehtori Doris Wagner vertailevalla tutkimuksellaan saksan- ja suomenkielisten eläinhautausmaiden suruun liittyvistä teksteistä.

Konferenssi osoitti tutkimuksineen, kuinka vahvasti germanistiikka ja fennistiikka sekä maiden kulttuurit ovat yhteydessä toisiinsa, sekä kuinka laaja tutkimuskenttä voikaan olla. Etäyhteyden ansioista myös osallistuminen oli myös helppoa opiskelijoille.

Lue Janina Ahlqvistin artikkeli kokonaisuudessaan täältä:
https://sites.utu.fi/hiiskuttua/fi-dach-konferenssi-toi-yhteen-suomalaiset-germanistit-ja-saksankielisen-alueen-fennistit/

Lue lisää FI-DACH- tutkimusverkostosta:
https://sites.utu.fi/fi-dach/  

Die Gastvorlesung von Anja Steger

Auf Deutsch siehe unten!

Anja Steger Bonnin yliopistosta piti 23.3.2022 Anne Männikön sosiolingvistiikan kurssilla vierailijaluennon. Hän kertoi ensin Helsingin Goethe-Institutista ja sitten kielellisistä maisemista ja omasta tutkimuksestaan siihen liittyen.

Steger tulee pohjoisesta Saksasta ja on nyt jo kahdeksan vuoden ajan asunut Kölnissä. Hän opiskelee Bonnin yliopistossa ja tekee tällä hetkellä harjoittelua Suomen Goethe-Instituutissa. Hän oli vuonna 2020/21 vaihto-opiskelijana Turun yliopistossa.

Steger kertoi, että Goethe-Institutioneita on 157 98 eri maassa. Suomessa se on toiminut vuodesta 1963 asti ja työllistää tällä hetkellä 18 ihmistä. 

Mitä Helsingin Goethe-Institut sitten tekee? Steger tiivisti sen päätehtävät kolmeen sanaan: kieli, kulttuuri ja Saksa. Kielen tehtäviin kuuluu saksan kielen puhumisen tukeminen ulkomailla sekä esimerkiksi yhteistyö opettajien kanssa ja erilaisten kielikurssien tarjoaminen. Kulttuurin tehtävänä on saksalaisen kulttuurin tuominen ulkomaille esimerkiksi konserttien, elokuvien ja kirjallisuuden avulla. Saksalla tarkoitetaan sitä, että välitetään ajankohtaista ja oikeaa kuvaa Saksasta ja sen kulttuurista.

Deutsch Divers -nimeä kantava projekti on hyvä esimerkki siitä, mitä Goethe-Institut tekee. Saksan kielen oppimateriaalit ovat usein todella perinteisiä ja stereotyyppisiä ja näin ylläpitävät jopa haitallisia stereotypioita. Oppimateriaaleissa ei usein oteta huomioon erilaisuutta. Deutsch Divers -projektin tavoitteena on saada tähän muutos ja jakaa tietoa monimuotoisuudesta niin oppilaille kuin opettajillekin. Projektiin kuuluu kolme koulutustapahtumaa. Lue projektista enemmän tästä: https://www.goethe.de/prj/one/de/aco/deutsch-divers.html.

Toisessa osaa luentoa Steger kertoi kielimaisemista ja omasta tutkimuksestaan aiheeseen liittyen. Kielellisiä maisemia ovat esimerkiksi kadunnimet, mainokset ja graffitit. Steger on tehnyt tutkimusta siitä, millaisia liikkeiden edessä olevat ilmoitukset ovat olleet koronapandemian aikana. Tutkimuskysymyksenä oli se, että edustavatko nämä ilmoitukset koronasulun 2020 aikana jotain tiettyä genreä ja mitä käytäntöjä tähän genreen sovelletaan. Tutkimus toteutettiin reilu 9000 asukkaan kaupungissa Worpswedessä.

————

Anja Steger (Universität Bonn) hat eine Gastvorlesung im Kurs Soziolinguistik am 23.3.2022 befindet. Sie hat von Goethe-Institut Finnland erzählt. Dann hat sie von Linguistik Landscapes und ihre eigene Forschung dazu erzählt.

Steger kommt aus Norddeutschland und hat seit 8 Jahren in Köln gewohnt. Sie studiert am Universität Bonn und macht gerade ein Praktikum am das Goethe-Institut Finnland. Sie hat ein Auslandsjahr (2020/21) an der Universität Turku gemacht.  

Das Goethe-Institut hat 157 Instituten in 98 Ländern. Das Institut ist in Finnland seit 1963 gewesen und hat zurzeit 18 Mitarbeiter*innen.

Was macht eigentlich das Goethe-Institut? Steger hat seine drei wichtigsten Aufgaben genannt: Sprache, Kultur und Deutschland. Zu den Aufgaben der Sprache gehört die Unterstützung der deutschen Sprache im Ausland. Das Institut macht z. B. Bildungskooperation und bietet Deutschkurse an.  Zu den Aufgaben der Kultur gehört es, die deutsche Kultur ins Ausland zu bringen. Das Institut bietet z. B. Konzerte, Filme, Kunst und Literatur an. Deutschland bedeutet, die richtige und aktuelle deutsche Kultur zu vermitteln.

Das Projekt Deutsch Divers ist ein gutes Beispiel dafür, was das Goethe-Institut tut. Lernmaterialien für die deutsche Sprache sind oft traditionell und stereotypisch und vermitteln somit schädliche Stereotype. Die Materialien berücksichtigen nicht Diversität. Deutsch Divers möchtet dies ändern und Informationen über Diversität sowohl für Schüler*innen als auch für Lehrer*innen weitergeben. Das Projekt umfasst drei Schulungsveranstaltungen. Weitere Informationen zum Projekt finden Sie unter diesem Link: https://www.goethe.de/prj/one/de/aco/deutsch-divers.html.

Im zweiten Teil der Vorlesung hat Steger über Linguistische Landscapes und ihre eigenes Forschung zum Thema erzählt. Linguistische Landscapes sind zum Beispiel Straßenschilder, Werbung und Graffiti. Steiger hat recherchiert, wie die Geschäftsaushänge während der Corona-Pandemie ausgefallen sind. Die Forschungsfrage was, ob diese Geschäftsaushänge während des Corona-Lockdowns 2020 ein eigenständiges Genre gargestellt und welche Konventionen für dieses Genre gelten. Die Studie wurde in der Stadt Worpswede mit mehr als 9.000 Einwohner*innen durchgeführt.

Zweite internationale Winterschule

Auf Deutsch siehe unten!

28.2.-4.3.2022 järjestettiin kansainvälinen Talvikoulu jo toista kertaa. Tapahtuma pidettiin kokonaan Zoomin välityksellä. Tämän vuoden talvikoulun teema oli sosiolingvistinen matka Euroopan kielimaisemissa. Viikolla oli viisi eri vierailijaluennoitsijan luentoa. Talvikoulun avasi Leena Kolehmainen.

Suomesta oli kaksi vierailijaa. Tiistaina Sabine Grasz (Oulun yliopisto) puhui saksankielisten siirtolaisten kielellisestä identiteetistä, monikielisistä käytännöistä ja kielen säilyttämisestä Pohjois-Suomessa ja näytti monia kiinnostavia aiheeseen liittyviä lukuja. Torstaina Frederike Schram (Turun yliopisto) puhui kielipolitiikasta ja alasaksasta. Hän kertoi eri instituutioista, jotka ajavat alasaksan asemaa.

Saksasta vierailijoita oli kolme. Maanantain luennon piti Frauke Griese (Duisburg-Essenin yliopisto) ja hän puhui kadunnimistä Itä-Saksassa. Hän puhui myös mm. katujen uudelleennimeämisen syistä ja perusteista. Keskiviikkona Katrin Menzel (Saarlandin yliopisto) puhui yleiskielestä ja murteesta Saarland-Lorraine-Luxemburg-alueella. Hän puhui hieman myös Saarlandin ja Skandinavian välisestä kielikontaktista. Talvikoulun viimeisen luennon perjantaina piti Ulrike Vogl (Gentin yliopisto). Hän puhui kielipolitiikasta ja mediadiskurssista ”kolmekielisessä” maassa eli Belgiassa. Kuinka monikielisiä belgialaisten täytyy olla?

Kaikki luennot tarjosivat uutta, monipuolista sekä kiinnostavaa tietoa varmasti kaikille kuuntelijoille. Kaikki luennot olivat hyvin interaktiivisia. 

28.2.-4.3.2022 fand die zweite internationale Winterschule statt. Die Winterschule fand über Zoom statt. Das Thema der Winterschule war eine soziolinguistische Reise durch europäische Sprachlandschaften. Es gab fünf Gastvorlesungen. Die Winterschule wurde von Leena Kolehmainen eröffnet.

Aus Finnland waren es zwei Gäste. Am Dienstag hat Sabine Grasz (Universität Oulu) über sprachliche Identitäten, mehrsprachige Praktiken und Spracherhalt deutschsprachiger Migrant*innen in Nordfinnland gesprochen. Sie hat auch interessante zugehörige Zahlen erzählt. Am Donnerstag hat Frederike Schram (Universität Turku) über Sprachenpolitik und Niederdeutsch gesprochen. Sie hat über Institutionen, die die Stellung des niederdeutsche Sprache voran streiben, erzählt.

Aus Deutschland waren es drei Gäste. Am Montag hat Frauke Griese (Universität Duisburg-Essen) über Kommemorative Straßennamen im Osten Deutschlands gesprochen. Sie hat z. B. über Umbenennungsgründe und Umbenennugskriterien gesprochen. Katrin Menzel (Saarland Universität) hat am Mittwoch über Standardsprache und Dialekt im saarländisch-lothringisch-luxemburgischen Dreiländereck gesprochen. Sie hat auch ein bisschen über saarländisch-skandinavischer Sprachkontant gesprochen. Am Freitag hat Ulrike Vogl (Universität Gent) über Sprachpolitik und Mediendiskurs in einem „dreisprachigen“ Land gesprochen. Wie mehrsprachig müssen Belgier sein?

Alle Vorlesungen hat neue, vielfältige und interessante Informationen für alle Zuhörer angeboten. Alle Vorlesungen waren sehr interaktiv.

Some-harjoittelijoiden esittely

Saksan kielen oppiaineessa on tänä keväänä kaksi some-harjoittelijaa. Viime syksyn harjoittelija Johanna jatkaa vielä syksyllä harjoitteluaan ja uutena harjoittelijana mukana on Rebekka. Tässä pienet esittelyt meistä!

“Hallo, olen Johanna ja viimeistelen tällä hetkellä maisteriopintoja saksan kielessä kieliasiantuntijuuden tutkinto-ohjelmassa. Gradun kirjoitusta jatkan vielä ja nyt olisi tarkoitus saada se valmiiksi vihdoin. Maisteriopinnoissani olen yhdistellyt viestintää sekä tietojenkäsittelytieteitä ja oppiaineen some-harjoittelijana jatkan vielä kevään ajan Rebekan kaverina. Keväällä aion nauttia auringonpaisteesta gradun ja töiden vastapainona!”

“Moi, olen Rebekka ja opiskelen vielä saksan kielen kandivaiheen opintoja toista vuotta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että haen maisteriopintoihin opettajalinjalle. Halusin some-harjoittelijaksi kartuttamaan kokemusta viestinnästä ja uskon, että minulla on paljon annettavaa oppiaineen someihin. Keväällä aion myös nauttia auringonpaisteesta ja saada siitä motivaatiota tokan vuoden opintojen kunnialla loppuun asti suorittamiseen.”

Alumnien haastatteluja -sarja, Osa 3: Senni Mattila

Alumnien haastatteluja -sarja jatkuu kolmannella jaksolla!

Kolmannessa jaksossa työelämästään kertoo kääntäjäyrittäjä Senni Mattila (yllä olevassa kuvassa). Senni työskentelee tulkkina ja kääntäjänä omassa yrityksessään kielipalvelu Metapherissa. Podcastissa Senni kertoo aluksi omasta koulutustaustastaan, ja sen jälkeen pääsemme kuulemaan mm., että millaista on työskennellä kääntäjäyrittäjänä, miten yrityksen perustaminen tapahtuu ja millä tavoin yrittäjyys eroaa palkkatyöstä. Lopuksi saamme myös kuulla, millaisia vinkkejä Senni haluaa nykyisille ja tuleville opiskelijoille antaa. Haastattelijana podcastissa toimii oppiaineen some-harjoittelija Janina Ahlqvist.

Kuuntele podcast / lue tiivistelmä alta! 

Osa 1 – 28:45 minuuttia

Osa 2 – 31:03 minuuttia (jatkoa edellisen osan jälkeen)

Opettajien haastatteluja: Mareen Patzelt

Kuva: Hannu Aaltonen

Oppiaineen podcastit jatkuvat uuden aiheen parissa!

Tällä kertaa haastateltavaksi pääsi syksyllä saksan kielen oppiaineessa opettajana aloittanut Mareen Patzelt. Tässä haastattelussa pääsemme kuulemaan muun muassa Mareenin aikaisemmista opiskeluista sekä hänen kokemuksistaan aikaisemmista työharjoittelupaikoista. Kuulemme myös, miten Mareen päätyi tulemaan Turun yliopistoon töihin ja millaista opettaminen täällä on ollut. Haastattelijana tässä podcastissa toimii some-harjoittelija Johanna Aamurusko.

Kuuntele podcast / lue tiivistelmä alta!

Vaihto-opiskelijoiden haastatteluja -sarja, Osa 2: Anne Murtola

Vaihto-opiskelijoiden haastatteluja -sarja jatkuu!

Toisessa jaksossa Anne Murtola kertoo omista vaihto-opiskelukokemuksistaan Saksassa kevätlukukaudella 2017 ja lukuvuonna 2018–2019. Yllä olevassa kuvassa Anne on Jenan joulumarkkinoilla (2018), kädessään Glühwein-muki. Ensimmäisellä kerralla Anne lähti vaihtoon Kieliin, joka sijaitsee Pohjois-Saksassa. Hän opiskeli siellä Christian-Albrechts-Universität -yliopistossa. Toisella kerralla Anne lähti Jenaan, joka sijaitsee melko keskellä Saksaa, ja opiskeli Friedrich-Schiller-Universität -yliopistossa. Pääsemme haastattelun aikana kuulemaan mm., että millaista vaihtoon lähteminen sekä opiskelu ja asuminen Saksassa Annen kokemuksien mukaan oli ja miten vaihto-opinnot vaikuttivat hänen kielitaitoonsa. Lisäksi saamme tietää, kuinka Anne selviytyi Kielissä yllättävästä asiakaskartoitustilanteesta paikallisessa marketissa. Haastattelijana podcastissa toimii oppiaineen some-harjoittelija Janina Ahlqvist.

Kuuntele podcast / lue tekstitiivistelmä alta! 

Osa 1 – 27:54 minuuttia

Osa 2 – 25:38 minuuttia (jatkoa edellisen osan jälkeen)

« Ältere Beiträge