Deutsche Sprache an der Universität Turku

Saksan kieli, Turun yliopisto

Vierailulla kansainvälisen EC2U-opintojakson luennolla / Beim Besuch der internationalen Vorlesung des EC2U-Kurses  

FI/DE  

Vierailulla kansainvälisen EC2U-opintojakson luennolla 

Perjantaina 26.1.2024 olimme kuuntelemassa luentoa yhdeltä ihan uudenlaiselta saksan oppiaineen kurssilta. Kyseessä oli Kulttuurienvälinen viestintä (SAKS1209) -kurssi, joka on tänä vuonna EC2U-opintojakso ja järjestetään yhteistyössä espanjalaisen Salamancan yliopiston kanssa. Tänään oli vuorossa esitelmien pitämistä. Sekä suomalaiset että espanjalaiset opiskelijat oli jaettu kahteen ryhmään ja toisen ryhmän piti tehdä esitelmä kielten opiskelusta heidän omassa yliopistossaan, ja toisen ryhmän taas opiskelijaelämästä yleisesti heidän omassa kotikaupungissaan.  

Tänään opimme siis uutta Espanjan ja erityisesti Salamancan yliopiston saksan kielen opinnoista ja yleisesti heidän opiskelijaelämästään. Huomion kiinnitti erityisesti se, että siellä opinnot kestävät vuoden vähemmän kuin Suomessa ja Turun yliopistossa, eli vain neljä vuotta, ja opintopisteitä siltä ajalta tulisi kertyä 240. Yhtäläisyyksiä oli kuitenkin myös paljon, sillä esim. ryhmäkoot ovat melko pieniä Salamancassakin. Saksan opiskelijoita on n. 10 per ryhmä. Espanjalaiset opiskelijat olivat tehneet esittelyn Salamancan opiskelijaelämästä videon muodossa ja sekin näytti melko samankaltaiselta kuin Suomessa: vapaa-ajalla salamancalaiset urheilevat, hengailevat kavereiden kanssa ja käyvät drinksuilla/opiskelijabileissä.  

Vielä hieman itse kurssista. Opinto-oppaan mukaan kurssin tarkoituksena on antaa yleiskuva kulttuurienvälisestä viestinnästä globalisaation kontekstissa ja siellä tarkastellaan mm. sitä, miten eri kieliyhteisöt ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Osaamistavoitteita ovat esimerkiksi se, että opiskelija oppii tuntemaan kieliyhteisöjä ja niiden normeja, kielijärjestelmiä, kielenkäyttöä sekä identiteettiin liittyviä kysymyksiä. Kurssin luennot ovat luonnollisesti Zoomissa, sillä opiskelijoita osallistuu kahdesta eri maasta. Kurssiin sisältyy myös muutaman päivän reissu Salamancaan toukokuun puolessa välissä, eli kurssilaiset pääsevät tutustumaan Salamancaan ja kanssaopiskelijoihinsa myös ihan livenä! 

Beim Besuch der internationalen Vorlesung des EC2U-Kurses  

Am Freitag, 26.01.2024 haben wir eine Vorlesung von einem ganz neuen Kurs des Fachs Deutsch gehört. Der Kurs heißt Interkulturelle Kommunikation (SAKS1209) und dieses Jahr ist es ein EC2U-Kurs und wird in Zusammenarbeit mit der spanischen Universität Salamanca organisiert. Heute haben die Student*innen Vorträge präsentiert. Sowohl die finnischen als auch die spanischen Student*innen wurden in zwei Gruppen, also insgesamt in vier Gruppen, geteilt und zwei Gruppen haben Vorträge über Sprachstudien in ihrer eigenen Universität und zwei Gruppen über Studentenleben generell in ihrer eigenen Heimatstadt produziert.  

Also heute haben wir etwas Neues über die Deutschstudien des Spaniens und besonders der Universität Salamanca und über das Studentenleben der spanischen Student*innen gelernt. Wir haben besonders beachtet, dass die Studien da nur vier Jahre dauern, also sie sind ein Jahr kürzer als hier. Das heißt, dass man nur 240 Leistungspunkte kriegen sollte. Es gibt auch viele Ähnlichkeiten, z.B. die Gruppengrößen sind ähnlich, ca. 10 Student*innen pro Gruppe. Die spanischen Student*innen haben ein Vorstellungsvideo über das Studentenleben in Salamanca und es sah ähnlich als in Turku aus: In der Freizeit treffen sie Freund*innen, treiben Sport und haben Studentenfeste oder gehen raus für ein Paar Drinks.  

Und noch ein bisschen über den Kurs. Laut der Studienanleitung soll dieser Kurs einen allgemeinen Überblick über interkulturelle Kommunikation im Kontext der Globalisierung geben und die Student*innen lernen z.B. wie die unterschiedlichen Sprachgemeinschaften miteinander interagieren. Die Ziele des Fachwissens sind u.a., dass man Sprachgemeinschaften und deren Normen, Sprachsysteme, Sprachgebrauch und Identität kennen lernt. Die Vorlesungen des Kurses sind natürlich in Zoom organisiert, weil es Teilnehmer*innen sowohl aus Finnland als auch Spanien gibt. Den Kurs enthält auch eine Reise nach Salamanca, Spanien. Das heißt, dass die finnische Student*innen auch live die spanischen Student*innen treffen können und Salamanca besuchen! 

Opastuskierros “Kielet ja kansainväliset yhteydet” Turun linnassa 8.11.2023

FI/DE 

Perusopintoihin kuuluvalla kurssilla Suomalais-saksalaisia kohtaamisia järjestettiin opastuskierros “Kielet ja kansainväliset yhteydet” Turun linnassa 8.11.2023. Opastuksella kerrottiin mm. Turun linnassa käytetyistä kielistä sekä muista maista tulleista vaikutuksista, jotka näkyivät linnan arjessa.

Opintomatka Turun linnaan on tehty kurssilla jo monena vuonna. Kierrokselle osallistui kurssilta 19 opiskelijaa sekä kurssin vetäjä Anne Männikkö. Kierroksen oppaina toimivat Bengt Selin ja Susanna Lehtinen. 

***

Im Rahmen des Grundkurses Finnisch-Deutsche Begegnungen wurde am 8.11.2023 eine Führung “Sprachen und internationale Kontakte” in der Burg Turku organisiert. Die Führung beinhaltete Informationen über die in der Burg verwendete Sprachen und die Einflüsse aus anderen Ländern, die im Alltagsleben der Burg sichtbar waren.

Eine Studienreise zur Burg Turku gehört seit mehreren Jahren zum Kurs. An der Führung nahmen 19 Studierende des Kurses und die Kursleiterin Anne Männikkö teil. Die Führer waren Bengt Selin und Susanna Lehtinen. 

Saksan kielen juhlaluento 2023 – Festvorlesung der deutschen Sprache 2023 

Auf Deutsch siehe unten! 

Keskiviikkona 11. lokakuuta järjestettiin saksan kielen neljäs juhlaluento. Luennon aloitti saksan kielen professori Minna Maijala, joka esitteli yleisölle vuoden 2023 juhlaluennon pitäjän, kaimansa Minna Ålanderin.  Ålander oli puhumassa aiheesta Deutschland, was ist los? Saksa, saman- ja erimielinen kumppani. Ålander on lukenut koulussa pitkän saksan sekä ollut lukioaikana Saksassa vaihdossa. Myöhemmin hän suoritti Bonnin yliopistossa kandidaatin tutkintonsa ja yhteisen maisteritutkinnon Berliinin ja sen lähialueen eri yliopistoissa. 

Suomen ja Ruotsin hakiessa Nato-jäsenyyttä, Ålander työskenteli Saksan kansainvälisten ja turvallisuusasioiden instituutissa (SWP). Hän oli ainoa henkilö Berliinissä, joka tiesi hieman enemmän jäsenyyden merkityksestä, joten hän päätyi antamaan useita haastatteluja asian tiimoilta. Tätä kautta Ålander päätyi lopulta tutkijaksi Ulkopoliittiseen instituuttiin, vaikkei hän varsinaisesti tällaiseen koskaan tähdännyt. Ålander itse sanoi vitsikkäästi, että Saksa ikään kuin valitsi hänet eikä toisinpäin. 

Mitä Suomen ja Saksan välisiin suhteisiin tulee, Ålanderin mukaan Saksaa on aikaisemmin suorastaan palvottu Suomessa. Asia kuitenkin muuttui Saksan kaasuongelmien jälkeen, ja Suomen mediassa on mm. levinnyt brutaaleja pilakuvia Saksan tilanteesta. Ihmettelyä on herättänyt lähinnä se, miten Saksan kaltainen maa on voinut mokata näin pahasti näinkin tärkeässä asiassa. Suomi on myös ollut hieman pettynyt, että Saksa ei olekaan jakanut samoja ajatuksia Venäjästä ja sodasta. Saksa taas on ollut järkyttynyt Suomen eduskuntavaalien tuloksesta. Kummastelua aiheutti se, miten suunta Suomen eduskunnassa voi vaihtua niin voimakkaasti lyhyessä ajassa. 

Lisäksi viime aikoina huomiota on herättänyt se, kuinka pahasti Saksa on jäänyt jälkeen esimerkiksi digitalisaatiossa. Tämä liittyy mm. natsi-Saksan aikoihin, sillä ihmiset pelkäävät, että heidän tietojaan tallennetaan vääriin tarkoituksiin. Merkelin aikana Saksassa vallitsi vakaus, mutta eteenpäin ei kuljettu. Se johti siihen, että Saksa jäi muista Euroopan maista jälkeen, ja Saksa on muutenkin vielä kiinni menneisyydessä. Ålanderin mukaan esimerkiksi Saksan lipun esille ottaminen vaatii paljon. Poikkeuksen muodostavat isommat urheilukisat, kuten jalkapallon maailmanmestaruuskisat, joissa Saksan lippuja näkyy. Saksan synkkä historia on saksalaisille yhä arka asia ja kansalaisten itsetunto kärsii siitä yhä tänäkin päivänä. 

***

Am Mittwoch, den 11. Oktober, fand die vierte Festvorlesung der deutschen Sprache statt. Die Vorlesung wurde von Minna Maijala, Professorin der deutschen Sprache, eröffnet, die die diesmalige Lektorin Minna Ålander vorstellte. Ålander spricht zum Thema Deutschland, was ist los? Saksa, saman- ja erimielinen kumppani. Ålander hat in der Schule A-Deutsch gelernt und war Austauschschülerin in Deutschland. Später absolvierte sie ihre Bachelorstudium an der Universität Bonn und ein gemeinsames Masterstudium an verschiedenen Universitäten in Berlin und Umgebung. 

Als Finnland und Schweden den Beitritt zur NATO beantragten, war Ålander die einzige Person in Berlin, die etwas mehr über die Bedeutung der Mitgliedschaft wusste, und so gab sie auch mehrere Interviews zu diesem Thema. Dies führte schließlich dazu, dass Ålander Forscherin am FIIA (Finnish Institute of International Affairs) wurde, obwohl sie das nie wirklich anstrebte. Ålander selbst sagte scherzhaft, es sei so, als ob Deutschland sie gewählt hätte und nicht umgekehrt. 

Was die Beziehungen zwischen Finnland und Deutschland betrifft, so hat Finnland laut Ålander früher Deutschland verehrt. Die Situation hat sich jedoch nach den deutschen Gasproblemen verändert, und in den finnischen Medien wurden brutale Karikaturen der deutschen Situation verbreitet. Man hat bewundert, wie ein Land wie Deutschland in einer so wichtigen Frage scheitern kann. Finnland war auch etwas enttäuscht, dass Deutschland in Bezug auf Russland und den Krieg nicht dieselben Gedanken hatte. Deutschland dagegen war über das Ergebnis der finnischen Parlamentswahlen schockiert, und bewunderte, wie sich die Richtung im finnischen Parlament in kurzer Zeit so dramatisch ändern konnte. 

Zusätzlich wurde in letzter Zeit Aufmerksamkeit angezogen, wie weit Deutschland z.B. in der Digitalisierung zurückgefallen ist. Das hat u.a. mit der Zeit der Nationalsozialismus zu tun, da die Menschen befürchten, dass ihre Daten für die falschen Zwecke gespeichert werden. Unter Merkel gab es in Deutschland Stabilität, aber vorwärts ist man nicht gegangen. Das hat dazu geführt, dass Deutschland hinter anderen europäischen Ländern zurückgefallen ist. Deutschland steckt noch in der Vergangenheit fest. Ålander sagte, dass z.B. das die deutsche Flagge nur noch selten gezeigt wird, mit einigen Ausnahmen, wie z.B. bei der Fußballweltmeisterschaft. Die dunkle Geschichte Deutschlands ist immer noch sensibles Thema für die Deutschen, und das Selbstwertgefühl leidet noch heute darunter. 

Vielen Dank für den interessanten Vortrag und an alle, die an dem Seminar teilgenommen haben!

Some-harjoittelijan esittely

Saksan kielen oppiaineessa on tänä keväänä yksi uusi some-harjoittelija. Tässä pieni esittely:

Hallo! Olen Amanda, maisterivaiheen opiskelija kieliasiantuntijuuden tutkinto-ohjelmassa. Opinnoissani on meneillään loppurutistus gradun ja sivuaineopintojen viimeistelyn muodossa. Ajattelin, että tämä harjoittelu tarjoaa hyvän mahdollisuuden päästä kehittämään viestintä- ja sometaitoja, sillä niitä tulen varmasti tarvitsemaan tulevaisuudessa. Tämä on muuten elämäni ensimmäinen blogipostaus!

Oppiaineen juhlaluento 2022/Festvorlesung Deutsche Sprache 2022

Auf Deutsch siehe unten!

Saksan kielen oppiaineessa uusi lukuvuosi avattiin 14. syyskuuta perinteisellä oppiaineeen juhlaluennolla. Tilaisuuteen oli mahdollista ensimmäistä kertaa osallistua myös fyysisesti. Aikaisemmat juhlaluennot on jouduttu toteuttamaan vain etänä. Oppiaineen juhlaluennon perinne aloitettiin vuonna 2020 ja juhlaluennon tarkoituksena on juhlia saksan kieltä ja sakankielistä kulttuuria. Tilaisuuden aloitti Leena Kolehmainen toivottamalla kaikki paikallaolijat tervetulleeksi. 

Juhlaluennon piti Sakari Silvola aiheesta “Nukkumatin kylmä sota”. Silvola on tuottaja ja toimittaja ja tekee työkseen muun muassa paljon kylmää sotaa sivuavia juttuja, jonka tuote Nukkumattikin on. Silvola on tehnyt Nukkumatista kolmiosaisen radiosarjan Nukkumatin kylmä sota ja kirjoittanut kirjan Nukkumatin kylmä sota.

Silvola kertoi Nukkumatin synnystä 1959 Itä-Berliinissä ja siitä, kuinka Nukkumatista tuli keino pitää ihmiset tyytyväisenä. Nukkumatti oli hahmo, johon pystyi samaistumaan. Lapsille Nukkumatti näytti sen, mitä heistäkin voisi tulla. Nukkumatti esiintyi tavallisena ihmisenä, kuten esimerkiksi palokuntalaisena. Miljöönä toimivat tutut lähiöt. Yhteiskunnallisuus ja poliittisuus näyttäytyvät Nukkumatissa harmittomasti, jonka takia Nukkumatin jaksoja voidaan edelleen näyttää televisiossa. Tiesitkö sinä sitä, että Nukkumatti vieraili Suomessakin?


DE

Die dritte Festvorlesung des Fachs Deutsche Sprache findet am 14. September statt. Es war möglich sowohl physisch als auch über Zoom teilzunehmen. Die Festvorlesung Deutsche Sprache bedeutet, dass es wieder Zeit für eine neue Studienjahr ist. Diese Tradition des Festvorlesungs wurde im Jahre 2020 lanciert. Der Zweck des Festvorlesungs ist es, Deutschland und die deutschsprachige Kultur zu feiern. Leena Kolehmainen hat die Vorlesung geöffnet und alle Teilnehmer*innen begrüßt.

Den Festvorlesung wurde von Sakari Silvola zum Thema “Kalter Krieg des Sandmanns” gehalten. Silvola ist Produzent und Reporter und macht unter anderem viele Sachen im Zusammenhang mit dem Kalten Krieg, dessen Produkt auch Sandmann ist. Silvola hat eine dreiteilige Radioserie Nukkumatin kylmä sota gedreht und das Buch Nukkumatin kylmä sota gesrchieben.

Silvola hat von der Geburt des Sandmanns 1959 in Ost-Berlin erzählt. Er hat auch erzählt, wie der Sandmann ein Weg war, die Menschen zufrieden mit ihrem Leben zu halten. Der Sandmann war ein Charakter, mit dem man sich identifizieren konnte. Der Sandmann zeigte Kindern, was Kinder werden können. Der Sandmann erschien als gewöhnlicher Mensch, wie ein Feuerwehrmann. Er wurde in gewöhnlichen Nachbarschaften gezeigt. Gesellschaft und Politik werden in Sandmann harmlos dargestellt, weshalb Folgen von Sandmann weiterhin im Fernsehen gezeigt werden können. Wussten Sie, dass der Sandmann auch Finnland besucht hat?

Kevätseminaari / Frühlingsseminar

Auf Deutsch siehe unten!

Kevätseminaari järjestettiin jälleen lukuvuoden lopuksi saksan kielen oppiaineessa. Seminaari järjestettiin tänä vuonna hybridinä, joten osallistujia oli paikalla sekä fyysisesti että verkkoyhteyksin. Pitkän etätapaamisten jakson jälkeen oli todella virkistävää olla seminaarissa mukana paikan päällä.

Tilaisuus alkoi Franka Kermerin tervehdyksellä. Franka esitteli tämän vuoden kandi- ja maisteritöiden teemoja, joita oli tänäkin vuonna monipuolisesti kielen oppimisesta, kääntämisestä, sanastosta ja kommunikaatiosta. Lisäksi hän puhui siitä, millaisia tuntemuksia työn valmiiksi saaminen voi ihmisessä herättää.

Kevätseminaarissa jaettiin myös perinteisesti palkinnot parhaasta kandi- ja maisterityöstä. Franka Kermer ja Doris Wagner valitsivat tänä vuonna kandipalkinnon saajat, ja heitä olikin kaksi tällä kertaa. Kandipalkinnot jaettiin seuraaville henkilöille:

Elina Savolainen – ”Fragen Sie Ihren Apotheker, wenn Sie… / Kysy tarvittaessa apteekista… Ein Vergleich zwischen dem deutschen und dem finnischen Arzneibeipackzettel für ASPIRIN” sekä

Emilia Eriksonille – ”Die Gleichberechtigung in ausgewählten DaF-Lehrbüchern”.

Valinta oli jälleen vaikea, sillä tänäkin vuonna oli monia hyviä aiheita, mutta itsenäinen työ niin teorian etsimisessä ja aineiston analysoimisessa olivat ratkaisevia tekijöitä. Pro Gradu -palkinto jaettiin tällä kertaa viime vuoden joulukuussa valmistuneelle monikielisen käännösviestinnän opiskelijalle:

Maiju Huovila – ”Suomentajien näkemykset tekijyydestään Baabel-sarjan suomentajien jälkisanoissa”.

Huovinen ei valitettavasti päässyt itse paikan päälle, mutta valmisteli podcastin omasta työstään, jonka voi kuunnella alta. Paljon onnea kaikille palkintojen saajille!

Gradu-podcast Maiju Huovila

Palkintojen jaon jälkeen kuultiin kahden tämän vuoden Pro Gradu -seminaarin opiskelijan esitelmä heidän tämänhetkisistä töistään. Janina Ahlqvist työllään ”Krisenkommunikation zum Thema Coronapandemie: Vergleichende Internetseitenanalyse zwischen vier Universitäten” ja Eero Pietilä työllään ”Übersetzungsanalyse der Zauber in der deutschen Lokalisierung des Pathfinder-Rollenspiels anhand von Übersetzungsstrategien”. Lopuksi kuultiin vielä Franka Kermerin esitelmä hänen tutkimustyöstään ”Die Bedeutungsvielfalt von jenseits und hinter”.

***

Das Frühlingssseminar fand wieder am Ende des akademischen Jahres im Fach Deutsch statt. In diesem Jahr wurde das Seminar als Hybridform durchgeführt, so dass die Teilnehmer sowohl physisch als auch online anwesend waren. Nach einer langen Zeit der Fernsitzungen war es wirklich erfrischend, bei dem Seminar vor Ort dabei zu sein.

Die Veranstaltung begann mit einer Begrüßung von Franka Kermer. Franka stellte die Themen der diesjährigen Bachelor- und Masterarbeiten vor, die auch in diesem Jahr ein breites Spektrum an Themen aus den Bereichen Sprachenlernen, Übersetzung, Wortschatz und Kommunikation abdeckten. Sie sprach auch über die Gefühle, die der Abschluss einer Arbeit in den Menschen auslösen kann.

Im Rahmen des Frühlingsseminars wurden auch die traditionellen Preise für die besten Bachelor- und Masterarbeiten verliehen. Franka Kermer und Doris Wagner wählten die diesjährigen Bachelor-Preisträger aus, und das waren diesmal gleich zwei. Die folgenden Personen wurden mit den Bachelorpreisen ausgezeichnet:

Elina Savolainen – “Fragen Sie Ihren Apotheker, wenn Sie… / Kysy tarvittaessa apteekista… Ein Vergleich zwischen dem deutschen und dem finnischen Arzneipackzettel für ASPIRIN” und

Emilia Erikson – “Gleichstellung in ausgewählten DaF-Lehrbüchern”.

Die Auswahl war auch in diesem Jahr wieder schwierig, da es viele gute Themen gab, aber die eigenständige Arbeit sowohl bei der Suche nach der Theorie als auch bei der Analyse des Materials war ausschlaggebend. Der Pro Gradu Preis wurde dieses Mal an eine Studentin der mehrsprachigen Übersetzungskommunikation verliehen, die im Dezember letzten Jahres ihren Abschluss gemacht hat:

Maiju Huovila – “Die Wahrnehmung der Autorenschaft durch die Übersetzer in den Nachworten der Babel-Reihe”.

Leider konnte Huovinen nicht anwesend sein, aber sie hat einen Podcast über ihre Arbeit vorbereitet, den Sie sich unten anhören können. Herzlichen Glückwunsch an alle Gewinner!

Im Anschluss an die Preisverleihung stellten zwei Studenten des diesjährigen Pro Gradu Seminars ihre aktuellen Arbeiten vor. Janina Ahlqvist mit ihrer Arbeit “Krisenkommunikation zum Thema Coronapandemie: Vergleichende Internetseitenanalyse zwischen vier Universitäten” und Eero Pietilä mit seiner Arbeit “Übersetzungsanalyse der Zauber in der deutschen Lokalisierung des Pathfinder-Rollenspiels anhand von Übersetzungsstrategien”. Schließlich gab es noch einen Vortrag von Franka Kermer über ihre Forschungsarbeit “Die Bedeutungsvielfalt von jenseits und hinter”.

Vielen Dank für die interessanten Vorträge und an alle, die an dem Seminar teilgenommen haben!

Maisteriopiskelijoiden haastatteluja-sarja, Osa 3: Saana Nieminen (KIAS)

Maisteriopiskelijoiden haastatteluja -sarjan kolmannessa jaksossa oppiaineen some-harjoittelija Anne Murtola haastattelee Saana Niemistä. Yllä olevassa kuvassa Saana on Tegernseellä nauttimassa Apfelschorlea vaelluksen jälkeen. Saana opiskelee Turun yliopistossa hieman monikielisen käännösviestinnän ja kielen oppimisen ja opettamisen tutkinto-ohjelmia tuntemattomammassa keliasiantuntijuuden tutkinto-ohjelmassa. Podcastissa Saana kertoo mm. saksan kielen ja kauppatieteiden opinnoistaan sekä vaihto-opiskelu- ja työelämäharjoittelukokemuksistaan. Podcastin lopuksi pääsemme myös kuulemaan Saanan 5 vinkkiä nykyisille ja tuleville opiskelijoille!

Kuuntele podcast / lue tiivistelmä alta!

HUOM! Podcastin alussa mainittu oppiaineen SoundCloud ei ole enää alustana uusille julkaisuille ja uudet julkaisut tulevat suoraan tänne uuteen blogiin. Myös vanhat SoundCloud tiedostot siirtyvät vähitellen blogiin. Tämä podcast ja siihen liittyvät julkaisut on julkaistu ensimmäisen kerran 22.03.2021 saksan kielen oppiaineen Facebook-, Instagram- ja SoundCloud-tileillä, ja ne on lisätty blogiin 04.05.2022.

Osa 1 – 20:26 minuuttia

Osa 2 – 20:39 minuuttia (jatko edellisen osan jälkeen)

Maisteriopiskelijoiden haastatteluja -sarja, Osa 2: Kirsimarja Jaakkola (MKV)

Maisteriopiskelijoiden haastatteluja -sarjan toisessa jaksossa Kirsimarja Jaakkola (yllä olevassa kuvassa) kertoo monikielisen käännösviestinnän opinnoistaan Turun yliopistossa. Podcastissa käydään läpi mm. miksi Kirsimarja päätyi opiskelemaan saksan kieltä Turun yliopistoon, millaisia kursseja hänellä on ollut ja mistä aiheista hän on tehnyt kandidaatin tutkielmansa ja pro gradu -tutkielmansa. Lisäksi Kirsimarja avaa podcastissa kokemuksiaan vaihto-opiskelusta ja työelämäharjoittelusta. Haastattelijana podcastissa toimii oppiaineen some-harjoittelija Anne Murtola.

Kuuntele podcast / lue tiivistelmä alta!

HUOM! Podcastin alussa mainittu oppiaineen SoundCloud ei ole enää alustana uusille julkaisuille ja uudet julkaisut tulevat suoraan tänne uuteen blogiin. Tämä podcast ja siihen liittyvät julkaisut on julkaistu ensimmäisen kerran 15.03.2021 saksan kielen oppiaineen Facebook-, Instagram- ja SoundCloud-tileillä, ja ne on lisätty blogiin 04.05.2022.

FI-DACH-konferenssi 10.-11.3.2022 Turun yliopistossa

Tiivistelmä Janina Ahlqvistin kirjoittamasta artikkelista Hiiskuttua-lehteen

Kansainvälisen FI-DACH-tutkimusverkoston toinen konferenssi toi yhteen suuren joukon eri alojen asiantuntijoita ja vieraita. Konferenssi oli suunniteltu järjestettävän paikan päällä Turun yliopistossa, mutta vallitsevan pandemiatilanteen vuoksi tilaisuus pidettiin kuitenkin verkkoyhteyden välityksellä. FI-DACH on kansainvälinen tutkimusverkosto, jonka tarkoituksena on syventää Suomen ja saksankielisten maiden välisten kulttuurisuhteiden tutkimusta. Konferenssin teemana olikin suomen kieli ja Suomi saksankielisissä maissa sekä saksa ja saksankieliset maat Suomessa.

Konferenssissa kuullut esitelmät liittyivät kieli-, kirjallisuus- ja käännöstieteen aloihin sekä vieraan kielen opettamiseen ja oppimiseen. Pidempiä keynote-esitelmiä kuultiin yhteensä kolme, fennistiikan emeritaprofessori Marja Järventausta Kölnin yliopistosta vertailevalla tieteenhistoriallisella esitelmällään suomalaisesta germanistiikasta ja saksalaisesta fennistiikasta, suomen kielen yliopistonlehtori Mikko Bentlin Poznańin Adam-Mickiewicz-yliopistosta aiheenaan suomalais-alasaksalainen monikielisyys keskiajalla ja saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen tenure track -professori Maija Hirvonen Tampereen yliopistosta aiheenaan sokeiden ja näkevien tiimityö kuvailutulkkauksessa. Näiden lisäksi konferenssissa kuultiin monia lyhyempiä esitelmiä.

Turun yliopistosta konferenssissa edustivat saksan kielen professori Leena Kolehmainen tutkimuksellaan saksan kieleen liittyvistä muistoista, kielen opettamisen ja oppimisen apulaisprofessori Minna Maijala ja kieltenopettaja (ruotsi ja saksa) Aino Ristikankare, jotka tutkivat saksan kielen oppikirjoja, sekä saksan kielen yliopistolehtori Doris Wagner vertailevalla tutkimuksellaan saksan- ja suomenkielisten eläinhautausmaiden suruun liittyvistä teksteistä.

Konferenssi osoitti tutkimuksineen, kuinka vahvasti germanistiikka ja fennistiikka sekä maiden kulttuurit ovat yhteydessä toisiinsa, sekä kuinka laaja tutkimuskenttä voikaan olla. Etäyhteyden ansioista myös osallistuminen oli myös helppoa opiskelijoille.

Lue Janina Ahlqvistin artikkeli kokonaisuudessaan täältä:
https://sites.utu.fi/hiiskuttua/fi-dach-konferenssi-toi-yhteen-suomalaiset-germanistit-ja-saksankielisen-alueen-fennistit/

Lue lisää FI-DACH- tutkimusverkostosta:
https://sites.utu.fi/fi-dach/  

Die Gastvorlesung von Anja Steger

Auf Deutsch siehe unten!

Anja Steger Bonnin yliopistosta piti 23.3.2022 Anne Männikön sosiolingvistiikan kurssilla vierailijaluennon. Hän kertoi ensin Helsingin Goethe-Institutista ja sitten kielellisistä maisemista ja omasta tutkimuksestaan siihen liittyen.

Steger tulee pohjoisesta Saksasta ja on nyt jo kahdeksan vuoden ajan asunut Kölnissä. Hän opiskelee Bonnin yliopistossa ja tekee tällä hetkellä harjoittelua Suomen Goethe-Instituutissa. Hän oli vuonna 2020/21 vaihto-opiskelijana Turun yliopistossa.

Steger kertoi, että Goethe-Institutioneita on 157 98 eri maassa. Suomessa se on toiminut vuodesta 1963 asti ja työllistää tällä hetkellä 18 ihmistä. 

Mitä Helsingin Goethe-Institut sitten tekee? Steger tiivisti sen päätehtävät kolmeen sanaan: kieli, kulttuuri ja Saksa. Kielen tehtäviin kuuluu saksan kielen puhumisen tukeminen ulkomailla sekä esimerkiksi yhteistyö opettajien kanssa ja erilaisten kielikurssien tarjoaminen. Kulttuurin tehtävänä on saksalaisen kulttuurin tuominen ulkomaille esimerkiksi konserttien, elokuvien ja kirjallisuuden avulla. Saksalla tarkoitetaan sitä, että välitetään ajankohtaista ja oikeaa kuvaa Saksasta ja sen kulttuurista.

Deutsch Divers -nimeä kantava projekti on hyvä esimerkki siitä, mitä Goethe-Institut tekee. Saksan kielen oppimateriaalit ovat usein todella perinteisiä ja stereotyyppisiä ja näin ylläpitävät jopa haitallisia stereotypioita. Oppimateriaaleissa ei usein oteta huomioon erilaisuutta. Deutsch Divers -projektin tavoitteena on saada tähän muutos ja jakaa tietoa monimuotoisuudesta niin oppilaille kuin opettajillekin. Projektiin kuuluu kolme koulutustapahtumaa. Lue projektista enemmän tästä: https://www.goethe.de/prj/one/de/aco/deutsch-divers.html.

Toisessa osaa luentoa Steger kertoi kielimaisemista ja omasta tutkimuksestaan aiheeseen liittyen. Kielellisiä maisemia ovat esimerkiksi kadunnimet, mainokset ja graffitit. Steger on tehnyt tutkimusta siitä, millaisia liikkeiden edessä olevat ilmoitukset ovat olleet koronapandemian aikana. Tutkimuskysymyksenä oli se, että edustavatko nämä ilmoitukset koronasulun 2020 aikana jotain tiettyä genreä ja mitä käytäntöjä tähän genreen sovelletaan. Tutkimus toteutettiin reilu 9000 asukkaan kaupungissa Worpswedessä.

————

Anja Steger (Universität Bonn) hat eine Gastvorlesung im Kurs Soziolinguistik am 23.3.2022 befindet. Sie hat von Goethe-Institut Finnland erzählt. Dann hat sie von Linguistik Landscapes und ihre eigene Forschung dazu erzählt.

Steger kommt aus Norddeutschland und hat seit 8 Jahren in Köln gewohnt. Sie studiert am Universität Bonn und macht gerade ein Praktikum am das Goethe-Institut Finnland. Sie hat ein Auslandsjahr (2020/21) an der Universität Turku gemacht.  

Das Goethe-Institut hat 157 Instituten in 98 Ländern. Das Institut ist in Finnland seit 1963 gewesen und hat zurzeit 18 Mitarbeiter*innen.

Was macht eigentlich das Goethe-Institut? Steger hat seine drei wichtigsten Aufgaben genannt: Sprache, Kultur und Deutschland. Zu den Aufgaben der Sprache gehört die Unterstützung der deutschen Sprache im Ausland. Das Institut macht z. B. Bildungskooperation und bietet Deutschkurse an.  Zu den Aufgaben der Kultur gehört es, die deutsche Kultur ins Ausland zu bringen. Das Institut bietet z. B. Konzerte, Filme, Kunst und Literatur an. Deutschland bedeutet, die richtige und aktuelle deutsche Kultur zu vermitteln.

Das Projekt Deutsch Divers ist ein gutes Beispiel dafür, was das Goethe-Institut tut. Lernmaterialien für die deutsche Sprache sind oft traditionell und stereotypisch und vermitteln somit schädliche Stereotype. Die Materialien berücksichtigen nicht Diversität. Deutsch Divers möchtet dies ändern und Informationen über Diversität sowohl für Schüler*innen als auch für Lehrer*innen weitergeben. Das Projekt umfasst drei Schulungsveranstaltungen. Weitere Informationen zum Projekt finden Sie unter diesem Link: https://www.goethe.de/prj/one/de/aco/deutsch-divers.html.

Im zweiten Teil der Vorlesung hat Steger über Linguistische Landscapes und ihre eigenes Forschung zum Thema erzählt. Linguistische Landscapes sind zum Beispiel Straßenschilder, Werbung und Graffiti. Steiger hat recherchiert, wie die Geschäftsaushänge während der Corona-Pandemie ausgefallen sind. Die Forschungsfrage was, ob diese Geschäftsaushänge während des Corona-Lockdowns 2020 ein eigenständiges Genre gargestellt und welche Konventionen für dieses Genre gelten. Die Studie wurde in der Stadt Worpswede mit mehr als 9.000 Einwohner*innen durchgeführt.

« Ältere Beiträge