Saksan kieli, Turun yliopisto

Autor: Janina Ahlqvist (Seite 1 von 2)

Maisteriopiskelijoiden haastatteluja-sarja, Osa 3: Saana Nieminen (KIAS)

Maisteriopiskelijoiden haastatteluja -sarjan kolmannessa jaksossa oppiaineen some-harjoittelija Anne Murtola haastattelee Saana Niemistä. Yllä olevassa kuvassa Saana on Tegernseellä nauttimassa Apfelschorlea vaelluksen jälkeen. Saana opiskelee Turun yliopistossa hieman monikielisen käännösviestinnän ja kielen oppimisen ja opettamisen tutkinto-ohjelmia tuntemattomammassa keliasiantuntijuuden tutkinto-ohjelmassa. Podcastissa Saana kertoo mm. saksan kielen ja kauppatieteiden opinnoistaan sekä vaihto-opiskelu- ja työelämäharjoittelukokemuksistaan. Podcastin lopuksi pääsemme myös kuulemaan Saanan 5 vinkkiä nykyisille ja tuleville opiskelijoille!

Kuuntele podcast / lue tiivistelmä alta!

HUOM! Podcastin alussa mainittu oppiaineen SoundCloud ei ole enää alustana uusille julkaisuille ja uudet julkaisut tulevat suoraan tänne uuteen blogiin. Myös vanhat SoundCloud tiedostot siirtyvät vähitellen blogiin. Tämä podcast ja siihen liittyvät julkaisut on julkaistu ensimmäisen kerran 22.03.2021 saksan kielen oppiaineen Facebook-, Instagram- ja SoundCloud-tileillä, ja ne on lisätty blogiin 04.05.2022.

Osa 1 – 20:26 minuuttia

Osa 2 – 20:39 minuuttia (jatko edellisen osan jälkeen)

Maisteriopiskelijoiden haastatteluja -sarja, Osa 2: Kirsimarja Jaakkola (MKV)

Maisteriopiskelijoiden haastatteluja -sarjan toisessa jaksossa Kirsimarja Jaakkola (yllä olevassa kuvassa) kertoo monikielisen käännösviestinnän opinnoistaan Turun yliopistossa. Podcastissa käydään läpi mm. miksi Kirsimarja päätyi opiskelemaan saksan kieltä Turun yliopistoon, millaisia kursseja hänellä on ollut ja mistä aiheista hän on tehnyt kandidaatin tutkielmansa ja pro gradu -tutkielmansa. Lisäksi Kirsimarja avaa podcastissa kokemuksiaan vaihto-opiskelusta ja työelämäharjoittelusta. Haastattelijana podcastissa toimii oppiaineen some-harjoittelija Anne Murtola.

Kuuntele podcast / lue tiivistelmä alta!

HUOM! Podcastin alussa mainittu oppiaineen SoundCloud ei ole enää alustana uusille julkaisuille ja uudet julkaisut tulevat suoraan tänne uuteen blogiin. Tämä podcast ja siihen liittyvät julkaisut on julkaistu ensimmäisen kerran 15.03.2021 saksan kielen oppiaineen Facebook-, Instagram- ja SoundCloud-tileillä, ja ne on lisätty blogiin 04.05.2022.

Alumnien haastatteluja -sarja, Osa 3: Senni Mattila

Alumnien haastatteluja -sarja jatkuu kolmannella jaksolla!

Kolmannessa jaksossa työelämästään kertoo kääntäjäyrittäjä Senni Mattila (yllä olevassa kuvassa). Senni työskentelee tulkkina ja kääntäjänä omassa yrityksessään kielipalvelu Metapherissa. Podcastissa Senni kertoo aluksi omasta koulutustaustastaan, ja sen jälkeen pääsemme kuulemaan mm., että millaista on työskennellä kääntäjäyrittäjänä, miten yrityksen perustaminen tapahtuu ja millä tavoin yrittäjyys eroaa palkkatyöstä. Lopuksi saamme myös kuulla, millaisia vinkkejä Senni haluaa nykyisille ja tuleville opiskelijoille antaa. Haastattelijana podcastissa toimii oppiaineen some-harjoittelija Janina Ahlqvist.

Kuuntele podcast / lue tiivistelmä alta! 

Osa 1 – 28:45 minuuttia

Osa 2 – 31:03 minuuttia (jatkoa edellisen osan jälkeen)

Vaihto-opiskelijoiden haastatteluja -sarja, Osa 2: Anne Murtola

Vaihto-opiskelijoiden haastatteluja -sarja jatkuu!

Toisessa jaksossa Anne Murtola kertoo omista vaihto-opiskelukokemuksistaan Saksassa kevätlukukaudella 2017 ja lukuvuonna 2018–2019. Yllä olevassa kuvassa Anne on Jenan joulumarkkinoilla (2018), kädessään Glühwein-muki. Ensimmäisellä kerralla Anne lähti vaihtoon Kieliin, joka sijaitsee Pohjois-Saksassa. Hän opiskeli siellä Christian-Albrechts-Universität -yliopistossa. Toisella kerralla Anne lähti Jenaan, joka sijaitsee melko keskellä Saksaa, ja opiskeli Friedrich-Schiller-Universität -yliopistossa. Pääsemme haastattelun aikana kuulemaan mm., että millaista vaihtoon lähteminen sekä opiskelu ja asuminen Saksassa Annen kokemuksien mukaan oli ja miten vaihto-opinnot vaikuttivat hänen kielitaitoonsa. Lisäksi saamme tietää, kuinka Anne selviytyi Kielissä yllättävästä asiakaskartoitustilanteesta paikallisessa marketissa. Haastattelijana podcastissa toimii oppiaineen some-harjoittelija Janina Ahlqvist.

Kuuntele podcast / lue tekstitiivistelmä alta! 

Osa 1 – 27:54 minuuttia

Osa 2 – 25:38 minuuttia (jatkoa edellisen osan jälkeen)

Turun yliopiston Hakijan päivä -tapahtuma 05.11.2021

Perjantaina 05.11. some-harjoittelijat Janina ja Johanna edustivat saksan kielen oppiainetta Turun yliopiston Hakijan päivä -tapahtumassa. Tapahtuma järjestettiin viime kevään tapaan etänä Zoomissa. Kieliaineiden esittelyn avasi Hanna Holttinen esityksellään kieli- ja käännöstieteiden laitoksesta ja tutkinnoista, minkä jälkeen eri kieliaineiden edustajat pääsivät vuorollaan esittelemään oppiaineensa. Kuvissa näkyvillä Janinan ja Johannan tapahtumaan tekemä Power Point -esitys.

Seuraavaksi oppiaineen some-harjoittelija Janina kertoo tilaisuudesta:

”Pidimme tapahtumassa keskustelevan, omiin kokemuksiimme perustuvan esittelyn saksan kielen opinnoista. Keskustelimme mm. teemoista, että miten päädyimme opiskelemaan juuri saksan kieltä, millaista saksan kielen opiskelu on ollut ja millainen paikka Turun yliopisto on opiskelupaikkana. Johanna, ainejärjestömme Germanican puheenjohtaja, esitteli myös Germanican toimintaa. Aivan esityksemme lopuksi kerroimme myös hieman tulevaisuuden suunnitelmistamme.

Olemme Johannan kanssa aloittaneet saksan kielen opinnot yliopistossa vuonna 2017, ja olemme myös valinneet monilta osin samankaltaisia opintoja vuosien aikana. Opiskelemme myös molemmat tällä hetkellä kieliasiantuntijuuden tutkinto-ohjelmassa ja kummallakin on tulevaisuuden haaveena päästä viestintään liittyviin tehtäviin. Tarkastellaan seuraavaksi kuitenkin hieman tarkemmin, kuinka me Johannan kanssa olemme oikeastaan tähän pisteeseen päätyneet.”

1. Miksi hain opiskelemaan juuri saksaa?

Janina: ”Olin kesällä 2016 kesävaihdossa Saksassa Baden-Württembergin osavaltiossa. Asuin siellä paikallisessa perheessä ja opiskelin paikallisessa lukiossa. Vaihdon aikana innostuin saksan kielestä, Saksan kulttuurista, Saksan luonnosta, oikeastaan kaikesta Saksaan liittyvästä niin paljon, että eihän siinä muuta vaihtoehtoa jäänyt kuin hakea opiskelemaan saksan kieltä. Sillä tiellä olen edelleen, enkä ole katunut päivääkään sitä päätöstä.”

Johanna: ”Aloitin saksan lukemisen 8. luokalla ja jatkoin opiskelua myös lukiossa. Olen ollut kiinnostunut kielten opiskelusta, ja päädyin sitten opiskelemaan saksaa yliopistoon parin välivuoden jälkeen. Minusta saksan kielen taito on työmarkkinoilla erottava tekijä ja tulevaisuudessa siitä on varmasti hyötyä, jos/kun päätyy kansainvälisiin työtehtäviin. Olenkin nyt maisterivaiheessa yleisen kieliasiantuntijuuden linjalla, josta on mahdollista työllistyä moniin eri tehtäviin sivuaineesta riippuen.”

2. Mikä opinnoissa on ollut kiinnostavinta?

Janina: ”Kiinnostavinta on tietysti ollut oppia kieltä. Puhuminen ja ymmärtäminen parantuu huomattavasti, kun puhuu saksaa ja lukee tekstejä saksaksi. Erityisen kiinnostavaa on ollut myös oppia tuntemaan saksalaista kulttuuria. Mieleen on esimerkiksi jäänyt nippelitieto, jonka kuulin jo ensimmäisenä opiskelusyksynä yliopistossa. Nimittäin Berliinissä berliininmunkit eivät kulje Berliner-nimellä vaan niitä kutsutaan nimellä Pfannkuchen eli pannukakut. Pannukakut puolestaan kulkevat Berliinissä nimellä Eierkuchen eli kananmunakakut.”

Johanna: ”Kiinnostavinta on ollut huomata oma kehitys kielen oppimisessa ja ehdottomasti saksan kulttuurin oppiminen ja suomalais-saksalaiset kulttuurierot. On ollut tosi hienoa päästä tutustumaan toiseen kulttuuriin tosi läheltä ihan kursseilla kuuntelemalla, mutta myös saksalaisten vaihtareiden tai opettajien kanssa on ollut tosi mielenkiintoista keskustella.”

3. Vaihto-opiskelu?

Janina: ”En ole vielä ollut yliopisto-opintojen aikana vaihdossa, koska korona perui omat alkuperäiset suunnitelmat. Tarkoitukseni oli tehdä kieliharjoittelu kesällä DAAD:n (Deutscher Akademischer Austauschdienst) kautta Freiburgin yliopistossa. Kuitenkin vinkkinä kaikille Saksaan vaihtoon haluaville/asiasta kiinnostuneille niin oppiaineemme blogista löytyy yksi podcast aiheeseen liittyen. Vaihto-opiskelijoiden haastatteluja -sarjan ensimmäisessä jaksossa haastattelen Sanni Linnasaarta, joka on ollut lähes vuoden vaihdossa Göttingenissä, Saksassa. Lähiaikoina on myös tulossa sarjan toinen jakso, jossa haastattelen Anne Murtolaa hänen vaihto-opiskelukokemuksistaan Kielissä ja Jenassa niin ikään Saksassa.”

Johanna: ”En ole itse ollut vielä vaihdossa, mutta kieliharjoittelun haluaisin minäkin tehdä DAAD:in kautta kesällä. Opiskelijavaihdon voi tehdä niin koko lukuvuoden kuin vain lukukaudenkin mittaisena. Vaihto-opiskelun kautta kielitaito kehittyisi varmasti, sillä olisi koko ajan saksankielisessä ympäristössä.”

4. Ainejärjestö Germanica?

Janina: ”Tässä kohtaa heitän pallon Johannalle eli ainejärjestömme puheenjohtajalle!”

Johanna: ”Itse olen ainejärjestötoiminnan konkari. Olen ollut 2 vuotta Germanican hallituksessa tapahtumavastaavana, eli järjestelin esim. baaribileitä, sitsejä ja urheilutapahtumia. Nyt olen ollut kohta vuoden Germanican hallituksen puheenjohtajana, eli vedän hallituksen kokoukset ja edustan tarvittaessa hallitusta. Hallitustoiminnassa saa mukavasti vietettyä vapaa-aikaa ja myös tutustua oman ainejärjestön porukkaan ja poikkitieteellisesti muidenkin ainejärjestöjen opiskelijoihin, sillä Germanica tekee paljon yhteistyötä muiden ainejärjestöjen kanssa. Ainejärjestötoiminnasta saa myös mielestäni hyviä eväitä työelämään.”

5. Minkälainen Turun yliopisto on opiskelupaikkana?

Janina: ”Ensinnäkin Turun yliopisto sijaitsee mainiossa miljöössä. Ilmapiiri täällä on myös loistava. Opettajat ammattitaitoisia ja vaikka alussa sana professori saattaakin kuulostaa pelottavalta niin kaikki opettajamme ovat todella mukavia ja helposti lähestyttäviä titteleistä huolimatta. Lisäksi Turun yliopistolla on paljon toimintaa opiskelijoille niin yliopiston puolesta kuin myös järjestöjen toimesta. Turku kaupunkina myös mainio, sillä täällä palvelut ovat lähellä ja täällä järjestetään paljon tapahtumia. Lisäksi Turku on äärimmäisen kaunis kaupunki. Vinkkinä myös, että TYS:illä (Turun ylioppilaskyläsäätiö) opiskelijoiden on halvempaa asua, kuin yksityisellä!”

Johanna: ”Turku on kiva kaupunki, koska siinä on vähän isomman kaupungin tuntua, mutta välimatkat ovat suhteellisen pienet ja luontokin on aika lähellä. Yliopistokin on tosi hyvä. Niin kuin Janina jo sanoi niin opettajat ovat ammattitaitoisia ja helposti lähestyttäviä. Mikä on mielestäni ollut yksi parhaista asioista opiskella saksaa, on se, että me olemme aika pieni oppiaine niin opettajat tulevat ihan eri tavalla tutuiksi kuin jossakin isommassa aineessa.”

6. Mitä haluaisin tehdä valmistumisen jälkeen?

Janina: ”Some-harjoittelun ja viestintäopintojen myötä olen innostunut viestinnän alasta. Viestintäasiantuntija, some-markkinoija, viestintäassistentti tai muu vastaava voisi olla sopiva tehtävä minulle.”

Johanna: ”Minuakin kiinnostaa työskennellä tulevaisuudessa viestinnän tai tiedottamisen parissa. Myös projektimaiset tehtävät esim. tapahtumatuotannossa kiinnostavat.”

Hakijan päivän oppiaine-esittelyistä tehtiin tallenteet. Pääset katsomaan kieliaineiden tallenteen osoitteesta: https://echo360.org.uk/media/3f5cda12-ddda-4145-b685-c30a1ddbe82e/public

Tervetuloa Turkuun opiskelemaan saksan kieltä!

Vaihto-opiskelijoiden haastatteluja -sarja, Osa 1: Sanni Linnasaari

Oppiaineen podcastit jatkuvat uuden sarjan merkeissä!

Tämänkertainen podcast aloittaa uuden Vaihto-opiskelijoiden haastatteluja -sarjan, jossa pääsemme tutustumaan Turun yliopiston saksan kielen oppiaineen opiskelijoiden vaihto-opiskelukokemuksiin.

Ensimmäisessä jaksossa ääneen pääsee Sanni Linnasaari. Tässä haastattelussa Sanni kertoo omasta vaihtovuodestaan Saksassa lukuvuonna 2019–2020. Sanni lähti vaihtoon Göttingeniin, joka sijaitsee Niedersachsenin osavaltiossa. Hän opiskeli siellä Georg-August-Universität -yliopistossa. Pääsemme kuulemaan Sannin kokemuksia mm. siitä, millaista vaihtoon lähteminen oli, millaista opiskelu Saksassa oli, mitä kieliä hän Saksassa käytti ja miten keväällä 2020 puhjennut koronapandemia vaikutti hänen vaihtovuoteensa. Haastattelijana tässä podcastissa toimii oppiaineen some-harjoittelija Janina Ahlqvist.

Kuuntele podcast / lue tekstitiivistelmä alta! 

Osa 1 – 22:09 minuuttia

Osa 2 – 22:23 minuuttia (jatkoa edellisen osan jälkeen)

Juhlaluento 2021/Die Festvorlesung 2021 15.09.2021

Auf Deutsch siehe unten!

15. syyskuuta saksan kielen oppiaine juhlisti uuden lukuvuoden alkua oppiaineen toisella juhlaluennolla. Juhlaluennon tarkoituksena on tehdä saksan kieltä ja saksankielistä kulttuuria näkyväksi ja jakaa iloa saksan kieltä ja saksankielistä kulttuuria kohtaan opiskelijoiden ja muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa. Tämä uusi perinne lanseerattiin vuonna 2020 Turun yliopiston juhlavuoden kunniaksi.

Saksan kielen taitajien moninaiset urat

Kaksikielisessä tilaisuudessa kuultiin kolme mielenkiintoista esitelmää, joista kaksi oli suomeksi ja yksi saksaksi. Ensimmäisessä esityksessä Opetus- ja kulttuuriministeriössä työskentelevä opetusneuvos FT Marjo Vesalainen kertoi ajankohtaisista kielikoulutuspolitiikan kysymyksistä. Vesalainen on alun perin germanisti. Hän valmistui maisteriksi Vaasan yliopistosta ja väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa (2001). Tällä hallituskaudella kielet herättävät paljon keskustelua ja kielikoulutuspolitiikassa on monia uusia tavoitteita. Erityisesti vähemmistökieliin liittyvät näkökulmat ovat keskiössä. Lisäksi mm. maahanmuuttajien kielitaidon parantaminen, toisen kotimaisen kielen oppimisen vahvistaminen, lukion uusi opetussuunnitelma ja lukiolaisten kieliprofiilit sekä korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelma ovat esillä tällä hallituskaudella.

Toisena vieraana juhlaluennolla kuultiin FM Birgit Griese-Saarista, joka työskentelee omassa yrityksessään kulttuurienvälistä asiantuntijatyötä tekevien kouluttajana. Esityksessään Griese-Saarinen kertoi työstään, johon kuuluu kulttuurienvälisten ongelmatilanteiden ratkominen ja kulttuurienväliseen yhteistyöhön valmentaminen erityisesti Suomen ja DACH-maiden välillä (Saksa, Itävalta, Sveitsi). Työssään Griese-Saarinen kertoi huomanneensa, että monesti kuvitellaan suomalaisten ja saksalaisten olevan varsin samalaisia. Taustat ja kulttuurierot usein unohtuvat, ja tämä voi johtaa työelämässä väärinkäsityksiin ja konflikteihinkin, ellei ole tietoinen kulttuurienvälisistä eroavaisuuksista. Koulutus valmistaa kohtaamisiin ja antaa eväitä kohdata ja ymmärtää eroja. Griese-Saarisen pääasiallisia asiakkaita ovat yritykset. 

Kolmannessa esityksessä kääntäjäyrittäjä FM Senni Mattila kertoi työstään perustamassaan yrityksessä kielipalvelu Metapherissa. Mattila on Turun yliopiston alumni (2018). Hän perusti Metapherin jo opintojensa aikana sivutoimiseksi yritykseksi, mutta valmistumisensa jälkeen kääntäjäyrittämisestä tulikin hänelle päätoiminen työ. Mattilan työkielinä käännöksissä ovat saksa-suomi-saksa sekä englanti-saksa, ja erikoisaloinaan Mattila mainitsi mm. ohjelmistotekstit IT-alalta, laitteiden käyttöoppaat lääketieteen alalta ja verkkosivustot sekä tuote-esittelyt markkinoinnin puolelta. Mattilalla on suoria asiakkaita, mutta hän toimii myös alihankkijana muille käännöstoimistoille. Vinkkeinä yrittäjiksi haluaville Mattila kannusti panostamaan jo opinnoissa yrittäjyysosaamiseen ja lisäksi verkostoitumaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Saksan kielen opiskelijoiden vaikutelmia

Järjestyksessä toinen juhlaluento tarjosi erityisesti opiskelijoille arvokasta tietoa työllistymisestä sekä saksankielisestä kulttuurista. Saksan kielen taito ja saksankielisen kulttuurin tuntemus voivat uran varrella johdatella moniin erilaisiin työtehtäviin, ja niitä kannattaa hyödyntää valttikortteina aina tilaisuuden tullen. Saksan kielen osaajia tarvitaan edelleen työelämässä, sillä työelämä ei ole muuttumassa ihan heti pelkästään englanninkieliseksi. Tämä pätee niin opettajiin, kääntäjiin kuin kieliasiantuntijoihinkin.

Auf Deutsch!

Am 15. September fand die zweite Festvorlesung des Fachs Deutsche Sprache statt. Mit der Festvorlesung versucht man, die deutsche Sprache und deutschsprachige Kultur bekannt zu machen, und auch die Freude an der deutschen Sprache und deutschsprachigen Kultur mit den Deutschstudenten und anderen Interessierten zu teilen. Diese neue Tradition wurde im Jahr 2020 lanciert, um das Festjahr der Universität Turku zu feiern.

Die vielfältigen Karrieren der Experten der deutschen Sprache

In der zweisprachigen Veranstaltung wurden drei interessante Präsentationen gehalten, von denen zwei auf Finnisch und eine auf Deutsch waren. In der ersten Präsentation hat die Unterrichtsraterin FT Marjo Vesalainen, opetusneuvos im Bildungs- und Kulturministerium, über aktuelle Themen in der Sprachbildungspolitik berichtet. Frau Vesalainen ist ursprünglich Germanistin. Sie hat ihre Masterarbeit an der Universität Vaasa geschrieben und danach an der Universität Helsinki ihre Doktorarbeit (2001).. Sie berichtete, dass die Sprachen und Sprachenausbildungspolitik in dieser Regierungsperiode viele neue Ziele haben. Besonders die Minderheitensprachen und alles, was mit ihnen zu tun hat, liegen im Fokus. Darüber hinaus werden die Verbesserung der Sprachkenntnisse von Zuwanderern, die Stärkung des Lernens der zweiten Amtssprache Schwedisch, der neue Lehrplan und die neuen Sprachprofile von Schülern der gymnasialen Oberstufe sowie der Plan für die Erreichbarkeit der Hochschulausbildung in dieser Regierungsperiode auf dem Plan stehen

Der zweite Gast in der Vorlesung war FM Birgit Griese-Saarinen, die als interkulturelle Online-Trainerin arbeitet. In ihrer Präsentation hat Griese-Saarinen über ihre Arbeit erzählt, zu der die Lösung interkultureller Problemsituationen und das Training für interkulturelle Zusammenarbeit besonders zwischen Finnland und DACH-Ländern (Deutschland, Österreich, die Schweiz) gehören. Griese-Saarinen hat in ihrer Arbeit bemerkt, dass man oft denkt, dass Finnen und Deutsche ziemlich ähnlich sind. Man vergisst Hintergründe und Kulturunterschiede, und das kann im Arbeitsleben Missverständnisse und sogar Konflikte zur Folge haben, wenn man sich nicht bewusst über interkulturelle Unterschiede ist. Das Training bereitet auf interkulturelle Begegnungen vor und bietet Mittel, um Unterschiede zu erkennen und zu verstehen. Firmen sind hauptsächliche Kunden von Grise-Saarinen.

In der dritten Präsentation hat die Übersetzungsunternehmerin FM Senni Mattila über ihre Arbeit in ihrer eigenen Firma Sprachservice Metapher berichtet. Mattila ist auch Alumna der Universität Turku (2018). Sie hat Metapher schon während ihrem Studium als nebenberufliches Unternehmen gegründet, aber nach ihrer Graduierung ist das Übersetzungsunternehmertum ihre hauptsächliche Arbeit geworden. Die Sprachen, mit denen Mattila arbeitet, sind Deutsch-Finnisch-Deutsch und Englisch-Deutsch, und als ihre Spezialfächer hat Mattila Softwaretexte im Bereich IT, Bedienungshandbücher für Geräte im Bereich Medizin sowie Webseiten und Produktpräsentationen im Bereich Marketing erwähnt. Mattila hat direkte Kunden, aber sie ist auch im Auftrag anderer Übersetzungsbüros tätig. Als Tipp für diejenigen, die Unternehmer werden wollen, hat Mattila sie ermutigt, bereits im Studium in unternehmerische Fähigkeiten zu investieren und sich auch so früh wie möglich zu vernetzen.

Eindrücke aus dem Blickwinkel der Deutschstudenten

Die zweite Festvorlesung hat vor allem den Studierenden wertvolle Information über deutschsprachige Kultur und Arbeitsmöglichkeiten geliefert. Die Deutschkenntnisse und Kenntnisse der deutschsprachigen Kultur können während dem Arbeitsleben zu vielen verschiedenen Arbeiten führen, und man sollte sie auch bei jeder Gelegenheit nutzen. Deutschkenntnisse sind im Arbeitsleben immer noch erforderlich, da das Arbeitsleben nicht sofort nur englischsprachig wird. Dies gilt sowohl für Lehrer und Übersetzer als auch für Sprachexperten.

Oppiaineen kevätseminaari 2021/Das Frühlingsseminar 2021 21.04.2021

Auf Deutsch siehe unten!

Kevätseminaari alkoi professori Leena Kolehmaisen alkusanoilla. Leena kiitti Germanicaa, Doris Wagneria ja Minna Maijalaa tilaisuudesta, ja kiitokset annettiin myös niin opiskelijoille, Germanicalle, some-harjoittelijoille kuin henkilökunnallekin siitä, että olemme jaksaneet tämän vaikean pandemiatilanteen läpi.

Seuraavaksi oli vuorossa kandi- ja gradupalkintojen jako, joka on ollut kevätseminaarin ohjelmassa viime vuodesta lähtien: Doris pääsi valitsemaan kandipalkinnon saaja, valinta ei ollut kuitenkaan helppo, koska tänä vuonna oli todella monia hyviä kandiaiheita, mutta valinta tehtiin lopulta itsenäisyyden ja motivaation perusteella. Kandipalkinnon sai Sanni Linnasaari kandillaan ” Standarddeutsch vs. Kölsch: Eine sprachliche Analyse der Kriminalromane Tod im Pilgerdom und Dud em Piljerdom”. Sanni kirjoitti kielellisen analyysin kahden, eri murteilla kirjoitetun, rikosromaanin pohjalta, jossa hän vertaili standardisaksan ja Kölsch-murteen (Kölnin kaupungin ympäristössä puhuttu murre) substantiivisia eroja.

Gradupalkinnon valitsivat Leena, Minna ja Kalle. Päätös oli myöskin vaikea, koska graduissa oli todella hyviä aiheita, mutta palkituksi valittiin Henna Kortelainen gradulla ” Deutsch-Finnisches Codeswitching im Forum Deutsche in Finnland: strukturelle und funktionale Aspekte”. Gradun tavoitteena oli selvittää esim. millaisia rakenteellisia muotoja saksan kielestä suomeen siirtyvät koodinvaihdot ottavat ja liittyvätkö suomalaiset koodinvaihdot tiettyihin aiheisiin.

Kevätseminaarin lopussa järjestettiin työelämäpaneelikeskustelu. Aatu Hussa ja Oona Turkki isännöivät paneelikeskustelua ja panelisteina olivat Saana Nieminen ja Janne Airaksinen. Työelämäpaneelikeskustelussa haluttiin kuulla minkälaisia eväitä Saanan ja Jannen saivat opinnoista työelämään. Paneelikeskustelussa haluttiin erityisesti pitää mielessä nuoremmat opiskelijat, joilla ei välttämättä ole vielä kokemusta oman alan töistä tai työelämästä. Saana on opiskellut 4,5 vuotta ja Janne on jo valmistunut. Molemmilla panelisteilla on Turun yliopistossa ollut pääaineena saksan kieli ja maisterilinjana kieliasiantuntijuuden linja. He ovat molemmat myös lukeneet sivuaineena liiketoimintaosaamista. Saanalla ja Jannella on myös kokemusta Saksassa työskentelystä: Janne on tehnyt harjoittelun Suomi-Saksa Instituutissa Berliinissä ja Saana on ollut työharjoittelussa Business Finlandilla Münchenissä ja työskennellyt Lappi-Hunajan myyjänä joulumarkkinoilla Saksassa.

Työelämää varten panelisteille on jäänyt opiskelusta käteen esim. tiedonkeruu ja raportointi, kielitaito ja kulttuurituntemus, sekä mahdollisuudet lähteä Saksaan. Saana painotti, että tällaisilla generalisti aloilla ei ole yhtä polkua yhteen työhön vaan polku ja työ voi olla melkein millainen vain ja Jannekin kertoi, että kaikki kokemus työelämästä on täysin relevanttia. Molemmat olivat samaa mieltä, että kokemusten kautta oppii parhaiten ja oppiminen jatkuu työelämässä, opintojen jälkeen ei ole täysin valmis kaikkeen. Mieleenpainuvin asia opinnoissa on Saanalla ollut vaihto Bonniin ja Jannella Germanica ry ja opiskelijatapahtumat.

Paneelikeskustelun lopuksi jaettiin myös vinkkejä opiskelijoille. Saana antoi kolme vinkkiä:

1. Opettele elämään epävarmuuden kanssa – kaikkea ei voi tietää / suunnitella etukäteen.

2. Tee asioita, jotka pelottavat, koska niiden kokemusten kautta oppii itsestään.

3. Arvosta itseäsi ja osaamistasi.

Janne kannusti opiskelijoita ja antoi vinkiksi: ”Luota prosessiin – vaikka nyt olisi epävarma olo tai ahdistaisi työllistyminen, kyllä kaikki järjestyy lopulta ja jokaiselle on se oma paikka”.

Kiitos myös someharjoittelijoiden puolesta mukavasta kevätseminaarista!

Auf Deutsch:

­­­Das Frühlingsseminar begann mit Grußworten von Professorin Leena Kolehmainen. Leena bedankte sich bei Germanica, Doris Wagner und Minna Maijala für die Veranstaltung und dankte auch den Studenten, Germanica, den Somepraktikantinnen und den Mitarbeitern/innen für ihr Durchhaltevermögen in dieser schwierigen Pandemiesituation.

Als nächstes fand die Preisverleihung für die Bachelorarbeits- und Masterarbetspreis statt, die seit letztem Jahr zum Programm des Frühjahrsseminars gehört: Doris hatte die Aufgabe, den Bachelor-Preisträger auszuwählen, was nicht leicht war, da es in diesem Jahr so viele gute Bachelorarbeit-Themen gab, aber am Ende fiel die Wahl auf Selbständigkeit und Motivation. Der Kandidatenpreis ging an Sanni Linnasaari für ihre Arbeit ” Standarddeutsch vs. Kölsch: Eine sprachliche Analyse der Kriminalromane Tod im Pilgerdom und Dud em Piljerdom”. Sanni schrieb eine sprachliche Analyse von zwei Kriminalromanen, die in verschiedenen Dialekten geschrieben wurden, und verglich die substantivische Unterschiede zwischen Standarddeutsch und Kölsch.

Masterarbeitspreis wurde von Leena, Minna und Kalle gewählt. Die Entscheidung fiel auch schwer, da die Arbeiten wirklich gute Themen hatten, aber der Gewinner war Henna Kortelainen mit ihrer Arbeit “Deutsch-Finnisches Codeswitching im Forum Deutsche in Finnland: strukturelle und funktionale Aspekte”. Ziel der Arbeit war es, u.a. herauszufinden, welche strukturellen Formen Codeswitching vom Deutschen ins Finnische annimmt und ob finnisches Codeswitching mit bestimmten Themen zusammenhängt.

Am Ende des Frühlingsseminars fand eine Podiumsdiskussion zum Arbeitsleben statt. Aatu Hussa und Oona Turkki moderierten die Podiumsdiskussion, die Diskussionsteilnehmer waren Saana Nieminen und Janne Airaksinen. Ziel der Podiumsdiskussion war es, herauszufinden, was Saana und Janne aus ihrem Studium für Arbeitsleben gelernt haben. Die Podiumsdiskussion richtete sich vor allem an jüngere Studenten, die vielleicht noch keine Erfahrung im eigenen Fachgebiet oder im Berufsleben haben. Saana studiert seit 4,5 Jahren und Janne hat ihr Studium bereits abgeschlossen. Beide Diskussionsteilnehmer haben Deutsch als Hauptfach an der Universität Turku studiert und haben „Sprachexpert“ (KIAS) als Masterstudiengang gehabt. Außerdem haben sie beide im Nebenfach Betriebswirtschaftslehre studiert. Saana und Janne haben auch Erfahrung mit der Arbeit in Deutschland: Janne hat ein Praktikum am Finnisch-Deutschen Institut in Berlin gemacht und Saana hat ein Praktikum bei Business Finland in München gemacht und als Verkäuferin der Arktischer-Honig auf dem Weihnachtsmarkt in Deutschland gearbeitet. Die Podiumsteilnehmer haben durch ihr Studium viel gelernt, z. B. Datenerfassung und Berichterstattung, Sprach- und Kulturkenntnisse und die Möglichkeit, nach Deutschland zu gehen. Saana betonte, dass es in solchen generalistischen Bereichen nicht nur einen einzigen Weg zu einem Job gibt, sondern dass der Weg und der Job fast was für immer sein können, und Janne sagte, dass alle Arbeitserfahrungen voll relevant sind. Beide waren sich einig, dass man am besten durch Erfahrung lernt und dass das Lernen im Arbeitsleben weitergeht, man ist nach dem Studium nicht auf alles vollständig vorbereitet. Der erinnerungswürdigste Teil des Studiums war für Saana der Austausch in Bonn und für Janne der Germanica und die Studentenveranstaltungen.

Am Ende der Podiumsdiskussion wurden auch Tipps für Studenten gegeben. Saana gab drei Tipps:

1. Lerne mit der Ungewissheit zu leben – nicht alles kann im Voraus bekannt / geplant werden.

2. Mache Dinge, die dir Angst machen, weil du durch diese Erfahrungen etwas über dich selbst lernst.

3. Schätze dich und deine Fähigkeiten.

Janne ermutigte die Studenten und gab einen Tipp: “Vertraue dem Prozess – auch wenn du dich jetzt unsicher oder ängstlich fühlst, einen Job zu finden, am Ende wird alles klappen und es gibt einen Platz für jeden”.

Vielen Dank auch im Namen der Somepraktikantinnen für ein tolles Frühjahrsseminar!

HUOM! Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran 27.04.2021 oppiaineen Facebook-tilillä. Kirjoitus lisättiin blogiin 05.10.2021.

Karanteenitaidetta saksankielisen kielialueen taiteesta

Museokortin #karanteenitaidetta -tempauksen inspiroimana haastoimme 01.04.2021 saksan kielen opiskelijat ja opettajat tekemään karanteenitaidetta saksalaisesta / itävaltalaisesta / sveitsiläisestä taiteesta. Tempauksen tarkoituksena oli luoda saksakielisen kielialueen taiteen pohjalta uusia karanteeniajan henkeen sopivia taideteoksia.

Vuonna 2020 professorimme Leena Kolehmainen osallistui Museokortin #karanteenitaidetta-tempaukseen oikealla näkyvällä teoksellaan. Teoksessa “Der Wanderer in Käsämä” imitoidaan Caspar David Friedrichin teosta Der Wanderer über dem Nebelmeer (1818). Leenan teoksessa vaeltajana toimii puoliso Jarmo ja paikkana on Pohjois-Karjalassa sijaitseva Käsämän kylä. Tämä teos toimi myös haasteemme mallina.

Saimme haasteen aikana kolme hienoa taideteosta! Ensimmäisessä kuvassa oikealla on saksan kielen oppiaineen kevään 2021 some-harjoittelijoiden Anne Murtolan ja Janina Ahlqvistin teos Das Zoomkabinett. Tämän päivän teknologista yhteiskuntaa ja myös tämänhetkisen tilanteen kokoontumistapoja havainnollistava kuva on otettu Zoom-istunnosta, jossa ovat Anne ja Janina itse 2x ja keskellä kuvaa näytönjaossa näkyy graafisen suunnittelun nettisivusto Canva. Valokuva imitoi düsseldorfilaisen maalarin Johann Peter Hasencleverin maalausta Das Lesekabinett vuodelta 1843.

Toisessa kuvassa vasemmalla Hilda Hietasen taideteos. Hildan valokuvassa Hilda an der Wand lehnend imitoidaan Eduard Steinbrückin teosta Thisbe an der Wand horchend vuodelta 1836. Valokuvaajana Hildan kuvassa on toiminut Loviisa Hietanen. Seuraavaksi Hildan kertomaa teoksesta: “Nykymaailmassa viestintä on avointa ja harvoin on tarvetta salakuuntelulle. Hilda an der Wand lehnend (2021) kuvaa opiskelijoiden kokemaa henkistä uupumusta korona-ajan keskellä.” 

Kolmannessa kuvassa vasemmalla professorimme Leena Kolehmaisen taideteos Professorin im Lockdown, joka imitoi Johann Heinrich Wilhelm Tischbeinin teosta Goethe in der Campagna vuodelta 1787.

HUOM! Tämä haaste sekä siihen liittyvät julkaisut on julkaistu ensimmäisen kerran keväällä 2021 saksan kielen oppiaineen Facebook- ja Instagram-tileillä, ja ne on lisätty blogiin 29.09.2021. Haaste julkaistiin 01.04.2021, das Zoomkabinett 15.04.2021 Hilda an der Wand lehnend 22.04.2021 ja Professorin im Lockdown  24.04.2021.

Linkit kuviin:

  • Johann Peter Hasenclever – Das Lesekabinett, 1843 (https://de.wikipedia.org/wiki/Das_Lesekabinett#/media/Datei:Johann_Peter_Hasenclever_Lesekabinett_1843.jpg)
  • Eduard Steinbrück – Thisbe an der Wand horchend, 1836 (https://www.pinterest.co.uk/pin/311381761741034160/)
  • Johann Heinrich Wilhelm Tischbein – Goethe in der Campagna, 1787 (https://de.wikipedia.org/wiki/Goethe_in_der_Campagna)

Wandern, Brezeln, Sonne tanken – Ein Tag im Nationalpark

Als wir uns am Freitagmorgen zum gemeinsamen Ausflug von Germanica ry und dem Fach Deutsche Sprache am Dom trafen, sah es ganz und gar nicht so aus, als ob es ein schöner Herbsttag werden würde: Nebel hing über dem Fluss, der Wind wehte schon die ersten Blätter von den Bäumen und es nieselte leicht. Trotzdem machte sich die Gruppe von 17 Studierenden und Lehrerinnen in Fahrgemeinschaften auf den Weg in den Kurjenrahka Nationalpark. Richtige Wandersleute wandern ja schließlich bei jedem Wetter.

Es stellte sich aber ganz schnell heraus, dass die Sorge ganz unbegründet war: Kaum waren wir im Nationalpark angekommen, strahlte die Sonne vom blauen Himmel. Anstelle der Regenjacken mussten wir also die Sonnencreme auspacken und konnten während der Wanderung durch Wald und Sumpf die wunderschöne Landschaft um den See Savojärvi genießen. Hier und da konnte man sogar noch ein paar Beeren pflücken und unterwegs naschen. Als Abschluss unserer Wanderung gab es ein ebenso gemütliches wie leckeres Grillen an einer der Feuerstellen um den See. Dabei durfte natürlich die traditionelle Wurst nicht fehlen, aber es gab auch allerlei andere Leckereien wie Stockbrezel, Folienkartoffeln und zum Nachtisch (natürlich) S‘Mores aus Marshmallows, Schokolade und Keksen.

Am späten Nachmittag kehrten wir nach Turku zurück – der/die eine oder andere vielleicht mit einem kleinen Sonnenbrand von der Septembersonne – und waren glücklich über den schönen Herbstausflug mit so vielen alten und neuen Bekannten. Der nächste Ausflug lässt also hoffentlich nicht allzu lange auf sich warten!

Text: Mareen Patzelt

Bilder: Mareen Patzelt, Maisa Heikura, Elina Savolainen

« Ältere Beiträge