Suomen lippu – sinivalkoinen lippu

Toukokuun lopussa elokuvateattereissa esitettiin eläviä kuva Helsingin voitonparaatista. Samaan aikaan kun Mannerheim nähtiin joukkojen etunenässä valkokankaalla, lehdistössä pohdittiin hänen eroaan ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Turun Sanomat kertoi keskiviikkona 29. toukokuuta 1918 tietoja myös Lahdessa sijaitsevasta Hennalan vankileiristä, jonka olosuhteet olivat kehnot. Turkulaisia leirin tapahtumat kiinnostivat, sillä tiedettiin, että vankien joukossa oli paljon myös  varsinaissuomalaisia. Turun Sanomien mukaan leirillä oli ilmennyt vakavia kulkutauteja, kuten kymmeniä isorokko- ja tulirokkotapauksia.

Uuden Auran etusivulla uutisoitiin näyttävästi tosiasia, että eduskunta oli edellisenä iltana klo 18 vihdoin hyväksynyt ”yksimielisesti ilman keskustelua lopullisesti Suomen lipuksi perustuslakivaliokunnan ehdotuksen mukaisen sinivalkoisen ristilipun”. Lehden mukaan päätöksen jälkeen ”keskeytettiin istunto neljännestunniksi, jona aikana uusi Suomen lippu nostettiin hulmuamaan eduskuntatalon lipputankoon”. Sisäsivuillaan lehti totesi, että lippu oli ”tehty suomalaisen kansan mieliväreistä, mutta sommiteltu muotoon joka viittaa länsimaisiin kulttuurivaikutuksiin”.

Paikalliset olot olivat pikku hiljaa muuttumassa. Turun Sanomat kertoi, että kaupungin komendantti oli julkaisemassa kuulutuksen, ”jonka mukaan yleisön on sallittu liikkua kaduilla ilman erityistä lupalippua” aina klo 24 asti yöllä.

– H. S-i