Turun Sanomat kertoi 28. toukokuuta 1918, että Maarian kunnanvaltuuston kokouksessa oli päätetty valtuuttaa nimismies P. Jäykkä ja kunnankirjuri J. Eeli Nurmi “takavarikoimaan kunnan alueella olevat työväentalot y. m. omaisuuden samaten kuin niiden henkilöiden omaisuuden, jotka ovat tuottaneet kunnalle suoranaista vahinkoa”. Katkeruutta herätti erityisesti se tapa, jolla punaisten johtama kunnallisjärjestö oli sodan aikana ottanut lainan Maarian ...
Yksi aihe hallitsi kaupungin päälehtiä ja varsinkin Turun Sanomia torstaina 16. toukokuuta 1918: Lehden koko etusivun täytti kirjoitus Antti Mikkolasta tämän hautauspäivänä, ja sama teema jatkui useammalla sivulla. Hautaan saatettiin asianajaja ja nuorsuomalaisen puolueen aktiiviedustaja. Hän oli ollut perustamassa tätä samaa aatteensa lehteä, joka nyt muisti aloittajaansa ja ensimmäistä päätoimittajaansa vuosilta 1904–1905. Seuraavan päivän 17. ...
Yksi teema nousi keskiviikon 15. toukokuuta 1918 sanomalehdissä ylitse monenlaisten sodan hirmutöiden ja muiden jälkien käsittelyn. Suuri ryhmä arvostettuja kansalaisia julkaisi lehdissä pitkän artikkelin, jossa ruodittiin Suomen nuoren tasavallan ulkopoliittisen aseman ja hallitusmuodon heikkouksia. Näitä molempia vakauttaisi allekirjoittaneiden mukaan maan luonteva siirtyminen perustuslailliseen monarkiaan. ”Perinnöllinen ruhtinas” voisi pysyä ja toimia erimielisten puolueiden yläpuolella. Muutoksen tarvetta ...
Turun Sanomat julkaisi 6. toukokuuta 1918 uutisen, jonka mukaan “hallitusta ei saa moittia”. Uudenmaanläänin kuvernööri oli julkaissut kuulutuksen, jossa kiellettiin “jonoissa ja muissa ihmiskokouksissa” herättämästä “puheilla ja muulla tavalla hallituksen vastaista mielialaa”. Kaiken lisäksi kuulutus oli kehottanut kansalaisia avustamaan “propagandaa harjoittavien henkilöiden” paljastamisessa. Uudenmaanläänin maaherrana toimi vuonna 1918 Bruno Jalander (1872–1966), joka sittemmin toimi myös ...
1900-luvun alussa kiivaana raivonnut kieliriita oli syksyllä 1917 lakaistu maton alle. Suomen- ja ruotsinkielisen porvariston yhteiseksi vastustajaksi olivat nousseet sosialistit. Uusi Aura kirjoitti 3. toukokuuta 1918, ettei uudessa valkoisessa isänmaassamme saa olla kieliriitoja. Vanhan kaunan oireita oli nyt kuitenkin jo ilmennyt armeijan piirissä. Lehden mukaan kenraali Mannerheim oli pitänyt itsestään selvänä, että Suomen armeijan virallinen ...
Vuoden 1905 jälkeen suomalaismiehiä ei ollut kutsuttu armeijaan. Sisällissodan jälkeen maalle oli kuitenkin pikaisesti saatava armeija ja nuoria miehiä kutsuttiin riviin. Asevelvollisuuskutsunnat käynnistyivät Turussa 2. toukokuuta 1918. Ensimmäisenä kutsun saivat Turun ensimmäisessä kaupunginosassa asuvat nuoret. Kutsunnat pidettiin VPK:n talossa klo 10 alkaen. Kutsunnat jatkuivat seuraavina päivinä kaupunginosittain. Uuden Auran mukaan kaupungissa vallitsi suuri isänmaallinen innostus. ...
Vappua ei vuonna 1918 Turussa juhlittu. Kaduilla oli entisiin vuosiin verrattuna hiljaista ja rauhallista. ”Poissa olivat nyt työväen mielenosotuskulkueet ja punaiset liput räikeine kirjoituksineen. Poissa olivat myöskin viime vuosina tavallisiksi käyneet katuhulluttelut ajeluineen ja serpentiineineen”, kirjoitti Uusi Aura. Aivan huomaamatta vappu ei sentään mennyt. Kaupungilla liikkui runsaasti nuorisoa ja Porin rintamalta kaupunkiin juuri saapuneita valkoisia ...
Keskiviikkona 17. huhtikuuta 1918 klo 10.45 lähtien järjestettiin Turun kauppatorilla sotilasparaati vallanvaihdon merkiksi. Paraatia tuli juhlistamaan Ahvenanmaan maaherra, eversti Hjalmar von Bonsdorff (1869–1945), jolla oli takanaan pitkä ura sotilaana. Hän oli palvellut Venäjän laivastossa vuodesta 1891 lähtien ja osallistunut sekä Japanin sotaan että ensimmäiseen maailmansotaan. Sisällissodan aikana hän oli Savon rintaman päällikkönä ja sittemmin Ahvenanmaan ...
Valkoisten marssittua Turkuun sotilasesikunnan vakoiluosasto asettui Aurakadulla sijainneeseen Kauppaopistoon. Turun Sanomat julkaisi 16. huhtikuuta 1918 vakoiluosaston ilmoituksen, jossa pyydettiin punakaartilaisista tietoja, “joiden nojalla voidaan saada selvää heidän toiminnastaan, piilottamistaan aseista, juonitteluistaan joukkojemme selän takana y.m.”. Näyttää siltä, että “vapautuksen päivää” seurasi myös kireyden ja pelon ilmapiiri. Sota ei ollut päättynyt. Samassa lehdessä vihollisen kitkemistä Turun ...
Molemmissa 6. huhtikuuta 1918 ilmestyneissä turkulaisissa lehdissä Sosialistissa ja Arbetetissä uutisoitiin kansanvaltuuskunnan siirtymisestä Helsingistä Viipuriin. “Helsingin Paikallisen Punaisen kaartin esikunnan” päätös oli päivätty 4. huhtikuuta. Lehdissä ei sen kummemmin kommentoitu tätä siirtymistä, mutta se enteili punaisen Suomen loppua. Saksalaiset olivat nousseet maihin Hangossa 3. huhtikuuta. Kansanvaltuuskunta ja muu punainen keskushallinto, työväen pääneuvosto ja punakaartien johto joutuivat ...