Veriteot Skanssissa

Torstaina 28. helmikuuta 1918 sekä Arbetet että Sosialisti kertoivat Skanssin metsässä tapahtuneista veriteoista. Ruumiit oli löydetty jo 26. helmikuuta, ja nyt tieto ehti lehtien palstoille. Molemmat lehdet olivat saaneet selville taustatiedot. Punakaartilaiset olivat ottaneet haltuunsa Perniössä sijainneen Kosken kylän jo helmikuun alussa. Arbetet-lehden mukaan Koskella oli harjoitettu “vastavallankumouksellista toimintaa”, minkä johdosta edellisenä perjantaina punakaartit olivat vanginneet ...

Hiivapula Turussa

27. helmikuu 2018 Ruoka 0
Elintarvikepula oli ollut huutava jo pitkään, mutta helmikuun lopussa todettiin, että hiivakin oli loppumassa. “Nykyisen pulakauden viimeinen vitsaus on hiivapula”, kirjoitti Sosialisti 27. helmikuuta 1918 ja jatkoi antamalla lukijoille ohjeita leipomisen kannalta välttämättömän aineksen valmistukseen. Ohjeen mukaan ensin otetaan 2,5 litraa vettä ja laitetaan siihen keittymään neljä desilitraa humaloita ja 6–8 “pestyä kuorimatonta, raakaa, hienonnettua ...

“Ruusumme lakastui”

26. helmikuu 2018 Kuolema 0
Sosialisti julkaisi 26. helmikuuta 1918 pienen kuolinilmoituksen. Rauha ja Yrjö Sointu kertoivat lukijoille poikansa Panun kuolemasta, joka oli tapahtunut kaksi päivää aiemmin. Pariskunnan ainoa lapsi oli menehtynyt “elettyään maailman murheissa 4 kk 4 päivää”. Muistosäe on yksinkertainen mutta puhutteleva: “Ruusumme lakastui.” Lehtitietojen mukaan kirjaltaja Yrjö Sointu ja neiti Rauha Rantakari oli kuulutettu avioliittoon marraskuussa 1916 ...

Pysykää erossa Suomen asioista!

Sosialisti julkaisi 25. helmikuuta 1918 Suomen kansanvaltuuskunnan neljä päivää aiemmin päiväämän avoimen kirjeen, jossa se protestoi Ruotsin hallituksen edustajan neuvotteluja valkoisen Suomen hallituksen kanssa. Kansanvaltuuskunta huomautti, että se edusti Suomen todellista hallitusvaltaa ja Ruotsin sekaantuminen Suomen sisäisiin asioihin horjutti Suomen riippumattomuutta, joka oli kansanvaltuuskunnalle niin kallis. Ruotsin ei pitänyt myöskään neuvotella Suomen ja Venäjän välien ...

Miljoona-arpajaiset!

24. helmikuu 2018 Arki 0
Turun työväenyhdistys ilmoitti 24. helmikuuta 1918 “miljoona-arpajaisista”, joissa suurimman voiton arvo oli 225 000 markkaa. Muut voitot olivat arvoltaan 100 000 – 10 markkaa. Yhden arvan hinta oli yksi markka, ja niitä myyviä asiamiehiä oli joka paikkakunnalla. Voitot maksettaisiin pankkitalletuksina tai osoituskortteina. Sosialistin ilmoituksen oheen liitetty sarjakuva kertoo tavoitteen: varojen kerääminen työväenyhdistyksen käyttöön. Työväestön ostohaluja ...

Suomen kansanvaltuuskunta esittäytyy

Arbetet julkaisi 23. helmikuuta 1918 kuvan punaisen Suomen hallituksesta, eli Suomen kansanvaltuuskunnasta. Ilmeisesti kaikista ei ollut saatavilla tai mahdollisuutta toimittaa valokuvaa – joka tapauksessa valtuuskunnan jäsenet esiintyvät lehdessä piirrosgalleriana. Selvästikin lehden tavoitteena oli esitellä lukijoilleen vallankumoukseen johtanut johtajisto, joka ei välttämättä ollut monelle turkulaiselle kovin tuttu. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) piiristä koostettu valtuuskunta oli 13-miehinen, ...

Porvarien katalat pyrkimykset paljastuvat

Sosialisti uutisoi porvarien katalasta suunnitelmasta. Vaasasta käsin toimivat ”entiset senaattorit”, siis valkoisen Suomen hallitus, valmisteli asevelvollisuutta ”vastavallankumouksellisen” armeijan kasvattamiseksi. ”Mannerheimiläiset” suunnittelevat omien oikeuksiensa ajamisen vuoksi vallankumoukseen ryhtynyttä suomalaisen työväestön ”teurastusta”. ”Lahtarit” ovat uhanneet hirttää kaikki vallankumoukselliset, ja heidän toiminnastaan eri puolilla Suomea kerrottiin osoituksena tästä pyrkimyksestä. Uutinen työläismiesten asevelvollisuudesta Viipurissa sijoitettiin lehdessä puolestaan pikku-uutiseksi. Uutisessa ...

Ahvenanmaalla välirauha?

Kun sisällissodan rintamilta ei kuulunut toivottuja uutisia, Sosialisti nosti esiin etusivullaan 21. helmikuuta ulkovaltojen Suomea suoraan tai epäsuorasti koskevat toimet. Jo kuukausia ennen vallankumousta askarruttanut kysymys Ahvenanmaan tulevaisuudesta oli pääuutisen aiheena. Suunnitteliko Ruotsi Ahvenanmaan valtausta, vai oliko se jopa jo miehittänyt sen? Punainen Suomi eli tiedonrippeiden varassa. Ilmapiiri oli omiaan huhujen ja suoranaisen vainoharhaisuuden syntymiselle, ...

Kansan oikeus

Sosialisti julkaisi uhmaa ja voitonvarmuutta tihkuvan elegian ”Kansan oikeus”, jossa kirjoittaja julisti rikkaiden vallan tulleen loppuunsa. Runossa viitataan kuitenkin väkivaltaisen vallankumouksen ristiriitaisuuteen: punakaartin pistimet piirtävät uuden, kansan oikeuksia ajavan lain, mutta samalla toivotaan, että uusi laki olisi köyhien suoja pistinten, pakkovallan, sijaan. ”Pistinten valta” olisi vain välivaihe parempaa luotaessa. Runon kirjoittaja on selvästi tietoinen niistä ...

Työväen vallankumous: lakeja ja luokkasotaa

Punaisen Turun lehdet pyrkivät pitämään lukijansa, etupäässä punaiset ja heitä sympatisoineet, sekä varmasti myös lehtiä enemmän tai vähemmän salaa lukeneet muut turkulaiset, tietoisina kansanvaltuuskunnan tomerasta toiminnasta hallinnon järjestämiseksi niin välittömästi kuin tulevana, sisällissotaa seuraavana aikana. Erityisen haastava kysymys oli talous ja kansalaisten elinolojen järjestäminen. Kansanvaltuuskunta halusi osoittaa mahdollisimman tarkasti, millaisin lakien säätämistä sisältävin toimin se ...