Puumaja- ja Unelmakoulu-projektit
Omanlaisen, vaikka fiktiivisenkin, koulun tai muun oppimisympäristön suunnitteleminen voi valmistaa eskarilaisia tulevalle koulupolulle. Suunnittelussa tulee keskusteltua ja keksittyä millaisia asioita koulussa on tai voisi olla, ja miten koulussa ollaan ja opitaan. Lapset voivat myös lähestyä siirtymävaihetta kokemusasiantuntijoina suunnittelemalla seuraaville eskareille tai pienemmille päiväkotilaisille heidän mielestään siihen parhaiten soveltuvia tiloja. Tilojen suunnittelun, tutkimisen ja rakentamisen ympärille voidaan liittää erilaisia varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tavoitteita ja sisältöjä. Kahdessa yhteistyö-päiväkodissamme lähdettiin tekemään tämän kaltaista projektia esikoululaisten kanssa. Toisessa päiväkodissa lähdettiin pohtimaan millaisia koulut ovat ja millainen eskareiden unelmakoulu olisi, ja toisessa päästiin mukaan suunnittelemaan oikeasti suunnitteilla olevaa päiväkoti-koulu-kompleksia.
Projekti: Puumaja
Osallistuvat ryhmät, lapsimäärät ja lasten iät:
- 2 ryhmää, 6–7-vuotiaita, määrä 12+14
Osallistuvat opettajat, lastenhoitajat, muu henkilökunta:
- 2 varhaiskasvatuksen opettajaa, 2 lastenhoitajaa ja yksi ryhmäkohtainen erityisavustaja
Projektin kesto:
- Tammi-toukokuu, n. 4kk projektin oli tarkoitus kestää. Ryhmässä käytettiin aikaa: orientoituminen 2-4h/vk, myöhemmin työskentelyvaiheessa 4-6h/vk
Projektin tavoitteet
Oppimiskokonaisuus 1: Lapset suunnittelevat oppimisympäristöjä
Oppimiskokonaisuus 2: Lapset tutustuvat uusiin digi- ja oppimisvälineisiin
Oppimiskokonaisuus 3: Yhteistyö yli ryhmärajojen, ilmiöoppiminen sekä yhteisopettajuus
Laaja-alainen osaaminen:
- Ajattelu ja oppiminen; osallisuus ja vaikuttaminen; monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen; kulttuurinen osaaminen; vuorovaikutus ja ilmaisu; itsestä huolehtiminen ja arjen taidot.
- Muut tavoitteet: Monien eri sisältöalueiden eheyttäminen toimintaan.
Toteutuksen kuvaus
Lapsille kerrottiin uudesta koulu-päiväkoti-kompleksista, joka on tulossa. Projektiin orientoiduttiin alustuksessa ja tutustuttiin oikeisiin pohjapiirustuksiin. Lasten kanssa harjoiteltiin pohjapiirustusten tekemistä ja jokainen teki oman tilan pohjapiirustuksen.
Maker-salkku esiteltiin työpisteittäin lapsille. Tämän jälkeen alettiin rakentamaan kenkälaatikoihin oman pohjapiirustusten mukaisia huoneita käyttäen maker-salkun materiaaleja hyödyksi.
Viikkoviesteissä annettiin myös vanhemmille infoa projektista; huoneista ja pohjapiirustuksista oli näyttely vanhemmille.
Pohdittiin minkälaista toiminta on uudessa koulu-päiväkoti-ympäristössä? Sekä millaisia välineitä ym. Tarkoitus oli tehdä myös pörriäiset uudeksi open apulaiseksi (tämä ei toteutunut). Lapset kävivät kiertelemässä ja kuvaamassa koulussa millaisia opetusvälineitä on olemassa ja mitä he löysivät.
Lapsille työpajat yliopiston laina-laitteista: Lego We-do, Bluebot, 3D-kynät.
Tämän lisäksi tehtiin retkiä lähipuistoihin, joita käytettiin piha-alueiden suunnitteluun. Retki myös oodiin, missä suunniteltiin ja tehtiin asijantuntija-pinssit, joita pidettiin aina projektia tehtäessä.
Lapset rakentelivat eri materiaaleista “puumajaa” eli uutta päiväkotia.
Käytetyt käsityö– ja teknologiavälineet
Maker-salkut, padit, älypuhelimet, Lego We-do, Bluebot ja 3D-kynät. Vinyylileikkuri ja pörriäisten teko jäi tekemättä poikkeusajan takia.
Oppimisympäristöt
Omat eskariluokat, vanhan puukoulun tilat, alueen lähileikkipuistot ja metsä.
Projekti: Unelmakoulu
Osallistuvat ryhmät, lapsimäärät ja lasten iät:
- esikouluryhmä, 20 esikoululaista lapsiryhmässä (6 vuotiaita)
Osallistuvat opettajat, lastenhoitajat, muu henkilökunta:
- 2 varhaiskasvatuksen opettajaa sekä 1 lastenhoitaja
Projektin kesto:
- n. 1h viikossa per ryhmä (ryhmä jaettu kahteen pienryhmään) suunniteltua toimintaa. Lisäksi retki esim. lähikouluun sekä yhteiset tuumaustuokiot n. 15min lasten kanssa esim. kuvien katsominen, keskustelu ja pohtiminen aiheesta viikon lomassa.
Oppimiskokonaisuudet
- Projektiin orientoituminen ja tutustuminen: Mikä koulu on? Videoita ja kuvia Suomesta ja ulkomailta, pohdintaa yhdessä lasten kanssa. Tutustuminen lähikouluun, jossa lapset saivat dokumentoida retkeä ottamalla kuvia i-padilla. Eskarituokiossa muisteltiin lähikoulua ja millaista siellä.
- Koulun suunnittelun aloitusta. Koulurakennusten hahmottelua palikoilla ja piirtäen pienryhmissä. Visuaalista hahmottelua mahdollisesta unelmien koulusta.
- Koulua lähdetään rakentamaan pienryhmissä. Laatikoita maalataan koulun pohjaksi. Kouluun rakennetaan huonekaluja jne. muovailemalla ja askartelemalla.
Oppimistavoitteet
- Ryhmätyöskentelytaidot, kaveri- ja yhteistyötaidot, kuvallinen ja sanallinen ilmaisu, hienomotoriset taidot, monipuoliset työtavat, (tutkiminen, leikkiminen, monipuoliset toiminnat liittyen projektiin ) vuorovaikutustaidot mm. ryhmässä työskentely, ryhmän kanssa suunnittelu ja toteutus, havaitseminen ja keskittyminen, oman toiminnan ohjaus, matemaattiset taidot mm. (laskeminen, hahmottaminen, muodot ym.)
- Oppimistavoitteet teknologia: Teknologiaan tutustuminen mm.(ipadien käyttö, 3D-kynät, sähköpörriäisten tekeminen yms.) minä ja meidän yhteisö: mm. pohdintaa koulusta, millainen osa lasten elämää se tulee olemaan/tutustuminen kouluun ym.
Toteutuksen kuvaus
1. kerta
Tarvittavat välineet: näyttö: youtube koulujen esittelyvideot, isot fröbelin palikat salissa,
Tavoite
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu: projektiin orientoituminen, koulu aiheesta keskustelu, pohdiskelu ja tutustuminen erilaisiin kouluihin.
Kuvaus
Projektiin orientoituminen tuumaustuokion/keskustelun avulla, keskustelemalla mm. siitä mikä on koulu, mitä siellä tehdään, kuka sinne menee, millainen se on yms. sekä katsomalla esittelyvideoita ja kuvia erilaisista kouluista Suomessa sekä ulkomailla. Lapset saivat yhdessä pohtia miten esimerkiksi heidän eskarinsa arki saattaisi poiketa koulusta, millaista koulussa tulee olemaan sekä mitä lasten pitää oppia koulussa.
2. kerta
Tarvittavat välineet
ipadit, retkireppu, turvaliivit ja älynäyttö
Tavoite
tieto ja- viestintä teknologinen osaaminen sekä monilukutaito mm. i-padin käytön harjoittelua osallistuminen ja vaikuttaminen -ryhmätyöskentely taitojen harjoittelu sekä mm. ohjeiden kuuntelu ja niiden mukaan toimiminen.
Kuvaus
Kokonaisuuteen virittäydyttiin niin, että lapset tiesivät, että tänään ollaan menossa kouluvierailulle. Asiasta oli keskusteltu ja lasten kanssa oli valmiiksi virittäydytty kouluaiheeseen edellisellä tuokiolla. Koulun kanssa oli sovittu kouluvierailusta. ipadit oltiin pakattu mukaan, jotta lapset ja aikuiset saivat ottaa kuvia mm. koulun arkkitehtuurista, mitä nähtiin, jne. . Lapset kävelivät pareittain parijonossa. Menimme aluksi jo lapsille tuttuun kouluun (mm. ruokala, jossa syömme päivittäin) kiertelimme koulussa vain hieman mm. ruokala, käytävä, halli, ja lapset saivat ottaa kuvia mm. taideteoksista seinillä. Tämän jälkeen suuntasimme kohti toista kauempana sijaitsevaa koulua. Kuljimme aluksi koulun pihalla ja lapset saivat ottaa kuvia. Jalkapallokentällä otimme lasten kanssa ’’kuka pelkää mustekalaa’’ –leikin. Tämän jälkeen siirryimme koulun sisätiloihin ja kiersimme koulun niin, että lapset saivat padilla ottaa kuvia.
Kun tulimme takaisin eskariin, keskustelimme ryhmän lasten kanssa siitä mitä olimme koulussa nähneet/ oppineet. Esimerkiksi yksi lapsi kertoi että ’’Kouluun pitää tulla ajoissa, jos tulee myöhässä voi saada jälki-istuntoa.’’ Lapset saivat kertoa omista kokemuksistaan sekä kysyä kysymyksiä. Tämän jälkeen siirryimme katsomaan lasten ottamia kuvia älynäytölle ja keskustelimme lasten kanssa kuvista. Lapset osasivat kertoa kuvista ja mietimme yhdessä lasten kanssa koulun seinillä olleita maalauksia, taidetta ja tekstejä. Osa lapsista osasi hahmottaa erilaisia tekstejä mm. ’’Hei’’ ja ’’hyvää ruokahalua!’’
3. kerta
Tarvittavat välineet
Fröbelin palikat, kuvia erilaisista koulurakennuksista, isot kartongit, väriliidut
Tavoite
Matemaattisten taitojen kehittäminen (mm. avaruudellinen hahmottaminen, ongelmanratkaisutaidot)
Kuvaus
Lapset jaettiin pienryhmiin pöytien ääreen. Toiminta aloitettiin niin että lapset saivat aluksi pienryhmissä muistella ja kertoa mitä unelmakoulu aiheesta oli jäänyt mieleen edelliskerralta. Tämän jälkeen lapsille jaettiin pienet fröbelin palikat pöytiin sekä mallikuvat, joiden mukaan rakentaa. Tämän jälkeen he saivat rakentaa oman tai haluamansa koulun palikoita käyttäen. Rakentelu–osion jälkeen jaettiin isot kartongit jokaiseen pöytään ja lapset saivat yhdessä työparinsa kanssa tai kolmen ryhmissä suunnitella ja piirtää “unelmakoulun” pihan kartongille. Tämän jälkeen keskustelimme lasten kanssa mitä he olivat saaneet aikaisiksi ja otimme padilla kuvan valmiista työstä.
Arviointi
Lapset: lapset kertoivat tykänneensä palikoilla rakentelun osuudesta.
Aikuiset: Lapset osasivat kaikki rakentaa palikoilla mallin mukaan, tehtävä vaikutti olevan hieman haastavampi osalle lapsista. Lisäksi, oli mahtavaa nähdä kuinka lapset rakensivat yhdessä, kun he saivat vapaasti rakennella haluamansa koulun/rakennuksen. Tästä syntyi mahtavia ideota ja luomuksia.
4. kerta
Tarvittavat välineet
Pahvilaatikot, maaleja, pensellit, vahakankaat, muovailuvahat,
Tavoite
Ilmaisun monet muodot: tutustuminen erilaisiin askartelutapoihin, ryhmätyöskentely sekä itsenäisen työskentelyn taidot, matemaattiset taidot mm. havainnointi ja laskeminen. Hienomotoriset taidot esim. muovailuvahan muotoilu.
Kuvaus
Lapset jaettiin taas omiin pienryhmiin pöytien ääreen. Tällä kertaa jokainen pienryhmä sai pöytäänsä pahvilaatikon, värejä sekä pensselit. Tehtävänä oli maalata laatikot. Lapset saivat maalata laatikkonsa haluamallaan värillä/väreillä, laatikot tulisivat toimimaan ns. ’’ unelmakoulun’’ perustana. Kun laatikot oli maalattu lasten tehtävänä oli keksiä/muotoilla 1 asia/huonekalu, unelmakouluun. esim. pöytä, tuoli, tv, jne. .
Arviointi
Joillekin lapsille oli haastavaa aloittaa suoraan maalaamisen jälkeen unelmakoulun huonekalujen suunnittelu ja rakentaminen. Jos pitäisin tuokion uudestaan, olisi ehkä järkevämpää, että lapset valitsisivat tulostettuja kuvia tai lehtileikkeitä erilaisista huonekaluista ja ryhmän kanssa yhdessä koottaisiin siitä iso kollaasi. Sitten vasta seuraavalla tuokiolla aloitettaisiin unelmakoulun huonekalujen rakentaminen.
5. Kerta
Tarvittavat välineet
Lasten aiemmin maalaamat pahvilaatikot, sakset, liimaa, pahveja sekä muita askarteluvälineitä mm. puutikkuja, vaahtomuovia, pillejä, tarroja ja tillkkuja.
Tavoite
Ryhmätyöskentely sekä itsenäisen työskentelyn taidot; Ajattelu ja oppiminen: matemaattiset taidot mm. havannointi ja laskeminen, ongelmanratkaisutaidot. Hienomotorisettaidot esim. saksien käyttö, pahvin muotoilu ym.
Kuvaus
Lapset saivat itse suunnitella ja askarrella mitä itse halusivat unelmakouluun.
Arviointi
Kaikki lapset saivat askarreltua jotakin. Jotkut lapset innostuivat toiminnasta enemmän kuin toiset. Jotkut lapset tarvitsivat runsaasti aikuisen apua askarteluosiossa.
6.-n. Kerta
Koronan takia projektimme loppui tähän, mutta ehdimme hieman kokeilla 3D-kyniä myöhemmin keväällä. Myös koulun kanssa tehtävää yhteistyötä ei pystytty toteuttamaan (1.-lk vierailu katsomassa valmiita pienoismalleja).
Reflektointi ja arviointi
Miten tavoitteet saavutettiin?
Yhteistyötaidot ja yhteistoiminnallisuus toteutui hyvin pienryhmissä. Monipuolisia työtapoja onnistuttiin käyttämään, vierailut, hienomotoriikka, pienryhmätoiminta ja pohdiskelu (esim. musiikkia ja liikuntaa olisi voinut lisätä vielä). Lapsilähtöisyyttä olisi voinut saada enemmän motivoimalla ja kuuntelemalla myös idean lähtökohdissa lapsia. Teknologiaan tutustuminen jäi kesken koronan keskeytettyä projektia.
Mikä oli projektin arvokkain anti lapsille? Miten projekti vaikutti lasten käsityö– ja teknologiaosaamisen kehittymiseen?
Koulu-teema oli kiva orientaatio eskarin loppuun ja kouluun siirtymiseen projektin ja vierailun kautta. Lasten innostus ja mielikuvitus oli parasta antia.
Teknologian sisältöihin asti ei päästy koronan takia. Monimateriaalinen työskentelyä oli enemmän (vaikka jäikin kesken koronan takia.
Mikä oli projektin arvokkain anti opettajille? Mitä projektissa tehtyä/projektista opittua aiotte soveltaa jatkossa?
Lapsilähtöistä keksimistä ja ideointia, ja lasten tukemista siihen.
Miten muuttaisitte toteutusta, jos projekti järjestettäisiin uudelleen? Mitä tekisitte toisin, millaisia asioita nostaisitte esiin / vähentäisitte toiminnassa?
Toinen opettaja lopetti kesken, toisen opettajan jatkuva vertaistuki suunnittelussa ja projektin reflektoinnissa olisi toiminut hyvänä tukena. Lisätukea käytännön opetukseen.
