YK:n ilmastosopimuksen UNFCCC:n osapuolikonferenssi, paremmin tunnettu lyhenteellä COP (Conference of Parties), pidettiin tänä vuonna Sharm El-Sheikhissä, Egyptissä. COP-konferenssit keräävät samaan paikkaan niin valtioiden ja median, kuin myös kansalaisyhteiskunnan edustajia. Kansalaisyhteiskunta on edustettuna COP-konferensseissa yhdeksän laajemman edustuksen (constituency) kautta, joihin kuuluvat muun muassa ympäristöjärjestöt (ENGO), tutkijat ja riippumattomat järjestöt (RINGO), sekä lasten ja nuorten järjestöt (YOUNGO). Tarkkailijana, eli kansalaisyhteiskunnan edustuksen, tarkemmin ottaen YOUNGO:n, kautta pääsi myös tämän blogikirjoituksen kirjoittaja osallistumaan maailman suurimpaan ilmastokonferenssiin sen ensimmäisen viikon ajan. Viikkoon mahtui…
Avainsana: opiskelu
Ukrainan sota ja sen perustelut poliittisen historian tutkijoiden silmin
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 on nostattanut kaikissa meissä pintaan monenlaisia tunteita. Turun yliopisto onkin reagoinut nopeasti ja esimerkiksi järjestänyt opiskelijoille ja henkilökunnalle keskusteluapua Ukrainan sodan herättämien huolenaiheiden käsittelyyn. Toisaalta Ukrainan sota on herättänyt myös paljon kysymyksiä, joihin kaivataan punnittuja, asiantuntijatietoon nojaavia vastauksia. Poliittisen historian oppiaineessa järjestettiinkin 8.3.2022 keskustelutilaisuus, jossa opetus- ja tutkimushenkilökunta vastaili opiskelijoiltamme tulleisiin…
Maanpuolustuksesta mangaan – satavuotias Lotta Svärd tutkimuksen kohteena
Lotta Svärdistä tulevat monille ensimmäiseksi mieleen kuvaukset naisten työstä talvi- ja jatkosodissa. Ja ihan syystäkin, olihan lottien panos kriisivuosina merkittävä. Lottien arvokasta työtä havainnollistetaan usein toistamalla heidän vapauttaneen rintamalle 25 000 sotilasta. Lottajärjestö oli lisäksi paljon muutakin, ja lotat ovat lyhyesti sanottuna huikea tulokulma suomalaiseen maanpuolustukseen, sukupuolihistoriaan ja yhteiskuntaan. Pitkästi sanottuna: alla katsaus lottajärjestöstä, lottahistoriasta…
Parhaat aseet elämän surkeuksia vastaan
”Parhaat aseet elämän surkeuksia vastaan: Rohkeus Omapäisyys ja Kärsivällisyys. Rohkeus vahvistaa, omapäisyys on hauskaa ja kärsivällisyys tuo rauhan.” Hermann Hesse Viime kevät heitti koko yhteiskunnan myllerrykseen. Tämä näkyi ja tuntui tietysti myös meillä poliittisessa historiassa. Sekä tutkiminen että opettaminen vaikeutuivat ja totutuilla rutiineilla ei ollutkaan yhtäkkiä mitään tekoa. Kun yliopiston ovet suljettiin, piti opetus pistää…
Taidot ja kiinnostuksen kohteet osaksi tulevaa työelämää: Kokemuksia Turun yliopiston mentorointiohjelmasta
Opintojen lähestyessä loppuaan varmasti enemmän tai vähemmän jokainen valtiotieteilijä kysyy itseltään kysymyksiä liittyen tulevaisuuden tavoitteiden ja työelämän yhteensovittamiseen. Kuinka yhdistän mielenkiinnonkohteeni ja analysointikykyni käytännön taidoiksi työelämässä, ja millaisiin taitoihin tai urapolkuihin kannattaisi tulevaisuudessa panostaa? Työelämää käsittelevissä yliopiston tilaisuuksissa paikalle kutsuttujen puhujien lienee usein vaikea pukea sanoiksi, mitä he konkreettisesti tekevät päivittäin, tai kuvailla esimerkiksi, millaisten…
Poliittisen historian gradu inkeriläisten paluumuutosta ansaitsi yliopiston gradupalkinnon
Turun yliopisto palkitsi lukuvuoden 2018-2019 parhaat pro gradu -tutkielmat 10.6. järjestetyssä tilaisuudessa. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan parhaaksi graduksi valittiin poliittisen historian opiskelijan Ahti Kaisalmen työ Neuvostoliitosta suuntautuvasta paluumuutosta ei tarvitse mitään etukäteisselvityksiä – inkeriläisten paluumuuton käynnistymisen motiivit ja toteutus ulkoasiainministeriössä vuosina 1990-1991. Inkeriläisten paluumuuttoa Suomeen Neuvostoliiton hajoamisen kynnyksellä on tutkittu Suomessa yllättävän vähän, ja Kaisalmen gradu syntyi…
200 vuotta uhkia ja niihin vastaamista – VAME-hanke tuottaa uutta tietoa sisäisen turvallisuuden historiasta
Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineessa on tänä vuonna käynnistetty uusi Muuttuvat uhkakuvat ja valvonnan mekanismit Suomessa (VAME) -tutkimushanke, joka tutkii Suomen sisäistä turvallisuutta autonomian ajasta nykypäivään. Suomalaisia ja kansainvälisiä alkuperäisaineistoja hyödyntävä hanke tuo esiin nykyisen turvallisuuskeskustelun historiattomia piirteitä, tuottaa uutta tutkimustietoa ja tulkintoja sekä edistää alojenvälisyyttä. Hanketta rahoittaa Koneen säätiö. Mitä on pidetty suurimpina…
Louis Clerc Aurora-lehdessä: ”Suomi-kuvaa on rakennettu samoilla teemoilla 1960-luvulta lähtien”
”Kun myydään kuvaa kansakunnasta, täytyy ensin luoda kuva kansakunnasta. Mikä on Suomi?” Poliittisen historian professori Louis Clerc kommentoi Suomi-kuvan rakentamisen historiaa, tavoitteita ja nykyisyyttä Turun yliopiston Aurora-lehden numerossa 1/2018. Julkaisemme haastattelun kokonaisuudessaan. Teksti: Maria Vasenkari. Kuva: Hanna Oksanen. ”Kun myydään kuvaa kansakunnasta, täytyy ensin luoda kuva kansakunnasta. Mikä on Suomi? Mitä on olla suomalainen?…
Niqab ja burka suomalaisessa nettikeskustelussa: Mikä kasvot peittävässä hunnussa provosoi?
Poliittisen historian blogi julkaisee opinnäytteisiin perustuvia kirjoituksia oppiaineen eri aihepiireistä. Taustoittaako tutkielmasi ajankohtaista yhteiskunnallista keskustelua? Tuotko esiin uutta tietoa arkistoista? Kirjoita napakasti ja julkista havaintosi. Opinnäytesarjan toisessa osassa Seida Sohrabi arvioi Uuden Suomen blogipalvelussa vuonna 2013 kiivaana käynyttä keskustelua kasvot peittävästä hunnusta ja täyshunnun kieltoa ajaneesta lakialoitteesta. Vuoden 2012 itsenäisyyspäivän aattona perussuomalaisten kansanedustaja Vesa-Matti…
Kleio ja anarkia. Näkökulmia kansainvälisten suhteiden ja ulkopolitiikan historiantutkimukseen*
Turun yliopiston poliittisen historian professori, kansainvälisten suhteiden historiasta Strasbourgin yliopiston Institut d’Etudes Politiques’ta vuonna 2007 väitellyt FT Louis Clerc piti professoriluentonsa 27. syyskuuta 2017 Publicum 3 -salissa juhlallisissa tunnelmissa. Poliittisen historian oppiaineen blogi julkaisee luennon kokonaisuudessaan. Onnea uudelle professorille! // Arvoisa rehtori, arvoisat vararehtorit ja dekaanit, arvoisat kuulijat, Joka kevät International Studies Association[1]…