Skip to the content
Saaristomeren tutkimuslaitos

Kenttäasema täynnä tarinoita

  • Blogi
  • Tietoja
  • In English
  • utu.fi/seili
  • Blogi
  • Tietoja
  • In English
  • utu.fi/seili

Puutiaistutkimusta tieteen ja tarinoiden saarella

20/09/2017 / nhtans / 0 Comments

Kuvassa on puutiaistutkimuksen tärkein näytteenottoväline: purjemainen lakana, jonka helmaan on ommeltu punnukseksi rautaketjua. Menetelmän tarkoitus on saada kiinni kenttäkasvillisuudessa isäntää etsivät puutiaiset.

Punkit eli puutiaiset ovat nousseet nopeasti median huomioon osittain niiden mahdollisesti kantamien taudinaiheuttajien vuoksi. Puutiaisten yleistä levinneisyyttä Suomessa kartoitettiin 1950-luvun jälkeen ensimmäistä kertaa vasta vuoden 2014 kansalaiskyselyn avulla. Ensimmäiset puutiaistutkimukset tehtiin Saaristomeren tutkimuslaitoksella kuitenkin jo kesällä 2000, ja vuodesta 2012 alkaen puutiaismääriä on seurattu säännöllisesti keväästä syksyyn. Samalla on saatu arvokasta lisätietoa puutiaisista, näiden lukumääristä sekä näiden kantamista taudinaiheuttajista.

Puutiaisia kerätään Seilissä käyttäen valkoista, yhden neliömetrin kokoista lakanaa. Lakanaa vedetään aluskasvillisuutta pitkin 50 metrin matka kolmessa osassa. Puutiaiset erehtyvät luulemaan lakanaa isäntäeläimeksi ja tarttuvat siihen. Keruut tehdään noin parin viikon välein 15 linjalta, kuten hiekkatien pientareelta, niityiltä ja havumetsistä. Näin saadaan tietoa puutiaismäärien kausittaisesta vaihtelusta ja esimerkiksi sään sekä lämpötilan vaikutuksesta puutiaisten esiintymiseen.

Puutiaistutkija työssään mustikkakankaalla. Lakanaa vedetään ensin linjaa pitkin noin 17 metriä, minkä jälkeen siihen tarttuneet puutiaiset poimitaan pinseteillä yksitellen. Kuvan elinympäristössä on kohtalaisen tiheä puutiaiskanta.

Mitä tämän kesän puutiaistutkimusten perusteella voidaan kertoa? Puutiaislinjat on käyty läpi kahdeksaan kertaan viikosta 20 alkaen. Tulosten perusteella puutiaistiheydet vaihtelevat valtavasti saaren eri elinympäristöjen välillä. Saariston ystävää varmasti huojentaakin tieto, että suurin osa Seilistä kerätyistä puutiaisista on löytynyt varjoisista lehti- ja havumetsistä, joiden läpi saarella käyvät eivät useimmiten edes kulje. Niinpä saaren keskiosan nurmialueet ja soratiet eivät ole erityisiä riskialueita. Olisi kuitenkin suotavaa välttää maassa istumista. Hyvänä muistisääntönä voidaankin pitää, että mitä aurinkoisempi ja kuivempi alue on kyseessä, sitä heikommin puutiaiset yleensä selviävät kyseisessä paikassa. Vielä näin syksyn alkaessakin saaristomaisemista on ilo nauttia, kunhan välttelee ylenpalttista kulkemista kosteissa heinikoissa sekä varjoisissa metsissä ja muistaa joka tapauksessa tehdä illalla huolellisen punkkisyynin.

 

Lisätietoa saaren puutiaistutkimuksesta: www.puutiaiset.fi

 

Translation: So far we have collected ticks eight times on the island of Seili during May-September 2017. The aim of the fieldwork was to provide data on the studies examining the ecology of the ticks. We have 15 study transects which are located at different habitats around the island. Studies are carried out with one square meter sheet which is pulled through field layer to catch the host-searching ticks. Ticks attached to sheet are collected in tubes using tweezers.

During summer we found out that the tick abundances vary significantly among the biotopes. Some visitors may worry about ticks and diseases they possibly carry but most dense populations of ticks are located at the forests where guided routes do not pass.

 

 Kuvat ja teksti: Päivi Kotitalo ja Niko Tanski, Turun yliopiston puutiaisprojektin projektityöntekijät
Share on Facebook
Facebook
0Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Reddit
Reddit
0Email this to someone
email
Print this page
Print

näytteenotto, puutiaiset, tutkimus

Ixodesnäytteenottopunkitpuutiaisettutkimus

Previous post
Training course on Baltic Sea zooplankton identification
Next post
Poikkitieteellistä yhteiseloa

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kieli

  • EnglishEnglish

Etsi blogista

Uusimmat postaukset

  • Seilin lintuhavainnot ja niissä tapahtuneet muutokset kolmenkymmenen vuoden ajalta
  • Kenttäkauden avaus
  • Tekemällä oppii – Käytännön opetuksen merkitys esimerkkinä Seilin tutkimusaseman murtovesikurssi
  • Puutiaistutkimuksen vuosi
  • Meribiologian opetusta ja havainnointia Pohjanmerellä

Seuraa meitä facebookissa

https://www.facebook.com/saaristomeren.tutkimuslaitos/

Arkisto

Suosituimmat postaukset

6 mielenkiintoista esimerkkiä Seilin saaren muinaisjäännöksistä

Näin tunnistat puutiaisen ja määrität kalan iän

Mitä Seilissä tapahtuu talvella

Puutiaistutkimusta tieteen ja tarinoiden saarella

Uusi tutkimusprojekti kartoittaa silakoissa havaittuja loismatoja

Avainsanat

aikasarjat (2) arkeologia (2) biopeda (1) eläinplankton (4) FINMARI (2) hyönteiskato (1) Itämeri (4) Ixodes (5) kalasääski (1) kenttäkurssi (8) kenttäopetus (5) kenttätyö (7) koulutusvienti (1) lajintunnistus (3) lepra (1) lintubongaus (1) luonto (4) maasto-opetus (2) merentutkimus (13) mikromuovi (3) monitorointi (8) näytteenotto (11) opetus (7) Osprey (1) perinteet (1) pitkäaikaisseuranta (6) pohjanmeri (1) poikkitieteellisyys (1) punkit (4) puutiaiset (4) rehevöityminen (1) restat (1) Saaristomeri (15) Seilin historia (3) seminaari (1) silakka (3) small ship races (1) spitaali (1) statsraad lehmkuhl (1) sääksi (1) talvi (3) tsyk (1) tutkimus (15) väkäkärsämato (1) ympäristöseuranta (5)

Blogin sisältö on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä ellei toisin mainita.

Tervetuloa Saaristomeren tutkimuslaitoksen blogiin!

Saaristomeren tutkimuslaitoksen blogia päivittävät tutkimuslaitoksen henkilökunta ja tutkijat. Blogi on suurelle yleisölle suunnattu, aihealueinaan tutkimus, opetus ja muu sitä tukeva toiminta Seilin saarella, Itämeri ja saaristo -tietoutta unohtamatta! Lue lisää laitoksen toiminnasta.

Tutustu myös

Seili – Saaristomeren tutkimusta 50 vuotta

50-vuotisjuhlakirja kertoo laitoksen vaiheista sen perustamisesta vuoteen 2014 asti

Saaristomeri.utu.fi

Seilin sääksikamera, sinilevätilanne, ajankohtaiset ja historialliset säätiedot ja paljon muuta!

Seuraa meitä

FacebooktwitterrssyoutubeFacebooktwitterrssyoutube

© 2023 Saaristomeren tutkimuslaitos

Theme by Anders Noren — Up ↑