Kuvassa on puutiaistutkimuksen tärkein näytteenottoväline: purjemainen lakana, jonka helmaan on ommeltu punnukseksi rautaketjua. Menetelmän tarkoitus on saada kiinni kenttäkasvillisuudessa isäntää etsivät puutiaiset.
Punkit eli puutiaiset ovat nousseet nopeasti median huomioon osittain niiden mahdollisesti kantamien taudinaiheuttajien vuoksi. Puutiaisten yleistä levinneisyyttä Suomessa kartoitettiin 1950-luvun jälkeen ensimmäistä kertaa vasta vuoden 2014 kansalaiskyselyn avulla. Ensimmäiset puutiaistutkimukset tehtiin Saaristomeren tutkimuslaitoksella kuitenkin jo kesällä 2000, ja vuodesta 2012 alkaen puutiaismääriä on seurattu säännöllisesti keväästä syksyyn. Samalla on saatu arvokasta lisätietoa puutiaisista, näiden lukumääristä sekä näiden kantamista taudinaiheuttajista.
Puutiaisia kerätään Seilissä käyttäen valkoista, yhden neliömetrin kokoista lakanaa. Lakanaa vedetään aluskasvillisuutta pitkin 50 metrin matka kolmessa osassa. Puutiaiset erehtyvät luulemaan lakanaa isäntäeläimeksi ja tarttuvat siihen. Keruut tehdään noin parin viikon välein 15 linjalta, kuten hiekkatien pientareelta, niityiltä ja havumetsistä. Näin saadaan tietoa puutiaismäärien kausittaisesta vaihtelusta ja esimerkiksi sään sekä lämpötilan vaikutuksesta puutiaisten esiintymiseen.
Puutiaistutkija työssään mustikkakankaalla. Lakanaa vedetään ensin linjaa pitkin noin 17 metriä, minkä jälkeen siihen tarttuneet puutiaiset poimitaan pinseteillä yksitellen. Kuvan elinympäristössä on kohtalaisen tiheä puutiaiskanta.
Mitä tämän kesän puutiaistutkimusten perusteella voidaan kertoa? Puutiaislinjat on käyty läpi kahdeksaan kertaan viikosta 20 alkaen. Tulosten perusteella puutiaistiheydet vaihtelevat valtavasti saaren eri elinympäristöjen välillä. Saariston ystävää varmasti huojentaakin tieto, että suurin osa Seilistä kerätyistä puutiaisista on löytynyt varjoisista lehti- ja havumetsistä, joiden läpi saarella käyvät eivät useimmiten edes kulje. Niinpä saaren keskiosan nurmialueet ja soratiet eivät ole erityisiä riskialueita. Olisi kuitenkin suotavaa välttää maassa istumista. Hyvänä muistisääntönä voidaankin pitää, että mitä aurinkoisempi ja kuivempi alue on kyseessä, sitä heikommin puutiaiset yleensä selviävät kyseisessä paikassa. Vielä näin syksyn alkaessakin saaristomaisemista on ilo nauttia, kunhan välttelee ylenpalttista kulkemista kosteissa heinikoissa sekä varjoisissa metsissä ja muistaa joka tapauksessa tehdä illalla huolellisen punkkisyynin.
Lisätietoa saaren puutiaistutkimuksesta: www.puutiaiset.fi
Translation: So far we have collected ticks eight times on the island of Seili during May-September 2017. The aim of the fieldwork was to provide data on the studies examining the ecology of the ticks. We have 15 study transects which are located at different habitats around the island. Studies are carried out with one square meter sheet which is pulled through field layer to catch the host-searching ticks. Ticks attached to sheet are collected in tubes using tweezers.
During summer we found out that the tick abundances vary significantly among the biotopes. Some visitors may worry about ticks and diseases they possibly carry but most dense populations of ticks are located at the forests where guided routes do not pass.
