Miten huomioida sateenkaarinuoruus lasten ja perheiden palveluissa?
Sateenkaari-inklusiivisuus rakentuu seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden tarkastelusta luonnollisena osana kasvua ja kehitystä.
Täältä löydät Sote-akatemian verkostoissa tehtävään tutkimukseen liittyviä tekstejä.
Sateenkaari-inklusiivisuus rakentuu seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden tarkastelusta luonnollisena osana kasvua ja kehitystä.
Koulujen alku merkitsee monille lapsille ja nuorille intoa, iloa, halua oppia uutta ja saada joko uusia kavereita tai nauttia jo aiemmilta vuosilta tuttujen kaverien mukavasta seurasta. Osalle lapsista ja nuorista koulujen alku merkitsee kuitenkin jännittämistä ja pelkäämistä sen puolesta kelpaako mukaan toisten leikkeihin, saako seisoa muiden kanssa välitunnilla samassa porukassa tai tuleeko kukaan istumaan viereen.
Lapsuudessa ja nuoruudessa koettu köyhyys lisää yksilön riskiä kokea köyhyyttä myöhemmin aikuisuudessa. Tutkimuksissa on tyypillisesti tarkasteltu lapsuudessa koetun köyhyyden merkitystä yksilön koulutukseen, työmarkkinaosallisuuteen ja sosiaalipalveluiden sekä -etuuksien käyttöön aikuisuudessa. Köyhyys kuitenkin kytkeytyy…
Lapsiperheiden toimeentulo-ongelmista on raportoitu mediassa usein. Tutkimusten mukaan enemmistöllä suomalaisista lapsiperheistä menee taloudellisesti hyvin, mutta toimeentulo- ja taloudenhallinnan ongelmat ovat lapsiperheissä kuitenkin yleisiä.
Tiesitkö, että vammaiset ovat maailman suurin vähemmistöryhmä? Maailman terveysjärjestön mukaan 15 prosenttia väestöstä on vammaisia tai elää erilaisten toimintarajoitteiden kanssa.
Kokemus ryhmään kuulumisesta määritellään ihmisen perustavanlaatuiseksi psykologiseksi tarpeeksi ja kuuluvuuden kokemuksen katsotaan mahdollistavan motivaation syntymisen.
Moniammatillisuutta ja moniammatillista työskentelyä tulisi harjoitella jo osana sotealan opintoja. Opinnoissa tulee oppia näkemään keskiössä asiakas, jonka eteen työtä tehdään.
Kiinnostukseni ikääntyneiden hoivaa kohtaan heräsi, kun tarkastelin Turun kulttuuripääkaupunkivuonna lanseeratun ”Kulttuuria vanhusten arkeen” -hankkeen vaikutuksia kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen. Kulttuuristen toimintojen toteutumisen lisäksi aloin kiinnostua myös niistä moninaisista tavoista, joilla tilallista kontrollia ja ohjailua toteutettiin vanhainkodeissa.
Maailmanlaajuisten ja paikallisten ympäristökriisien aikana on laajennettava katsetta ja kysyttävä, millä tavoin ihmisten hyvinvointi limittyy toisten lajien ja ekosysteemien hyvinvointiin – ja kuinka inhimillistä ja ei-inhimillistä hyvinvointia voidaan edistää yhteistuumin.
Systeemiajattelun valossa digitaalisessa muutoksessa ei ole kysymys vain analogisten työvaiheiden digitalisoimisesta, vaan digitaalisen teknologian mahdollistamista uusista toimintatavoista. Uudet toimintatavat merkitsevät usein myös vallan uudelleenjakautumista.