Eväät taloudellisesti kestävään ja ihmisille parempaan sote-järjestelmään? Varsinais-Suomen hyvinvointialuetta rakentamassa

Eväät taloudellisesti kestävään ja ihmisille parempaan sote-järjestelmään? Varsinais-Suomen hyvinvointialuetta rakentamassa

Kuva: Turun kaupungin hyvinvointitoimiala

”Ei ole olemassa vaikeampaa ja vaarallisempaa tehtävää kuin luoda asioille uusi järjestys. Kaikki ne vastustavat uudistuksia, joille vanhasta järjestyksestä on ollut etua ja sitä puolustavat laimeasti ne, jotka siitä ehkä hyötyisivät”

Niccolo Machiavelli

Kansallisen sote-uudistuksen pitkä historia

Sote-uudistuksesta käytävässä julkisessa keskustelussa monen kritiikin kärki lähtee machiavellilaisittain edunvalvonnan näkökulmasta. Laajasta ja monimutkaisesta kokonaisuudesta, kuten sote-uudistus, on helppo löytää kritisoitavaa. Usein kritiikki kohdentuu johonkin järjestelmän osa-alueeseen tai palaseen ja jättää kokonaisuuden huomiotta. Täydellistä mallia, jossa kaikki tahot olisivat voittajia, ei ole olemassa. 

Marinin hallitus pyrkii nyt vuorollaan saattamaan kansallisen uudistus-ikiliikkujan eli soten vihdoin maaliinsa. Lakiluonnokset saivat runsaasti kritiikkiä lausuntokierroksella. Monelta kriitikolta tuntuu unohtuneen Sipilän hallituksen sote-uudistuksen aikana laajalti jaettu yhteinen käsitys siitä, että uudistukselle on todellinen tarve. Nykyinen järjestelmä ei kykene vastaamaan ikääntyvän Suomen sote-haasteisiin ilman palvelujärjestelmän perinpohjaista uudistamista.

Varsinais-Suomen sote-kehittämisen lyhyt historia – yhteistyön ensiaskeleet

Varsinais-Suomen alueella sote-kehittämisen yhteiseksi välineeksi ennen rakenteellisia uudistuksia on valikoitu vuodesta 2013 eteenpäin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Alueemme muodostuu 27 kunnasta ja sillä toimii 31 sote-järjestäjäorganisaatiota. On selvää, että näin moninaisen joukon kesken yhteisen näkemyksen synnyttäminen nykytilan vaikeimmista haasteista ja niihin vastaamisen keinoista ei ole yksinkertaista. Järjestämissuunnitelman rakenteessa tähän on kuitenkin pystytty. Järjestämissuunnitelmassa on teemoittain sovittu kehittämisen tavoitteista ja toteutettavista toimenpiteistä. Kesäkuun 2020 lopussa alueelle myönnettiin valtionavustusta kahteen hankkeeseen: 1) tulevaisuuden sote-keskus ja 2) rakenneuudistusta tukeva valmistelu. Hankkeiden kautta resursoidaan järjestämissuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toimeenpanemista. 

Varsinais-Suomen sote-haasteet

Sisällölliselle ja rakenteelliselle yhteistyölle on tarvetta, koska Varsinais-Suomen sote-palvelujärjestelmässä on kaksi palveluihin liittyvää järkälemäistä haastetta: väestö ikääntyy ja palvelujärjestelmä on pahasti vinoutunut korjaavan työn suuntaan.

Väestön ikääntyminen on kansallisestikin tunnustettu yhdeksi suurimmaksi haasteeksi koko kansantalouden ja myös sote-palvelujärjestelmän näkökulmasta. Väestön ikääntyessä sote-palveluiden tarve kasvaa. Tämän vuoksi on hyvä, ettei Marinin hallituksen sote-uudistus sisällä samanlaista isoa resurssileikkuria, kuin edeltävän hallituksen uudistukseen oli sisäänkirjoitettu.

Kuva: Matthias Zomer / Pexels

Toinen suuri haaste on Varsinais-Suomen sote-palvelujärjestelmän rakenteellinen vinouma. Järjestelmämme on painottunut erikoissairaanhoitoon ja se on laitosvoittoinen sekä ikääntyneiden että lasten ja nuorten palveluissa. Myös mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluissa käytetään ympärivuorokautisia palveluita enemmän kuin maassa keskimäärin. Tämä rakenteellinen vinouma on johtanut siihen, että perustason palveluissa ja erityisesti ehkäisevässä työssä on jatkuva ja mittava aliresursointi. Palvelujärjestelmämme on tuhoisalla tavalla väärin virittynyt ja se itsessään tuottaa noidankehän, jonka seurauksena jatkuvasti suurempi osa sote-palveluihin käytettävistä resursseista suuntautuu korjaavan työn jäävuoren huippuun. Esimerkkinä tästä kerrottakoon, että Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannuksissa erikoissairaanhoidon osuus oli vuonna 2018 7,9 % korkeampi vertailussa maan keskiarvoon ja vastaavasti perusterveydenhuollon avohoidon osuus 18,7 % alhaisempi vertailussa maan keskiarvoon.

”Palvelujärjestelmämme on tuhoisalla tavalla väärin virittynyt”

Noidankehän purkaminen on nykyjärjestelmässä äärimmäisen hankalaa. Mm. hajautunut järjestäjärakenne ja rahoituksen monikanavaisuus ovat kantoina kaskessa. Pitkäaikainen juupas-eipäs -veivaus sote-uudistuksen ympärillä on lisäksi synnyttänyt investointivelkaa. Kunnat ovat olleet haluttomia satsaamaan sote-sektorille odottaessaan, että palvelut siirtyvät mahdollisesti pois niiden järjestämisvastuulta.  

Sote-uudistukseen liittyvässä keskustelussa kuulee usein sanottavan, että ei saa rikkoa sitä mikä toimii. Yleensä on viitattu nimenomaan erikoissairaanhoitoon ja kuvattu sen olevan parhaiten toimiva osa nykyistä järjestelmäämme. Tässä kohden olisi hyvä muistaa, että mikäli olisimme voineet sijoittaa vaikkapa perusterveydenhuollon avohoitoon (terveysasemille) saman kustannustennousun verran uutta resurssia, kuin mitä erikoissairaanhoitoon on vuosien varrella laitettu, olisi tilanne perustasollakin toisen näköinen. Valitettavasti vaativan erikoissairaanhoidon kustannustason nousu on jouduttu budjettileikkauksina säästämään juuri perustasolta.

Kuva: Zbysiu Rodak / Unsplash

Vinoutunutta rakennetta oikomassa

Suomessa hoito toimii, mutta terveysongelmien ehkäisy ei. Tämä käy ilmi mm. State of Health in the EU raportissa, jossa todetaan, että 40% kuolemista voidaan selittää ihmisten käyttäytymiseen liittyvillä riskitekijöillä (ravitsemus, tupakka, alkoholi, liikkumattomuus). Raportti tuo esille, että Suomessa kuolleisuus hoidettavissa oleviin sairauksiin on EU:n keskiarvoa vähäisempää, mutta kansanterveyden toimilla ehkäistävissä oleva kuolleisuus on EU:n keskiarvoa yleisempää. Suunnan muuttamiseksi Varsinais-Suomen tulevaisuuden sote-keskus –hankkeeseen on otettu kaksi vahvaa hyte-kärkeä: 1) Arkeen voimaa –toimintamallin levittäminen alueen kaikkiin kuntiin sekä 2) elintapaohjauksen kehittäminen.

Arkeen voimaa on näyttöön perustuva pitkäaikaissairaiden itsehoidon ryhmätoimintamalli. Malli on tarkoitettu henkilöille, joilla on elämässään haasteita (esim. uupumus, yksinäisyys, työttömyys), jotka vaikuttavat heidän arkipärjäämiseensä. Ryhmätoiminta auttaa osallistujia etsimään ratkaisuja arjen haasteisiin. Elintapaohjauksen kehittämisellä puolestaan tuodaan mm. lääkkeetön unettomuuden hoito alueen terveysasemien palveluksi kouluttamalla unihoitajia kaikille terveysasemille. Lisäksi osana hankkeessa myös kehitettävää digiklinikkaa tullaan tarjoamaan elintapaohjausta mahdollisesti sovelluksen ja sitä tukevan etäpalvelun (ravitsemus- ja liikuntaneuvonta) kautta.

Hyvinvointialueelle laajat hyte-hartiat

Sote-uudistuksen keskeinen tavoite on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen. Jotta tähän tavoitteeseen päästään ja kyetään tekemään se taloudellisten resurssien antamissa raameissa, on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nostettava hyvinvointialueen keskeiseksi tehtäväksi. Hyte-työhön on panostettava sote-palveluiden sisällä. Lisäksi yhteistyö kuntiin ja muihin alueen hyte-toimijoihin kuten järjestöihin on avainasemassa väestön hyvinvointiin vaikutettaessa.

Hyte-työssä piilee valtava potentiaali. Hyte-työ on luonteeltaan poikkihallinnollista ja monialaista. Se on kuin jättiläismäinen kalmari, jonka lonkerot ulottuvat kaikkeen ja kaikkialle. Tämä on samalla hyte-työhön liittyvä haaste. Tarvitaan riittävän suuri ja motivoitunut toimija, joka kykenee koordinoimaan monialaista työtä, yhteistyötä sekä palveluketjuja. Tätä koordinaatiotyötä on myös tuettava uudistuvan koulutuksen ja vahvan TKI-toiminnan kautta. Järjestämissuunnitelman rakenteessa Sote-akatemia ja sitä myötä alueen korkeakoulut on onnistuneesti kytketty sote-kehittämiseen (tästä esimerkkinä mm. monialainen hyte-täydennyskoulutus). 

Hyvinvointialueella on tulevaisuudessa mahdollisuus toimia hyte-työtä koordinoivassa roolissa. Arvioitavana oleva lainsäädäntö antaa siihen tarvittavan pohjan, mutta kuten aina, lopulta tulee olemaan toimeenpanosta kiinni, kuinka annettu tila ja raami käytetään. Jos uudistus etenee, hyte-työn näkökulmasta olemme alueella valmiita vastaamaan huutoon ja tekemään työtä sen puolesta, että hyvinvointialueellamme asuisi mahdollisimman hyvinvoivia ihmisiä. Tämä on myös ainut tie rakentaa sote-rahoitus kestävälle pohjalle.      

Karoliina Luukkainen

Karoliina Luukkainen

erityisasiantuntija

Turun kaupungin hyvinvointitoimiala / Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman hyte-vastuuvalmistelija

Seuraa Turun kaupungin hyvinvointitoimialaa Twitterissä:

Viittaukset:

State of Health in the EU

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys

Kirjoitus aloittaa Dialogiblogin hyte-sarjan. Seuraa sarjaa blogin Yhteistyö-osion alla tai Twitterissä tunnisteella #hytesarja.

Muista myös, että voit tilata uudet julkaisut sähköpostiisi blogin alalaidasta.

Seuraa meitä: Facebooktwitterrssyoutubeinstagram
Jaa julkaisu: Facebooktwitterredditpinterestlinkedintumblrmail

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *