Taide luo tilan nuorten itsetunnon ja työelämävalmiuksien kehittämiseen

Taide luo tilan nuorten itsetunnon ja työelämävalmiuksien kehittämiseen

Kulttuurin rooli kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä on vahvistunut. Moni kaupunki ja kunta kirjaa kulttuuritoiminnan tavoitteita hyvinvointikertomukseensa. Alueellisten kulttuuripalvelujen kirjo on entistä laajempi ja tekijäkenttä järjestäytyneempi, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kuntaliiton ja opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreesta selvityksestä. 

Taide ja kulttuuri näkyvät maakuntienkin ohjausasiakirjoissa: Varsinais-Suomen kulttuuristrategia 2015-2025 päivitettiin loppuvuodesta 2021. Raportissa summataan, kuinka merkittävällä tavalla kulttuuritoiminta voi tukea asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta, työllisyyttä sekä alueen vetovoimaa. Erityinen paikka kulttuurilla ja taiteella on mielen hyvinvoinnin edistäjänä sekä yksinäisyyden ehkäisijänä. Tampereen seudun kulttuuristrategia puolestaan muistuttaa, että yhteiskunnasta syrjään jääneille mahdollisuus kulttuuriin tai osallistuminen taidetoimintaan voi olla ratkaiseva askel osaksi merkityksellisiä yhteisöjä.

Oheinen blogikirjoitus, joka ilmestyi 16.11.2021 THL:n blogisarjassa, pureutuu näihin havaintoihin erityisesti työikäisten nuorten aikuisten näkökulmasta. Yhä useamman taustalla on keskeytyneitä tai katkonaisia opintoja, vaikeuksia oman polun löytymisessä ja työelämään pääsyssä. Taide voi luoda tilan, jossa omaa elämäntilannetta voi turvallisesti jäsentää ja löytää uusia voimavaroja.

Yhteiskunnasta syrjään jääneille mahdollisuus kulttuuriin tai osallistuminen taidetoimintaan voi olla ratkaiseva askel osaksi merkityksellisiä yhteisöjä.

”Ankkuroimaton”, kuvaa 27-vuotias Solja tilannettaan, kun hän tuli tutustumaan nuorten neuvontapiste Ohjaamon taidelähtöiseen työpajaan. Solja oli muuttanut Jyväskylästä Tampereelle eikä ollut löytänyt kiintopisteitä uudesta kaupungista.

"Korona vaikeutti pääsyä kaikkeen, mitä olin ajatellut", Solja kertoo.

Luova ajattelu voi vapauttaa osaamisen

Taidekokeiluja ja -kokemuksia tarjoavassa TOSI-labrassa alle 30-vuotiaat työttömät vahvistavat itsetuntemusta ja työelämävalmiuksiaan. Ryhmässä hiljennytään, rentoudutaan, maalataan ja kirjoitetaan, keskustellaan. Toimintaa vetää ammattitaiteilija, jolla on pitkä kokemus soveltavasta työstä.

"Työskentelyyn heittäytynyt nuori voi huomata, että hän osaakin luoda. Hän saa tukea omaan kasvuun, luovuuteensa ja potentiaaliin. Kun ihminen uskaltaa kokeilla jotain uutta, hän voi huomata kykenevänsä asioihin, joista ei tiennyt", summaa taiteilija-kehittäjä, FT Virpi Koskela.

Heti ensimmäisellä käyntikerralla Solja ylitti itsensä. Hänellä on diagnosoitu pakko-oireinen häiriö, joka ilmenee esimerkiksi niin, että käsiä pitää pestä usein. Pelkkä ajatus likaisista käsistä on Soljasta epämiellyttävä.

"Hämmästyin itsekin, kun eteeni laitettiin sormivärit ja pystyin sotkemaan kädet tehdessäni taidetta."
Solja omakuvansa äärellä.
Kuva: Hanna Porrassalmi, Ohjaamo.

Solja on parhaillaan sairauslomalla ja pitää taukoa IT-alan opinnoista. Kun opiskelu tai työ eivät rytmitä päivää, Ohjaamon taideryhmä on tuonut arkeen uutta tekemistä ja ajateltavaa. 

"TOSI-labra antoi mielekkään syyn lähteä pois asunnosta. Ryhmässä olen tutustunut muihin nuoriin aikuisiin. Ilmapiiri on ollut avoin ja luottamuksellinen eikä kenenkään diagnooseja ole kyseenalaistettu."

Kulttuuri kuuluu kaikille ja tekee hyvää

Oikeus osallistua taiteeseen ja kulttuuriin, kehittää itseään ja yhteisöään niiden avulla sekä mahdollisuus vapaaseen itseilmaisuun ovat jokaiselle kuuluvia perusoikeuksia. Taide ja kulttuuri ovat oivia välineitä itsen ja toisten ymmärtämiseen. Ne tukevat tutkitusti terveyttä, hyvinvointia ja osallisuutta.

TOSI-labraan osallistuneet nuoret kertovat yhdenvertaisuudesta ja kohdatuksi tulemisesta elämäntilanteesta riippumatta. Kulttuuritoiminta antaa heille hengähdystauon suorittamisesta ja näkyjä vielä tuntemattomaan tulevaisuuteen. Itsetunto, pystyvyys ja työelämätaidotkin vahvistuvat. Muut palvelut ohessa pohjustavat polkua.  

Taide tukee nuorten tulevaisuutta

Vuonna 2022 on EU:n nuorisovuosi. Käsittelynsä saavat aktiivinen kansalaisuus, ilmastokysymykset ja osallistumisen uudet tavat. Nuorten aikuisten tulevaisuus piirtyy papereissa myönteisinä mahdollisuuksina, elinikäisenä oppimisena ja työpaikkoina.  

Entä elävän elämän Solja? Hän haluaa jatkaa tietojärjestelmätieteen opintojaan yliopistossa. Solja haaveilee työstä, jossa voi hyödyntää vapaa-ajalla kertynyttä osaamista. Teejuomiin ja tietokonepeleihin perehtynyt nuori nainen on jo hyvin verkostoitunut pelialalla. Ensin on kuitenkin aika keskittyä keräämään voimavaroja ja ankkuroitua uuteen arkeen, taide tukena.

Kirjoituksen pohjana on käytetty Tampereen Ohjaamon blogia ja keskusteluja TOSI-labran nuorten kanssa syksyllä 2021.

Seuraa meitä: Facebooktwitterrssyoutubeinstagram
Jaa julkaisu: Facebooktwitterredditpinterestlinkedintumblrmail

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *