Ensihoitajat kohtaavat työssään väkivaltaa, mutta ilmiö ei ole yksiselitteinen. Suomessa tehdyt kyselyt ovat osoittaneet, että lähes kaikki ensihoitajat ovat kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa työssään. Vakavia väkivaltatapahtumia raportoidaan onneksi harvoin (YLE: Mies otti aseella uhaten ensihoitajan panttivangiksi Sonkajärvellä). Toisaalta väkivalta ja sen uhan arkistuminen on ollut esillä mediassa (YLE: Ensihoitajiin kohdistuva väkivalta kasvaa), ja mitä kauemmin ensihoitaja työskentelee alalla, sitä todennäköisempää on, että hän kohtaa väkivaltaa jossakin vaiheessa uraansa.

Väkivaltatilanteiden ymmärtäminen auttaa kehittämään toimintamalleja näiden tilanteiden ennaltaehkäisyyn sekä menetelmiä, joilla kehittää ammattilaisten valmiuksia väkivaltatilanteissa toimimiseen. Perinteisesti väkivaltatapahtumia seurataan raportointijärjestelmien avulla. Väkivaltatilanteiden esiintyvyyden tutkiminen on erityisen haastavaa, sillä väkivallan määrittely vaihtelee toimijoiden välillä ja kokemus väkivallasta on varsin subjektiivista. Väkivallan eri tyyppejä voidaan luokitella (esim. fyysinen ja psyykkinen väkivalta), mutta väkivallan vaikutus yksilöön vaihtelee. Jotakuta sanallinen solvaus saattaa loukata syvästi ja horjuttaa hyvinvointia, kun taas toisen reaktio vastaavaan tilanteeseen jää vähäiseksi. Muun muassa tämän vuoksi kaikkia väkivaltatapahtumia ei raportoida, joten väkivallan yleisyyden arviointi olemassa olevilla seurantamenetelmillä on osin suuntaa antavaa. Asiakasväkivalta ja työturvallisuuden haasteet eivät ole sote-alalla ainoastaan ensihoitajien ongelma, mutta ensihoitajat ovat väkivallalle erityisen alttiita, sillä he toimivat kontrolloimattomassa toimintaympäristössä ennalta tuntemattomien henkilöiden kanssa. Tutkimusnäyttö väkivaltatilanteiden yleisyydestä, taustatekijöistä ja vaikutuksista on kuitenkin rajallista, joten tarvitaan lisää tutkittua tietoa tehokkaiden menetelmien kehittämiseksi asiakasväkivallan ehkäisemiseen ja hallitsemiseen liittyen.

Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen hyvinvointialue ovat yhteistyössä käynnistäneet tänä vuonna tutkimushankkeen ”Ensihoitajien työturvallisuuden edistäminen – ratkaisumalli asiakasväkivallan ehkäisemiseksi”, jossa on tarkoituksena puuttua ensihoidon asiakasväkivaltaan. Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta näyttöön perustuvaa tietoa tilanteista, joissa ensihoitohenkilöstöön kohdistuu työtehtävillä väkivaltaa. Lisäksi tavoitteena on kehittää väkivaltariskien tunnistamisen ja hallinnan menetelmiä ensihoitotyöhön. Kaksivuotien hanke on Työsuojelurahaston rahoittama.

Ensihoitajien työssä korostuu moniviranomaistoiminta ja monialainen yhteistyö. Näin ollen myös tutkimushanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä eri tahojen kanssa, jotka tuovat hankkeeseen monipuolista osaamista ja näkökulmia, mikä on välttämätöntä tehokkaiden ratkaisujen kehittämiseksi. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat:

• Ensihoitohenkilöstö (ensihoitajat, kenttäjohtajat, esihenkilöt, ensihoitolääkärit, pelastajat, opiskelijat): Heidän käytännön kokemuksensa ja näkemyksensä ovat korvaamattomia väkivaltatilanteiden tunnistamisessa ja hallinnassa. Suomessa pelastaja voi toimia myös perustason ensihoitajan tehtävissä.
• Poliisi ja hätäkeskus: Poliisin ja hätäkeskuksen osallistuminen tuo hankkeeseen turvallisuusnäkökulman ja auttaa kehittämään toimintamalleja, jotka ovat sovellettavissa ensihoidon erityispiirteisiin. Poliisi on usein ensihoitajien ainoa turva kenttäolosuhteissa.
• Tutkijat ja asiantuntijat: Eri alojen tutkijat ja asiantuntijat (esim. työturvallisuus, työsuojelu, psykologia yms.) tuovat hankkeeseen monitieteellistä osaamista ja varmistavat, että kehitetyt menetelmät perustuvat näyttöön ja ovat tieteellisesti valideja.
• Potilaat: Hankkeessa ensihoidon potilaat osallistuvat muun muassa työpajatyöskentelyyn, mikä edesauttaa hankkeen keskeistä tavoitetta eli ilmiön monitahoista tarkastelua ja potilaan näkökulman huomioimisen kehitystyössä.
• Koulutusorganisaatiot: Menetelmän levittäminen ja jalkauttaminen terveysalan tutkintokoulutuksiin on keskeinen osa hanketta. Yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa varmistaa, että tulevat ensihoitajat saavat tarvittavat valmiudet väkivaltatilanteiden hallintaan jo opintojensa aikana.

Tutkimushankkeessa hyödynnetään yli 40 000 ensihoidon potilaan rekisteriaineistoa kolmelta eri hyvinvointialueelta, sekä monipuolisia tutkimusmenetelmiä, kuten tekstin louhintaa, koneoppimista ja tilastotiedettä, jotta väkivaltatilanteiden ennustaminen ja hallinta olisi mahdollisimman tehokasta. Ratkaisumallien luomisessa hyödynnetään mm. moniammatillisia työpajoja sekä Delfoi-menetelmää. Lopputuloksena luodaan väkivaltariskiä ehkäisevä toimintamalli ensihoitoon syntetisoimalla aikaisempien vaiheiden tutkimustulokset.

Jani Paulin
Kirjoittaja toimii ensihoidon yliopettajana ja koulutusvastaavana Turun ammattikorkeakoulussa, sekä post doc -tutkijana Turun yliopistossa. Tutkimustyö kohdentuu laajasti ensi- ja akuuttihoidon potilaisiin teknologiaa unohtamatta.

Heikki Riihimäki
Kirjoittaja toimii Varha:lla Kliinisen hoitotyön asiantuntijana erilaisissa ensihoidon kehittämistehtävissä, sekä projektitutkijana Turun Ammattikorkeakoulussa. Tutkimustyössä kiinnostus kohdentuu ensi- ja akuuttihoidon potilaisiin erityisesti mielenterveyden kontekstissa.

Laura-Maria Peltonen
Laura-Maria Peltonen, sh, TtT, dosentti, FEANS, FIAHSI. Laura-Marian tutkimus keskittyy sosiaali- ja terveysjohtamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden, tiedonhallinnan ja älykkäiden ratkaisujen kehittämiseen ja vaikuttavuuden arviointiin.

Kuvituskuva: https://unsplash.com/