Turun yliopiston hoitotieteen laitos osallistuu ensimmäisten joukossa uuden kansalaistutkimuspaneelin käyttöön tutkimuksessa. Paneeli tuo yhteen tutkijat ja kansalaiset, ja sen kautta on jo toteutettu ensimmäiset tehtävät, joissa paneelin jäsenet arvioivat tutkimuksen viestintää ja antoivat näkemyksiä uusien tutkimuskysymysten suunnitteluun.
Kansalaistutkimuspaneeli tuo uutta voimaa hoitotieteeseen
Turun yliopiston Tiede kuuluu kaikille -hankkeessa on perustettu kansalaistutkimuspaneeli, jonka kautta lähes 150 vapaaehtoista on jo lähtenyt mukaan tutkimusyhteistyöhön. Paneelin ideana on madaltaa kynnystä osallistua tieteeseen ja tarjota mahdollisuuksia vaikuttaa tutkimuksen eri vaiheisiin – aina tutkimuskysymysten ideoinnista tulosten levittämiseen. Hoitotieteen näkökulmasta tämä tarkoittaa, että myös kansalaisten kokemukset ja arjen näkemykset voivat rikastuttaa tutkimusta ja lisätä sen merkitystä käytännön hoitotyössä.
Ensimmäinen esimerkki: lehdistötiedotteen arviointi
Paneelin aivan ensimmäinen tehtävä liittyi tutkimushankkeeseen Uuden hybridikoulutuksen kehittäminen psykiatrisen henkilöturvallisuuden lisäämiseksi (PRE-H). Ennen hankkeen lehdistötiedotteen julkaisemista halusimme kuulla kansalaisten ajatuksia tekstin ja terminologian selkeydestä sekä siitä, mikä tekisi aiheesta kiinnostavan ja ymmärrettävän. Koska kyse on sensitiivisestä aiheesta – työväkivallasta – palautteen merkitys oli erityisen suuri. Paneelin jäsenet antoivat runsaasti rakentavia ehdotuksia esimerkiksi rakenteen selkeyttämiseen ja otsikointiin. Tämä auttoi muokkaamaan tiedotteen muotoa niin, että se puhuttelee paremmin laajaa yleisöä.
Toinen esimerkki: tekoäly stressin lievittämisessä
Toinen paneelin tehtävä koski tutkimusta, jossa selvitetään keskustelevaa tekoälyä (esim. ChatGPT, Google Gemini, Copilot) stressin lievittämisen välineenä. Paneelilta pyydettiin näkemyksiä siitä, mitkä ovat nuorten aikuisten mielestä tärkeimmät kysymykset tähän aiheeseen liittyen. Lisäksi heitä kutsuttiin pohtimaan tutkimuksen toteutustapoja ja auttamaan tutkimuskysymysten muotoilussa. Paneelin kautta tutkimusryhmä sai arvokasta tietoa siitä, millaisia huolia, odotuksia ja toiveita kansalaisilla on, kun tekoälyä käytetään mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukena. Keskustelu oli avointa ja rakentui tasapuoliselle vuorovaikutukselle, kysymyksiä ja näkemyksiä esitettiin molemmin puolin.
Miksi kansalaistiede on tärkeää hoitotyölle ja- tieteelle?
Nämä ensimmäiset esimerkit osoittavat, että kansalaisten panos voi olla arvokas jo tutkimuksen alkuvaiheessa. Paneeli ei ole vain tutkimuksen apuväline, vaan se voi tarjota hoitotyölle uusia näkökulmia: miten tutkimustieto saadaan ymmärrettäväksi, millaisia kysymyksiä ihmiset pitävät tärkeinä ja miten palveluita voisi kehittää entistä paremmin asiakkaiden tarpeista käsin. Kansalaistiede voi siis vahvistaa hoitotyön arkea samalla, kun se lisää tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Tella Lantta
Tella Lantta on mielenterveyshoitotieteen dosentti ja työskentelee Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella yliopistonlehtorina. Hän tutkii laajasti mielenterveyttä ilmiönä ja hoitotyön alueena. Tella toimii Tiede kuuluu kaikille- hankkeen vastuullisena johtajana.
Yhdessä kirjoittajina hoitotieteen laitokselta: Maiju Björkqvist (TtM, väitöskirjatutkija, työskentelee projektitutkijana), Viivi Lehtinen (TtM-opiskelija) ja Anna Muhli (TtM-opiskelija).
Lisää tietoa hankkeesta ja paneelin hyödyntämismahdollisuuksista: