Minna Maijala & Christian Niedling

Saksan opiskelijan jouluun valmistautuminen alkaa piilottamalla itsenäisyyspäivän aattona läheisten kenkiin makeisia, koska 6.12. saksan opiskelija viettää Nikolauksen päivää (Nikolaustag). Heidän ilokseen hän laulaa tunnettua joululaulua Lasst uns froh und munter sein. Ehkä hän myös Nikolauksen päivänä viettää itsenäisyyspäivää ja katsoo illalla telkkarista linnan juhlia. Itävallassa on myös Pyhän Nikolauksen vastapari, Krampus. Hän on pelottava hahmo.

Sitten alkaa valmistautuminen viimeisiin tentteihin ja opiskelujen loppurutistukseen. Samalla hän miettii saksankielisten maiden jouluperinteitä ja tekee kyselyn saksankielisten ystävien kesken pienen kyselyn, jonka tavoitteena on selvittää jakaako heille jouluna lahjat joulupukki (Weihnachtsmann) vai Jeesus-lapsi (Christkind).

Saksan opiskelija virittäytyy joulutunnelmaan käymällä virtuaalisesti joulumarkkinoilla. Sitä varten hän on lämmittänyt Glühweinia ja leiponut joulupipareita, Plätzchen, Zimtsterne, Vanillekipferl. Hmmm… Ehkä pitäisi käydä Lidlissä vielä katsomassa löytyisikö sieltä joulupullaa (Stollen) tai pehmeitä pipareita (Lebkuchen)? Virtuaalisesti saksan opiskelija piipahtaa katsomassa ja kuuntelemassa, kuinka Christkind avaa Nürnbergin perinteikkäät joulumarkkinat. Hän tietää, että markkinat avataan ensimmäistä adventtia edeltävänä perjantaina. Silloin Nürnbergin Frauenkirchen parvekkeelle nousee vaaleakiharainen Christkind, joka avaa markkinat vakavalla puheella, jota seuraa torvimusiikkia ja Stille Nacht, heilige. Sitten hän lausuu ääneen Christkindin perässä: Ihr Herrn und Frau’n, die Ihr einst Kinder wart, seid es heut’ wieder, freut Euch in ihrer Art. Das Christkind lädt zu seinem Markte ein, und wer da kommt, der soll willkommen sein.

Virtuaalisilla joulumarkkinoilla käydessään saksan opiskelija miettii, missähän joulutorilla on Saksan suurin joulukuusi, taitaa olla Dortmundissa. Sitten hän laittaa viestiä opiskelukavereille, jotka ovat myymässä hunajaa saksalaisilla joulumarkkinoilla ja kuulostelee, millaiset tunnelmat siellä on ja onko suomalainen hunaja mennyt hyvin kaupaksi. Kaverit kertovat, että paahdetut mantelit (gebrannte Mandeln) ja suklaakuorrutetut hedelmät (Schokofrüchte) ovat super lecker.

Joka adventtisunnuntai saksan opiskelija sytyttää adventtikranssiin (Adventskranz) kynttilän. Kun kaverit, jotka eivät opiskele saksaa, ihmettelevät kranssia, hän kertoo, että adventtikranssi on yksi eri alueita yhdistävä jouluperinne, jonka historia ulottuu parin vuosisadan taakse. Kuusenhavuilla koristetussa kranssissa on neljä kynttilää – yksi kutakin adventtisunnuntaita varten. Hän valistaa kavereita, että tämä alun perin saksalainen perinne on Suomessakin yleisten adventtikynttilöiden taustalla.

Saksan opiskelija muistaa kuulleensa opintojensa aikana, että myös joulukuusi (Weihnachtsbaum/ Christbaum/ Tannenbaum) on saksalaista perua. Hän muistaa myös, että monissa kodeissa Saksassa laitetaan esille myös jouluseimi (Weihnachtskrippe). Niitä hän muistaa nähneensä myös virtuaalisilla joulumarkkinoilla.

Hän opettelee ainakin yhden saksankielisen joululaulun tekstin saksaksi ja miettii, että ehkä se opeteltava joululaulu voisi olla Suomessa varmaankin parhaiten tunnettu Stille Nacht, heilige Nacht. Hän ei osaa jouluaattona päättää, mitä saksalaista herkkua hän laittaisi ruoaksi. Se on vaikeaa, koska Saksan jouluperinteet vaihtelevat sen mukaan, missä päin Saksaa ollaan ja ollaanko alun perin katolisella vai protestanttisella alueella. Jouluruoatkin vaihtelevat alueittain ja perheittäin. Toisille maistuvat makkara (Wurst oder Vegewurst) ja perunasalaatti (Kartoffelsalat), tai sveitsiläinen fondue tai raclette.

Ennen joulua hän muistaa laittaa kaikille, ehkä myös opettajille, viestiä ja toivotella:

Frohe Weihnachten und einen guten Rutsch ins neue Jahr!

Ein frohes Fest wünschen Euch: Minna, Anne, Christian, Kalle & Mareen