Deutsche Sprache an der Universität Turku

Saksan kieli, Turun yliopisto

Kategorie: Veranstaltungen

Saksan kielen juhlaluento 2023 – Festvorlesung der deutschen Sprache 2023 

November 1, 2023 / / Keine Kommentare

Auf Deutsch siehe unten! 

Keskiviikkona 11. lokakuuta järjestettiin saksan kielen neljäs juhlaluento. Luennon aloitti saksan kielen professori Minna Maijala, joka esitteli yleisölle vuoden 2023 juhlaluennon pitäjän, kaimansa Minna Ålanderin.  Ålander oli puhumassa aiheesta Deutschland, was ist los? Saksa, saman- ja erimielinen kumppani. Ålander on lukenut koulussa pitkän saksan sekä ollut lukioaikana Saksassa vaihdossa. Myöhemmin hän suoritti Bonnin yliopistossa kandidaatin tutkintonsa ja yhteisen maisteritutkinnon Berliinin ja sen lähialueen eri yliopistoissa. 

Suomen ja Ruotsin hakiessa Nato-jäsenyyttä, Ålander työskenteli Saksan kansainvälisten ja turvallisuusasioiden instituutissa (SWP). Hän oli ainoa henkilö Berliinissä, joka tiesi hieman enemmän jäsenyyden merkityksestä, joten hän päätyi antamaan useita haastatteluja asian tiimoilta. Tätä kautta Ålander päätyi lopulta tutkijaksi Ulkopoliittiseen instituuttiin, vaikkei hän varsinaisesti tällaiseen koskaan tähdännyt. Ålander itse sanoi vitsikkäästi, että Saksa ikään kuin valitsi hänet eikä toisinpäin. 

Mitä Suomen ja Saksan välisiin suhteisiin tulee, Ålanderin mukaan Saksaa on aikaisemmin suorastaan palvottu Suomessa. Asia kuitenkin muuttui Saksan kaasuongelmien jälkeen, ja Suomen mediassa on mm. levinnyt brutaaleja pilakuvia Saksan tilanteesta. Ihmettelyä on herättänyt lähinnä se, miten Saksan kaltainen maa on voinut mokata näin pahasti näinkin tärkeässä asiassa. Suomi on myös ollut hieman pettynyt, että Saksa ei olekaan jakanut samoja ajatuksia Venäjästä ja sodasta. Saksa taas on ollut järkyttynyt Suomen eduskuntavaalien tuloksesta. Kummastelua aiheutti se, miten suunta Suomen eduskunnassa voi vaihtua niin voimakkaasti lyhyessä ajassa. 

Lisäksi viime aikoina huomiota on herättänyt se, kuinka pahasti Saksa on jäänyt jälkeen esimerkiksi digitalisaatiossa. Tämä liittyy mm. natsi-Saksan aikoihin, sillä ihmiset pelkäävät, että heidän tietojaan tallennetaan vääriin tarkoituksiin. Merkelin aikana Saksassa vallitsi vakaus, mutta eteenpäin ei kuljettu. Se johti siihen, että Saksa jäi muista Euroopan maista jälkeen, ja Saksa on muutenkin vielä kiinni menneisyydessä. Ålanderin mukaan esimerkiksi Saksan lipun esille ottaminen vaatii paljon. Poikkeuksen muodostavat isommat urheilukisat, kuten jalkapallon maailmanmestaruuskisat, joissa Saksan lippuja näkyy. Saksan synkkä historia on saksalaisille yhä arka asia ja kansalaisten itsetunto kärsii siitä yhä tänäkin päivänä. 

***

Am Mittwoch, den 11. Oktober, fand die vierte Festvorlesung der deutschen Sprache statt. Die Vorlesung wurde von Minna Maijala, Professorin der deutschen Sprache, eröffnet, die die diesmalige Lektorin Minna Ålander vorstellte. Ålander spricht zum Thema Deutschland, was ist los? Saksa, saman- ja erimielinen kumppani. Ålander hat in der Schule A-Deutsch gelernt und war Austauschschülerin in Deutschland. Später absolvierte sie ihre Bachelorstudium an der Universität Bonn und ein gemeinsames Masterstudium an verschiedenen Universitäten in Berlin und Umgebung. 

Als Finnland und Schweden den Beitritt zur NATO beantragten, war Ålander die einzige Person in Berlin, die etwas mehr über die Bedeutung der Mitgliedschaft wusste, und so gab sie auch mehrere Interviews zu diesem Thema. Dies führte schließlich dazu, dass Ålander Forscherin am FIIA (Finnish Institute of International Affairs) wurde, obwohl sie das nie wirklich anstrebte. Ålander selbst sagte scherzhaft, es sei so, als ob Deutschland sie gewählt hätte und nicht umgekehrt. 

Was die Beziehungen zwischen Finnland und Deutschland betrifft, so hat Finnland laut Ålander früher Deutschland verehrt. Die Situation hat sich jedoch nach den deutschen Gasproblemen verändert, und in den finnischen Medien wurden brutale Karikaturen der deutschen Situation verbreitet. Man hat bewundert, wie ein Land wie Deutschland in einer so wichtigen Frage scheitern kann. Finnland war auch etwas enttäuscht, dass Deutschland in Bezug auf Russland und den Krieg nicht dieselben Gedanken hatte. Deutschland dagegen war über das Ergebnis der finnischen Parlamentswahlen schockiert, und bewunderte, wie sich die Richtung im finnischen Parlament in kurzer Zeit so dramatisch ändern konnte. 

Zusätzlich wurde in letzter Zeit Aufmerksamkeit angezogen, wie weit Deutschland z.B. in der Digitalisierung zurückgefallen ist. Das hat u.a. mit der Zeit der Nationalsozialismus zu tun, da die Menschen befürchten, dass ihre Daten für die falschen Zwecke gespeichert werden. Unter Merkel gab es in Deutschland Stabilität, aber vorwärts ist man nicht gegangen. Das hat dazu geführt, dass Deutschland hinter anderen europäischen Ländern zurückgefallen ist. Deutschland steckt noch in der Vergangenheit fest. Ålander sagte, dass z.B. das die deutsche Flagge nur noch selten gezeigt wird, mit einigen Ausnahmen, wie z.B. bei der Fußballweltmeisterschaft. Die dunkle Geschichte Deutschlands ist immer noch sensibles Thema für die Deutschen, und das Selbstwertgefühl leidet noch heute darunter. 

Vielen Dank für den interessanten Vortrag und an alle, die an dem Seminar teilgenommen haben!

Kevätseminaari / Frühlingsseminar

Mai 6, 2022 / / Keine Kommentare

Auf Deutsch siehe unten!

Kevätseminaari järjestettiin jälleen lukuvuoden lopuksi saksan kielen oppiaineessa. Seminaari järjestettiin tänä vuonna hybridinä, joten osallistujia oli paikalla sekä fyysisesti että verkkoyhteyksin. Pitkän etätapaamisten jakson jälkeen oli todella virkistävää olla seminaarissa mukana paikan päällä.

Tilaisuus alkoi Franka Kermerin tervehdyksellä. Franka esitteli tämän vuoden kandi- ja maisteritöiden teemoja, joita oli tänäkin vuonna monipuolisesti kielen oppimisesta, kääntämisestä, sanastosta ja kommunikaatiosta. Lisäksi hän puhui siitä, millaisia tuntemuksia työn valmiiksi saaminen voi ihmisessä herättää.

Kevätseminaarissa jaettiin myös perinteisesti palkinnot parhaasta kandi- ja maisterityöstä. Franka Kermer ja Doris Wagner valitsivat tänä vuonna kandipalkinnon saajat, ja heitä olikin kaksi tällä kertaa. Kandipalkinnot jaettiin seuraaville henkilöille:

Elina Savolainen – ”Fragen Sie Ihren Apotheker, wenn Sie… / Kysy tarvittaessa apteekista… Ein Vergleich zwischen dem deutschen und dem finnischen Arzneibeipackzettel für ASPIRIN” sekä

Emilia Eriksonille – ”Die Gleichberechtigung in ausgewählten DaF-Lehrbüchern”.

Valinta oli jälleen vaikea, sillä tänäkin vuonna oli monia hyviä aiheita, mutta itsenäinen työ niin teorian etsimisessä ja aineiston analysoimisessa olivat ratkaisevia tekijöitä. Pro Gradu -palkinto jaettiin tällä kertaa viime vuoden joulukuussa valmistuneelle monikielisen käännösviestinnän opiskelijalle:

Maiju Huovila – ”Suomentajien näkemykset tekijyydestään Baabel-sarjan suomentajien jälkisanoissa”.

Huovinen ei valitettavasti päässyt itse paikan päälle, mutta valmisteli podcastin omasta työstään, jonka voi kuunnella alta. Paljon onnea kaikille palkintojen saajille!

Gradu-podcast Maiju Huovila

Palkintojen jaon jälkeen kuultiin kahden tämän vuoden Pro Gradu -seminaarin opiskelijan esitelmä heidän tämänhetkisistä töistään. Janina Ahlqvist työllään ”Krisenkommunikation zum Thema Coronapandemie: Vergleichende Internetseitenanalyse zwischen vier Universitäten” ja Eero Pietilä työllään ”Übersetzungsanalyse der Zauber in der deutschen Lokalisierung des Pathfinder-Rollenspiels anhand von Übersetzungsstrategien”. Lopuksi kuultiin vielä Franka Kermerin esitelmä hänen tutkimustyöstään ”Die Bedeutungsvielfalt von jenseits und hinter”.

***

Das Frühlingssseminar fand wieder am Ende des akademischen Jahres im Fach Deutsch statt. In diesem Jahr wurde das Seminar als Hybridform durchgeführt, so dass die Teilnehmer sowohl physisch als auch online anwesend waren. Nach einer langen Zeit der Fernsitzungen war es wirklich erfrischend, bei dem Seminar vor Ort dabei zu sein.

Die Veranstaltung begann mit einer Begrüßung von Franka Kermer. Franka stellte die Themen der diesjährigen Bachelor- und Masterarbeiten vor, die auch in diesem Jahr ein breites Spektrum an Themen aus den Bereichen Sprachenlernen, Übersetzung, Wortschatz und Kommunikation abdeckten. Sie sprach auch über die Gefühle, die der Abschluss einer Arbeit in den Menschen auslösen kann.

Im Rahmen des Frühlingsseminars wurden auch die traditionellen Preise für die besten Bachelor- und Masterarbeiten verliehen. Franka Kermer und Doris Wagner wählten die diesjährigen Bachelor-Preisträger aus, und das waren diesmal gleich zwei. Die folgenden Personen wurden mit den Bachelorpreisen ausgezeichnet:

Elina Savolainen – „Fragen Sie Ihren Apotheker, wenn Sie… / Kysy tarvittaessa apteekista… Ein Vergleich zwischen dem deutschen und dem finnischen Arzneipackzettel für ASPIRIN“ und

Emilia Erikson – „Gleichstellung in ausgewählten DaF-Lehrbüchern“.

Die Auswahl war auch in diesem Jahr wieder schwierig, da es viele gute Themen gab, aber die eigenständige Arbeit sowohl bei der Suche nach der Theorie als auch bei der Analyse des Materials war ausschlaggebend. Der Pro Gradu Preis wurde dieses Mal an eine Studentin der mehrsprachigen Übersetzungskommunikation verliehen, die im Dezember letzten Jahres ihren Abschluss gemacht hat:

Maiju Huovila – „Die Wahrnehmung der Autorenschaft durch die Übersetzer in den Nachworten der Babel-Reihe“.

Leider konnte Huovinen nicht anwesend sein, aber sie hat einen Podcast über ihre Arbeit vorbereitet, den Sie sich unten anhören können. Herzlichen Glückwunsch an alle Gewinner!

Im Anschluss an die Preisverleihung stellten zwei Studenten des diesjährigen Pro Gradu Seminars ihre aktuellen Arbeiten vor. Janina Ahlqvist mit ihrer Arbeit „Krisenkommunikation zum Thema Coronapandemie: Vergleichende Internetseitenanalyse zwischen vier Universitäten“ und Eero Pietilä mit seiner Arbeit „Übersetzungsanalyse der Zauber in der deutschen Lokalisierung des Pathfinder-Rollenspiels anhand von Übersetzungsstrategien“. Schließlich gab es noch einen Vortrag von Franka Kermer über ihre Forschungsarbeit „Die Bedeutungsvielfalt von jenseits und hinter“.

Vielen Dank für die interessanten Vorträge und an alle, die an dem Seminar teilgenommen haben!

FI-DACH-konferenssi 10.-11.3.2022 Turun yliopistossa

April 22, 2022 / / Keine Kommentare

Tiivistelmä Janina Ahlqvistin kirjoittamasta artikkelista Hiiskuttua-lehteen

Kansainvälisen FI-DACH-tutkimusverkoston toinen konferenssi toi yhteen suuren joukon eri alojen asiantuntijoita ja vieraita. Konferenssi oli suunniteltu järjestettävän paikan päällä Turun yliopistossa, mutta vallitsevan pandemiatilanteen vuoksi tilaisuus pidettiin kuitenkin verkkoyhteyden välityksellä. FI-DACH on kansainvälinen tutkimusverkosto, jonka tarkoituksena on syventää Suomen ja saksankielisten maiden välisten kulttuurisuhteiden tutkimusta. Konferenssin teemana olikin suomen kieli ja Suomi saksankielisissä maissa sekä saksa ja saksankieliset maat Suomessa.

Konferenssissa kuullut esitelmät liittyivät kieli-, kirjallisuus- ja käännöstieteen aloihin sekä vieraan kielen opettamiseen ja oppimiseen. Pidempiä keynote-esitelmiä kuultiin yhteensä kolme, fennistiikan emeritaprofessori Marja Järventausta Kölnin yliopistosta vertailevalla tieteenhistoriallisella esitelmällään suomalaisesta germanistiikasta ja saksalaisesta fennistiikasta, suomen kielen yliopistonlehtori Mikko Bentlin Poznańin Adam-Mickiewicz-yliopistosta aiheenaan suomalais-alasaksalainen monikielisyys keskiajalla ja saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen tenure track -professori Maija Hirvonen Tampereen yliopistosta aiheenaan sokeiden ja näkevien tiimityö kuvailutulkkauksessa. Näiden lisäksi konferenssissa kuultiin monia lyhyempiä esitelmiä.

Turun yliopistosta konferenssissa edustivat saksan kielen professori Leena Kolehmainen tutkimuksellaan saksan kieleen liittyvistä muistoista, kielen opettamisen ja oppimisen apulaisprofessori Minna Maijala ja kieltenopettaja (ruotsi ja saksa) Aino Ristikankare, jotka tutkivat saksan kielen oppikirjoja, sekä saksan kielen yliopistolehtori Doris Wagner vertailevalla tutkimuksellaan saksan- ja suomenkielisten eläinhautausmaiden suruun liittyvistä teksteistä.

Konferenssi osoitti tutkimuksineen, kuinka vahvasti germanistiikka ja fennistiikka sekä maiden kulttuurit ovat yhteydessä toisiinsa, sekä kuinka laaja tutkimuskenttä voikaan olla. Etäyhteyden ansioista myös osallistuminen oli myös helppoa opiskelijoille.

Lue Janina Ahlqvistin artikkeli kokonaisuudessaan täältä:
https://sites.utu.fi/hiiskuttua/fi-dach-konferenssi-toi-yhteen-suomalaiset-germanistit-ja-saksankielisen-alueen-fennistit/

Lue lisää FI-DACH- tutkimusverkostosta:
https://sites.utu.fi/fi-dach/  

Juhlaluento 2021/Die Festvorlesung 2021 15.09.2021

Oktober 29, 2021 / / Keine Kommentare

Auf Deutsch siehe unten!

15. syyskuuta saksan kielen oppiaine juhlisti uuden lukuvuoden alkua oppiaineen toisella juhlaluennolla. Juhlaluennon tarkoituksena on tehdä saksan kieltä ja saksankielistä kulttuuria näkyväksi ja jakaa iloa saksan kieltä ja saksankielistä kulttuuria kohtaan opiskelijoiden ja muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa. Tämä uusi perinne lanseerattiin vuonna 2020 Turun yliopiston juhlavuoden kunniaksi.

Saksan kielen taitajien moninaiset urat

Kaksikielisessä tilaisuudessa kuultiin kolme mielenkiintoista esitelmää, joista kaksi oli suomeksi ja yksi saksaksi. Ensimmäisessä esityksessä Opetus- ja kulttuuriministeriössä työskentelevä opetusneuvos FT Marjo Vesalainen kertoi ajankohtaisista kielikoulutuspolitiikan kysymyksistä. Vesalainen on alun perin germanisti. Hän valmistui maisteriksi Vaasan yliopistosta ja väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa (2001). Tällä hallituskaudella kielet herättävät paljon keskustelua ja kielikoulutuspolitiikassa on monia uusia tavoitteita. Erityisesti vähemmistökieliin liittyvät näkökulmat ovat keskiössä. Lisäksi mm. maahanmuuttajien kielitaidon parantaminen, toisen kotimaisen kielen oppimisen vahvistaminen, lukion uusi opetussuunnitelma ja lukiolaisten kieliprofiilit sekä korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelma ovat esillä tällä hallituskaudella.

Toisena vieraana juhlaluennolla kuultiin FM Birgit Griese-Saarista, joka työskentelee omassa yrityksessään kulttuurienvälistä asiantuntijatyötä tekevien kouluttajana. Esityksessään Griese-Saarinen kertoi työstään, johon kuuluu kulttuurienvälisten ongelmatilanteiden ratkominen ja kulttuurienväliseen yhteistyöhön valmentaminen erityisesti Suomen ja DACH-maiden välillä (Saksa, Itävalta, Sveitsi). Työssään Griese-Saarinen kertoi huomanneensa, että monesti kuvitellaan suomalaisten ja saksalaisten olevan varsin samalaisia. Taustat ja kulttuurierot usein unohtuvat, ja tämä voi johtaa työelämässä väärinkäsityksiin ja konflikteihinkin, ellei ole tietoinen kulttuurienvälisistä eroavaisuuksista. Koulutus valmistaa kohtaamisiin ja antaa eväitä kohdata ja ymmärtää eroja. Griese-Saarisen pääasiallisia asiakkaita ovat yritykset. 

Kolmannessa esityksessä kääntäjäyrittäjä FM Senni Mattila kertoi työstään perustamassaan yrityksessä kielipalvelu Metapherissa. Mattila on Turun yliopiston alumni (2018). Hän perusti Metapherin jo opintojensa aikana sivutoimiseksi yritykseksi, mutta valmistumisensa jälkeen kääntäjäyrittämisestä tulikin hänelle päätoiminen työ. Mattilan työkielinä käännöksissä ovat saksa-suomi-saksa sekä englanti-saksa, ja erikoisaloinaan Mattila mainitsi mm. ohjelmistotekstit IT-alalta, laitteiden käyttöoppaat lääketieteen alalta ja verkkosivustot sekä tuote-esittelyt markkinoinnin puolelta. Mattilalla on suoria asiakkaita, mutta hän toimii myös alihankkijana muille käännöstoimistoille. Vinkkeinä yrittäjiksi haluaville Mattila kannusti panostamaan jo opinnoissa yrittäjyysosaamiseen ja lisäksi verkostoitumaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Saksan kielen opiskelijoiden vaikutelmia

Järjestyksessä toinen juhlaluento tarjosi erityisesti opiskelijoille arvokasta tietoa työllistymisestä sekä saksankielisestä kulttuurista. Saksan kielen taito ja saksankielisen kulttuurin tuntemus voivat uran varrella johdatella moniin erilaisiin työtehtäviin, ja niitä kannattaa hyödyntää valttikortteina aina tilaisuuden tullen. Saksan kielen osaajia tarvitaan edelleen työelämässä, sillä työelämä ei ole muuttumassa ihan heti pelkästään englanninkieliseksi. Tämä pätee niin opettajiin, kääntäjiin kuin kieliasiantuntijoihinkin.

Auf Deutsch!

Am 15. September fand die zweite Festvorlesung des Fachs Deutsche Sprache statt. Mit der Festvorlesung versucht man, die deutsche Sprache und deutschsprachige Kultur bekannt zu machen, und auch die Freude an der deutschen Sprache und deutschsprachigen Kultur mit den Deutschstudenten und anderen Interessierten zu teilen. Diese neue Tradition wurde im Jahr 2020 lanciert, um das Festjahr der Universität Turku zu feiern.

Die vielfältigen Karrieren der Experten der deutschen Sprache

In der zweisprachigen Veranstaltung wurden drei interessante Präsentationen gehalten, von denen zwei auf Finnisch und eine auf Deutsch waren. In der ersten Präsentation hat die Unterrichtsraterin FT Marjo Vesalainen, opetusneuvos im Bildungs- und Kulturministerium, über aktuelle Themen in der Sprachbildungspolitik berichtet. Frau Vesalainen ist ursprünglich Germanistin. Sie hat ihre Masterarbeit an der Universität Vaasa geschrieben und danach an der Universität Helsinki ihre Doktorarbeit (2001).. Sie berichtete, dass die Sprachen und Sprachenausbildungspolitik in dieser Regierungsperiode viele neue Ziele haben. Besonders die Minderheitensprachen und alles, was mit ihnen zu tun hat, liegen im Fokus. Darüber hinaus werden die Verbesserung der Sprachkenntnisse von Zuwanderern, die Stärkung des Lernens der zweiten Amtssprache Schwedisch, der neue Lehrplan und die neuen Sprachprofile von Schülern der gymnasialen Oberstufe sowie der Plan für die Erreichbarkeit der Hochschulausbildung in dieser Regierungsperiode auf dem Plan stehen

Der zweite Gast in der Vorlesung war FM Birgit Griese-Saarinen, die als interkulturelle Online-Trainerin arbeitet. In ihrer Präsentation hat Griese-Saarinen über ihre Arbeit erzählt, zu der die Lösung interkultureller Problemsituationen und das Training für interkulturelle Zusammenarbeit besonders zwischen Finnland und DACH-Ländern (Deutschland, Österreich, die Schweiz) gehören. Griese-Saarinen hat in ihrer Arbeit bemerkt, dass man oft denkt, dass Finnen und Deutsche ziemlich ähnlich sind. Man vergisst Hintergründe und Kulturunterschiede, und das kann im Arbeitsleben Missverständnisse und sogar Konflikte zur Folge haben, wenn man sich nicht bewusst über interkulturelle Unterschiede ist. Das Training bereitet auf interkulturelle Begegnungen vor und bietet Mittel, um Unterschiede zu erkennen und zu verstehen. Firmen sind hauptsächliche Kunden von Grise-Saarinen.

In der dritten Präsentation hat die Übersetzungsunternehmerin FM Senni Mattila über ihre Arbeit in ihrer eigenen Firma Sprachservice Metapher berichtet. Mattila ist auch Alumna der Universität Turku (2018). Sie hat Metapher schon während ihrem Studium als nebenberufliches Unternehmen gegründet, aber nach ihrer Graduierung ist das Übersetzungsunternehmertum ihre hauptsächliche Arbeit geworden. Die Sprachen, mit denen Mattila arbeitet, sind Deutsch-Finnisch-Deutsch und Englisch-Deutsch, und als ihre Spezialfächer hat Mattila Softwaretexte im Bereich IT, Bedienungshandbücher für Geräte im Bereich Medizin sowie Webseiten und Produktpräsentationen im Bereich Marketing erwähnt. Mattila hat direkte Kunden, aber sie ist auch im Auftrag anderer Übersetzungsbüros tätig. Als Tipp für diejenigen, die Unternehmer werden wollen, hat Mattila sie ermutigt, bereits im Studium in unternehmerische Fähigkeiten zu investieren und sich auch so früh wie möglich zu vernetzen.

Eindrücke aus dem Blickwinkel der Deutschstudenten

Die zweite Festvorlesung hat vor allem den Studierenden wertvolle Information über deutschsprachige Kultur und Arbeitsmöglichkeiten geliefert. Die Deutschkenntnisse und Kenntnisse der deutschsprachigen Kultur können während dem Arbeitsleben zu vielen verschiedenen Arbeiten führen, und man sollte sie auch bei jeder Gelegenheit nutzen. Deutschkenntnisse sind im Arbeitsleben immer noch erforderlich, da das Arbeitsleben nicht sofort nur englischsprachig wird. Dies gilt sowohl für Lehrer und Übersetzer als auch für Sprachexperten.

Oppiaineen kevätseminaari 2021/Das Frühlingsseminar 2021 21.04.2021

Oktober 5, 2021 / / Keine Kommentare

Auf Deutsch siehe unten!

Kevätseminaari alkoi professori Leena Kolehmaisen alkusanoilla. Leena kiitti Germanicaa, Doris Wagneria ja Minna Maijalaa tilaisuudesta, ja kiitokset annettiin myös niin opiskelijoille, Germanicalle, some-harjoittelijoille kuin henkilökunnallekin siitä, että olemme jaksaneet tämän vaikean pandemiatilanteen läpi.

Seuraavaksi oli vuorossa kandi- ja gradupalkintojen jako, joka on ollut kevätseminaarin ohjelmassa viime vuodesta lähtien: Doris pääsi valitsemaan kandipalkinnon saaja, valinta ei ollut kuitenkaan helppo, koska tänä vuonna oli todella monia hyviä kandiaiheita, mutta valinta tehtiin lopulta itsenäisyyden ja motivaation perusteella. Kandipalkinnon sai Sanni Linnasaari kandillaan ” Standarddeutsch vs. Kölsch: Eine sprachliche Analyse der Kriminalromane Tod im Pilgerdom und Dud em Piljerdom”. Sanni kirjoitti kielellisen analyysin kahden, eri murteilla kirjoitetun, rikosromaanin pohjalta, jossa hän vertaili standardisaksan ja Kölsch-murteen (Kölnin kaupungin ympäristössä puhuttu murre) substantiivisia eroja.

Gradupalkinnon valitsivat Leena, Minna ja Kalle. Päätös oli myöskin vaikea, koska graduissa oli todella hyviä aiheita, mutta palkituksi valittiin Henna Kortelainen gradulla ” Deutsch-Finnisches Codeswitching im Forum Deutsche in Finnland: strukturelle und funktionale Aspekte”. Gradun tavoitteena oli selvittää esim. millaisia rakenteellisia muotoja saksan kielestä suomeen siirtyvät koodinvaihdot ottavat ja liittyvätkö suomalaiset koodinvaihdot tiettyihin aiheisiin.

Kevätseminaarin lopussa järjestettiin työelämäpaneelikeskustelu. Aatu Hussa ja Oona Turkki isännöivät paneelikeskustelua ja panelisteina olivat Saana Nieminen ja Janne Airaksinen. Työelämäpaneelikeskustelussa haluttiin kuulla minkälaisia eväitä Saanan ja Jannen saivat opinnoista työelämään. Paneelikeskustelussa haluttiin erityisesti pitää mielessä nuoremmat opiskelijat, joilla ei välttämättä ole vielä kokemusta oman alan töistä tai työelämästä. Saana on opiskellut 4,5 vuotta ja Janne on jo valmistunut. Molemmilla panelisteilla on Turun yliopistossa ollut pääaineena saksan kieli ja maisterilinjana kieliasiantuntijuuden linja. He ovat molemmat myös lukeneet sivuaineena liiketoimintaosaamista. Saanalla ja Jannella on myös kokemusta Saksassa työskentelystä: Janne on tehnyt harjoittelun Suomi-Saksa Instituutissa Berliinissä ja Saana on ollut työharjoittelussa Business Finlandilla Münchenissä ja työskennellyt Lappi-Hunajan myyjänä joulumarkkinoilla Saksassa.

Työelämää varten panelisteille on jäänyt opiskelusta käteen esim. tiedonkeruu ja raportointi, kielitaito ja kulttuurituntemus, sekä mahdollisuudet lähteä Saksaan. Saana painotti, että tällaisilla generalisti aloilla ei ole yhtä polkua yhteen työhön vaan polku ja työ voi olla melkein millainen vain ja Jannekin kertoi, että kaikki kokemus työelämästä on täysin relevanttia. Molemmat olivat samaa mieltä, että kokemusten kautta oppii parhaiten ja oppiminen jatkuu työelämässä, opintojen jälkeen ei ole täysin valmis kaikkeen. Mieleenpainuvin asia opinnoissa on Saanalla ollut vaihto Bonniin ja Jannella Germanica ry ja opiskelijatapahtumat.

Paneelikeskustelun lopuksi jaettiin myös vinkkejä opiskelijoille. Saana antoi kolme vinkkiä:

1. Opettele elämään epävarmuuden kanssa – kaikkea ei voi tietää / suunnitella etukäteen.

2. Tee asioita, jotka pelottavat, koska niiden kokemusten kautta oppii itsestään.

3. Arvosta itseäsi ja osaamistasi.

Janne kannusti opiskelijoita ja antoi vinkiksi: ”Luota prosessiin – vaikka nyt olisi epävarma olo tai ahdistaisi työllistyminen, kyllä kaikki järjestyy lopulta ja jokaiselle on se oma paikka”.

Kiitos myös someharjoittelijoiden puolesta mukavasta kevätseminaarista!

Auf Deutsch:

­­­Das Frühlingsseminar begann mit Grußworten von Professorin Leena Kolehmainen. Leena bedankte sich bei Germanica, Doris Wagner und Minna Maijala für die Veranstaltung und dankte auch den Studenten, Germanica, den Somepraktikantinnen und den Mitarbeitern/innen für ihr Durchhaltevermögen in dieser schwierigen Pandemiesituation.

Als nächstes fand die Preisverleihung für die Bachelorarbeits- und Masterarbetspreis statt, die seit letztem Jahr zum Programm des Frühjahrsseminars gehört: Doris hatte die Aufgabe, den Bachelor-Preisträger auszuwählen, was nicht leicht war, da es in diesem Jahr so viele gute Bachelorarbeit-Themen gab, aber am Ende fiel die Wahl auf Selbständigkeit und Motivation. Der Kandidatenpreis ging an Sanni Linnasaari für ihre Arbeit “ Standarddeutsch vs. Kölsch: Eine sprachliche Analyse der Kriminalromane Tod im Pilgerdom und Dud em Piljerdom“. Sanni schrieb eine sprachliche Analyse von zwei Kriminalromanen, die in verschiedenen Dialekten geschrieben wurden, und verglich die substantivische Unterschiede zwischen Standarddeutsch und Kölsch.

Masterarbeitspreis wurde von Leena, Minna und Kalle gewählt. Die Entscheidung fiel auch schwer, da die Arbeiten wirklich gute Themen hatten, aber der Gewinner war Henna Kortelainen mit ihrer Arbeit „Deutsch-Finnisches Codeswitching im Forum Deutsche in Finnland: strukturelle und funktionale Aspekte“. Ziel der Arbeit war es, u.a. herauszufinden, welche strukturellen Formen Codeswitching vom Deutschen ins Finnische annimmt und ob finnisches Codeswitching mit bestimmten Themen zusammenhängt.

Am Ende des Frühlingsseminars fand eine Podiumsdiskussion zum Arbeitsleben statt. Aatu Hussa und Oona Turkki moderierten die Podiumsdiskussion, die Diskussionsteilnehmer waren Saana Nieminen und Janne Airaksinen. Ziel der Podiumsdiskussion war es, herauszufinden, was Saana und Janne aus ihrem Studium für Arbeitsleben gelernt haben. Die Podiumsdiskussion richtete sich vor allem an jüngere Studenten, die vielleicht noch keine Erfahrung im eigenen Fachgebiet oder im Berufsleben haben. Saana studiert seit 4,5 Jahren und Janne hat ihr Studium bereits abgeschlossen. Beide Diskussionsteilnehmer haben Deutsch als Hauptfach an der Universität Turku studiert und haben „Sprachexpert“ (KIAS) als Masterstudiengang gehabt. Außerdem haben sie beide im Nebenfach Betriebswirtschaftslehre studiert. Saana und Janne haben auch Erfahrung mit der Arbeit in Deutschland: Janne hat ein Praktikum am Finnisch-Deutschen Institut in Berlin gemacht und Saana hat ein Praktikum bei Business Finland in München gemacht und als Verkäuferin der Arktischer-Honig auf dem Weihnachtsmarkt in Deutschland gearbeitet. Die Podiumsteilnehmer haben durch ihr Studium viel gelernt, z. B. Datenerfassung und Berichterstattung, Sprach- und Kulturkenntnisse und die Möglichkeit, nach Deutschland zu gehen. Saana betonte, dass es in solchen generalistischen Bereichen nicht nur einen einzigen Weg zu einem Job gibt, sondern dass der Weg und der Job fast was für immer sein können, und Janne sagte, dass alle Arbeitserfahrungen voll relevant sind. Beide waren sich einig, dass man am besten durch Erfahrung lernt und dass das Lernen im Arbeitsleben weitergeht, man ist nach dem Studium nicht auf alles vollständig vorbereitet. Der erinnerungswürdigste Teil des Studiums war für Saana der Austausch in Bonn und für Janne der Germanica und die Studentenveranstaltungen.

Am Ende der Podiumsdiskussion wurden auch Tipps für Studenten gegeben. Saana gab drei Tipps:

1. Lerne mit der Ungewissheit zu leben – nicht alles kann im Voraus bekannt / geplant werden.

2. Mache Dinge, die dir Angst machen, weil du durch diese Erfahrungen etwas über dich selbst lernst.

3. Schätze dich und deine Fähigkeiten.

Janne ermutigte die Studenten und gab einen Tipp: „Vertraue dem Prozess – auch wenn du dich jetzt unsicher oder ängstlich fühlst, einen Job zu finden, am Ende wird alles klappen und es gibt einen Platz für jeden“.

Vielen Dank auch im Namen der Somepraktikantinnen für ein tolles Frühjahrsseminar!

HUOM! Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran 27.04.2021 oppiaineen Facebook-tilillä. Kirjoitus lisättiin blogiin 05.10.2021.

© 2024 Deutsche Sprache an der Universität Turku

Theme von Anders Norén — Hoch ↑