Postikonttori myllerryksessä

Turun postitalossa Aurakadun ja Eerikinkadun kulmassa kuohui torstaina 6. syyskuuta 1917. Postin kulku oli ollut jo muutaman päivän seisahduksissa: kirjeitä ja paketteja ei kannettu eikä niitä otettu vastaan. Työntekijät olivat aloittaneet lakon jo tiistaina ja vaativat, että postimestari Elis Urpola pitää välittömästi pidättää tehtävästään. Posteljoonit olivat esittäneet vastalauseen Urpolaa kohtaan, syistä, jotka liittyivät tämän toimintaan sortovuosien aikana. Lehtitietojen mukaan Urpolan tuli ”pysyä poissa virastaan niin kauvan kuin hänen sortovuosien toiminnastaan toimitettu tutkimus on loppuunsuoritettu”. Urpola kieltäytyi jättämästä tehtäviään eikä nähnyt toimissaan mitään väärää. Suomen Postihallituksen kiertokirjeestä ilmenee, että  Urpola oli itse asiassa ollut virkavapaalla koko kesän ja palannut työhön juuri syyskuun alussa, jolloin tilanne kriisiytyi. Lakon ratkaisemiseksi Postihallitus kutsui Urpolan Helsinkiin ja nimitti sijaisen, ”ekspeditööri Nässlingin”, mutta tämä ei lakkolaisia tyydyttänyt. Neuvotteluja käytiin koko torstaipäivä, ja lopputulokseen päästiin vasta 6. ja 7. päivän välisenä yönä yhden aikoihin. Ratkaisuna oli, että Urpola pidätettiin tehtävästään siihen asti, että tutkimukset oli suoritettu. Kaikki Urpolaan liittyvät asiakirjat toimitettiin läänin maaherralle syytteen nostamista varten. Kuohuntaa hämmensi Uusi Aura -lehden Pietarista saama sähkösanoma, joka saapui yön aikana. Tämä tiedon mukaan Postikonttorin lakkokomitea olisi juuri 6. päivän aikana kääntynyt ”kaikkien Suomen postivirkailijain puoleen kehottaen niitä kannattamaan heidän lakkoaan”. Lisäksi väitettiin, että lakkokomitea olisi yrittänyt pakottaa puhelinasemaa mukaan ja että ”sotalaitos” olisi vaatinut lakon lopettamista, mihin turkulaiset postivirkailijat olisivat vastanneet kieltävästi. Nämä väitteet olivat Uuden Auran mukaan ”silkkaa valetta”.

Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston matrikkelista ilmenee, että Elis Akates Urpola (alk. Urbin, 1869–1940) oli syntyisin Jämsästä ja oli ollut Turun postikonttorin hoitajana vuodesta 1904 alkaen. Tässä tehtävässä hän jatkoi – matrikkelitietojen mukaan – vuoteen 1937 asti, vuoden 1917 lakkoilusta huolimatta.

– H. S-i