”Herrat lahjoittelevat” ruotsalaiselle yliopistolle
Sosialisti julkaisi maanantaina 29. lokakuuta 1917 uutisen, joka kuului lyhykäisyydessään näin:
”Turun ruotsalainen yliopisto. – Herrat lahjoittelevat
Eräät turkulaiset herrat ovat lahjoittaneet ruotsalaiselle yliopistolle arvopapereita yli 4 milj. markan arvosta, joten sen rahastot nykyään tekevät noin 8 milj. mk. Yliopiston valtuuskunta on hyväksynyt ehdotuksen Tuomiokirkkotorin warrella olewien hra Schnittin omistamien talojen ostamisesta yliopistolle.”
Uutinen liittyi kaksi päivää aikaisemmin pidettyyn Åbo Akademin valtuuskunnan kokoukseen, josta Uusi Aura raportoi hieman Sosialistia monisanaisemmin. Tilaisuudessa vapaaherra R. Carpelan, kauppaneuvoston Erik ja Magnus Dahlström, liikemies Arthur Lindblom, johtaja G. M. Tenlen ja hovioikeudenneuvos G. A. Tenlen antoivat yliopistolle allekirjoittamansa lahjoituskirjan, jossa luovuttivat uudelle perustettavalle yliopistolle 261 Turun teatteritalo-osakeyhtiön osaketta ”1918 vuoden kuponkeineen vapaasti käytettäväksi”. Lisäksi nyt perustettavalle yliopistolle lahjoitettiin yksityisvaroista liki neljän miljoonan markan arvosta arvopapereita, joiden arvosta osa määrättiin rahastoitavaksi ja niiden korot käytettäväksi yliopiston opettajien ja virkamiesten eläkekustannuksiin. Kokouksessa valittiin myös hallitukseen uusia jäseniä, joista puheenjohtajaksi kauppaneuvos Erik Dahlström. Kaiken kaikkiaan yliopiston valtuuskunnassa oli lokakuun 27. päivän kokouksen jälkeen jäseniä yhteensä 55.
Vuonna 1917 Suomen toistaiseksi ainoa yliopisto sijaitsi Helsingissä, sillä Turun palon jälkeen 1827 Turun Akatemia muutti suuriruhtinaskunnan uuteen pääkaupunkiin. Uutinen toisen yliopiston perustamisesta oli merkittävä, sillä se paitsi vastasi ruotsinkielisen yliopistoväen tarpeisiin teki myös Turusta jälleen yliopistokaupungin miltei sadan vuoden katkon jälkeen. Vuoden 1917 lokakuussa tälle yksityisin varoin perustettavalle yliopistolle kaavailtiin tiloja ja rakennettiin hallintoa. Suuri rahalahjoitus sysäsi hanketta aimo askeleen eteenpäin, ja Åbo Akademi perustettiinkin virallisesti vuonna 1918 Suomen ainoaksi ruotsinkieliseksi, maan toiseksi yliopistoksi.
Åbo Akademin saaman rahalahjoituksen uutisoinnissa silmiinpistävintä on se, miten asiasta kerrottiin puoluepoliittisesti eri tavoin sitoutuneissa lehdissä. Åbo Underrättelserissä uutinen sai ymmärrettävästi palstatilaa peräti kokonaisen sivun verran, sillä kyse oli ruotsinkieliselle sivistyneistölle ja yliopistoväelle hyvin merkittävästä tapahtumasta. Myös oikeistolaisen Uuden Auran tapa raportoida valtuuskunnan kokouksesta oli kaiken kaikkiaan varsin myönteinen. Sosialistin jopa hieman vähättelevässä retoriikassa puolestaan anonyymien ”herrojen” tekemät lahjoitukset ovat ikään kuin välttämätön paha, koruton ja ilman yksityiskohtia jätettävä tapahtuma, joka ei Sosialistin tekijöitä tai oletettua lukijakuntaa suuremmalti kiinnostanut.
– A. Paldanius