Turun Suomalaisen Yliopistoseuran hoitokunta oli kokoontunut sunnuntaina, ja Uusi Aura raportoi heti maanantaina 26. marraskuuta 1917 kokouksen tuloksista. Vallankumouksen ilmapiiri oli kaupungissa käsinkosketeltava, mutta määrätietoisesti jatkettiin työtä suomenkielisen yliopiston perustamiseksi. Hoitokunnan puheenjohtajaksi valittiin hovioikeudenpresidentti Aleksi Käpy ja varapuheenjohtajaksi maanviljelijä Juho Kaskinen. Hoitokunta päätti myös asettaa seitsemän toimikuntaa, mikä kertoo vakaista aikomuksista ja halusta saada yliopiston ...
Turun Suomalainen Yliopistoseura palasi julkisuuteen eduskuntavaalien aiheuttaman katkoksen jälkeen. Hannes Salovaara kirjoitti Uuteen Auraan 7. syyskuuta 1917 kirjoituksen ”Ajan suurin sivistystehtävä”, joka halusi ”huomauttaa asiasta, joka viimeksi kuluneitten viikkojen aikana on luonnollisista syistä ollut yleiseltä mielenkiinnolta syrjässä: Turun Suomalainen Yliopistoseura tarvitsee laajojen kansalaispiirien kannatusta, voidakseen toteuttaa kauaskantavan päämääränsä”. Turun Suomalaisen Yliopiston perustaminen ei saanut jäädä ...
Maaliskuun vallankumouksen jälkeen tiivistyivät ajatukset siitä, että Suomessa pitäisi taata akateemisen opetuksen ja tutkimuksen tulevaisuus, eikä se voisi olla yksin Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston vastuulla. Tavoitteena oli yksityinen, valtiovallasta riippumaton yliopisto, ja kiinnostuneita kaupunkeja olivat Turun ohella Jyväskylä ja Viipuri. Turussa käynnistyi lopulta kahden yliopiston, Åbo Akademin ja Turun yliopiston, perustaminen. Suomenkielisen yliopiston taustavoimaksi ja lahjoitusvarojen kanavoijaksi ...