Ruudullasi välkkyy ensimmäinen blogipostaus ”POLIITTISET KUPLAT -hankkeen” puitteissa. Se on tuutattu bittiavaruuteen projektin komentokeskuksesta eli Turun yliopiston taloussosiologian oppiaineesta.
Hankkeen ensimmäisestä ideasta on nyt aikaa tasan vuosi. Hankkeen idea sai alkunsa eräänä valoisana kesäkuisena yönä. Idean taustalla oli eduskuntavaalien jälkeen herännyt voimakas julkinen keskustelu erilaisista punasiniviherkuplista. Näin ollen päätimme tutkia puoluejäsenten sekä heidän kannattajien muodostamia kuplia eli verkostoja.
Lähtökohtana hankkeelle on sen alusta saakka ollut, että kuplia todellakin on olemassa niin puolueiden sisällä kuin välilläkin. Emme vain tiedä minkälaisia. Siksi tarvitaan kyselytutkimusaineistoja.
Kesän 2015 aikana teimme tarkemman tutkimussuunnitelman ja olimme yhteydessä eri eduskuntapuolueiden toimistoihin. Puolueet näyttivät vihreää valoa. Juna puksutti tasaisen kovaa eteenpäin. Syksyn sekä alkuvuoden aikana kävimme sitten pääkaupungissa eri puoluetoimistoissa sopimassa käytännön järjestelyistä. Ilman puolueyhteistyötä projektia ei ylipäätään olisi mahdollista toteuttaa. Lainsäädäntö kun on lahjomaton, meillä ei ole tutkijoina oikeutta nähdä missään vaiheessa yhdenkään puoluejäsenen nimeä tai muitakaan henkilötietoja.
Suomalaisten puolueiden jäseniä ei ole juuri lainkaan tutkittu aiemmin, joten projekti tarjoaa täysin uudenlaista aineistoa. Jäsenet ovat tärkeä kohdejoukko koska viime kädessä heidän muodostamat pienemmät ryhmät muodostavat puolueen poliittisen linjan. Tutkimalla puoluejäsenten verkostoja ja sosiaalista asemaa, pystymme samalla paremmin hahmottamaan minkälaisia intressejä puolueilla ylipäätään on.
Projekti on myös kansainvälisestä perspektiivistä ajankohtainen. Saimme viikko sitten postia Göteborgin yliopistosta. Muissakin Pohjoismaissa on alettu keräämään puoluejäsendataa. Nyt olemme siis osa eurooppalaista verkostoa. Pystymme jatkossa vertailemaan omia aineistojamme useaan Euroopan maahan.
Vuoden takaisesta ideasta hanke on edennyt konkreettiseksi tutkimusprojektiksi. Olemme saaneet rahoitusta kahdesta eri lähteestä eli Suomen kulttuurirahastolta ja Kunnallisalan kehittämissäätiöltä.
Kannattajien tutkimiseksi käytämme valmiita väestötason aineistoja eli European social surveytä ja taloussosiologian keräämiä Suomi-aineistoja. Vastaavasti puoluejäsenten sähköisiä ja kirjepostitse keräämiämme jäsenvastauksia alkaa olla koossa yhteensä lähes 7 000. Tämän hetken suunnitelman mukaan syyskuussa koko aineisto on kerätty ja vastaajia todennäköisesti noin 10 000. Lisäksi projektitutkijamme Ilkka Koiranen kerää jatkuvasti sosiaalisen median verkostodataa NodeXL -ohjelmiston avulla. Sitäkin on koossa jo niin paljon, että jouduimme hankkimaan oppiaineeseen uuden isojen aineistojen keräämiseen soveltuvan ”supertietokoneen”.
Näiden eri datojen tuloksia tulemme kansantajuisesti esittelemään myös tässä blogissa. Lisäksi otamme blogissa kantaa ajankohtaisiin poliittisiin ilmiöihin, käyttäen argumentoinnissa apuna empiirisiä aineistojamme.
Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan!
Arttu Saarinen
