Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta on murroksessa. Podcastissa keskustellaan sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaan kohdistuvista juridista vaatimuksista ja uudistuksista. Keskustelemassa asiakastietolain uudistukseen osallistunut STM:n erityisasiantuntija Anna Sandberg sekä KPMG:n juristi Miina Arajärvi. Podcast on julkaistu myös Sote-akatemian Sosiaalioikeus-opintojaksolla 2023. Opintojakso on tuotettu Turun yliopiston ja tilintarkastus- ja konsultointiyhtiö KPMG:n yhteistyönä.
Tekstivastine:
Yhteinen ääni on Turun yliopiston podcast, jossa keskustellaan ajankohtaisista aiheista monialaisesti. Tämän jakson tuotti Sote-akatemia.
Miina: Hei, ja tervetuloa sote-juridiikan luento- ja podcast-sarjan pariin. Tämä opintokokonaisuus on tuotettu Turun yliopiston ja sote-juridiikan asiantuntijoiden yhteistyössä tilintarkastus- ja konsultointiyhtiö KPMG:n koordinoimana. Tämän opintojakson idea on lähtenyt innostuksesta tuoda opiskelijoille käytännön näkökulmia siitä, millaisten juridisten kysymysten parissa sote-kentällä toimitaan ja millaista lainsäädäntöä sote-sektorilla tulee huomioitavaksi. Ja ehkäpä jopa sytyttämään juuri sinussa sote-kipinän. Ei muuta kuin antoisia oppimis- ja kuunteluhetkiä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta on murroksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille 1.1.2023, ja sote-tiedon tuottamiseen ja sen hyödyntämiseen kohdistuu niin alueellisia kuin kansallisia tiedon tuotannon ja raportoinnin vaatimuksia aikaisempaa enemmän. Asiakas- ja potilastiedon tulee myös ennen kaikkea olla asiakkaiden ja potilaiden itsensä saatavilla. Tiedon hyödyntämisen edellytykset vaativatkin hyvinvointialueen palvelunjärjestäjiltä ja palveluntuottajilta laadukasta tiedon hallintaa, ottaen muun muassa huomioon tiedon suojaamista ja turvaamista koskevat vaatimukset ja tietojen käsittelyn asianmukaisuuden. Tässä podcast-jaksossa pureudumme tarkastelemaan sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa, erityisesti siihen kohdistuvien juridisten vaatimusten ja hyötyjen näkökulmasta. Nimeni on Miina Arajärvi ja toimin KPMG:llä julkisen hallinnon lakipalveluissa juristina. Toimeksiantoni liittyvät pääsääntöisesti julkisen hallinnon tiedonhallintaan koskeviin kysymyksiin ja selvityksiin. Vieraanani on Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja tiedonhallinnan yksiköstä erityisasiantuntija Anna Sandberg. Tervetuloa Anna! Kerrotko tähän alkuun vähän itsestäsi ja taustastasi?
Anna: Kiitoksia, oikein mukavaa päästä kertomaan tänne sote-tiedonhallinnan ajankohtaisista asioista. Olen tosiaan Anna Sandberg, työskentelen STM:n ohjausosastolla digitalisaation ja tiedonhallinnan yksikössä, ja olen työskennellyt STM:ssä vuodesta 2017 lähtien, eli nyt reilut 5 vuotta. Ja olen työskennellyt erilaisten sote-tiedonhallinnan ja ohjaustehtävien parissa esimerkiksi sote-uudistukseen liittyen, ja myöskin valtakunnallisten tietopalveluiden eli kanta-palveluiden ohjaukseen liittyen. Ja nyt viime aikoina olen ollut aika paljon mukana myöskin tässä sote-tiedonhallinnan säädösvalmistelussa, eli nyt tässä tämän asiakastietolain valmisteluissa, jota käydään kohta tarkemmin läpi, ja myöskin tämän asiakastietolain perustana olevien asetusten valmistelussa. Yhteistyössä toki STM:n lakimiesten kanssa, ja laajassa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa muutenkin toki valmistelua ollaan tehty. No ennen tätä STM:n pestiä olen työskennellyt THL:n eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, että sinne alun perin menin töihin potilastiedon arkiston projektipäälliköksi, ja sitten siellä siirryin myöskin arkkitehtuurin tehtäviin, ja ennen tätä THL:n pestiä työskentelin kuntapuolella viranhallinnan ja toiminnan kehittämisen hankkeessa. Ja ihan alun alkaen työskentelin myöskin sosiaalipalveluissa. Eli ihan ensimmäinen työpaikka oli tuolla lastensuojelun perhetyössä. Eli koulutukseltani en ole mikään juristi, vaan koulutustaustaltani olen sosionomi ammattikorkeakoulusta alun perin, ja sen jälkeen olen kouluttautunut yhteiskuntatieteen maisteriksi, pääaineena sosiaalityö ja myös tietojenkäsittelytieteestä filosofian maisteriksi. Olen kyllä myöskin tässä opiskellut oikeustiedettä avoimessa yliopistossa muutamien kurssien verran ihan sen takia, että se on erittäin hyödyllistä tämän nykyisen työtehtävän kannalta. Ja erittäin mielenkiintoista myös.
Miina: Meillä on yhteisiä työtaustoja, että olen itsekin ollut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ja nimenomaan sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon liittyvissä määrittelytöissä aikanaan. Mutta niin kuin sanoit, niin Anna olet ollut mukana valmistelemassa tätä lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä, eli tuttavallisemmin asiakastietolaki, joka siis astui voimaan 1.11.2021, ja on tuonut aika laillakin muutoksia sitten tähän sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelyyn. Miten näet, että mitkä on sun mielestä ne keskeisimmät lain tuomat muutokset, esimerkiksi helpottaako tämä lakiuudistus sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä ja tiedon käsittelyä, ja jos helpottaa, niin miten se tulee sitä helpottamaan, ja mitä hyötyä siitä on esimerkiksi asiakkaalle ja potilaalle?
Anna: Voimassa oleva niin sanottu asiakastietolaki tuli voimaan marraskuussa 2021, eli se on ollut reilun vuoden verran voimassa, mutta sinänsä asiakastietolaki aikaisemmassa muodossa on ollut voimassa vuodesta 2007 lähtien, ja aikaisemmassa asiakastietolaissa on säädetty lähinnä terveydenhuollon potilastietojen sähköisestä käsittelystä ja tallentamisesta Kanta-palveluihin, samaten kuin tuosta sähköisen lääkemääräyksen käsittelystä. Ja nyt tämä uusi laki laajentaa asiakastiedon sähköisen käsittelyn sääntelyä myöskin sosiaalihuollon asiakastietoihin. Eli siinä säädetään, että myöskin sosiaalihuollon asiakastietoja tulee alkaa tallentaa näihin Kanta-palveluihin, ja sitten myöskin mahdollistaa sen, että asiakastietoja voidaan luovuttaa muille sosiaalihuollon toimijoille Kanta-palvelun välityksellä. Eli Kanta-palvelun avulla sitten nämä sosiaalihuollonkin asiakastiedotkin on jatkossa saatavilla eri sosiaalihuollon toimijoille Kanta-palvelujen kautta valtakunnallisesti. Eli aina siellä, missä asiakas asioi, jos vaikka muuttaa toiselle hyvinvointialueelle, niin tiedot löytyy sitten Kanta-palvelujen kautta.
Ja ehkä asiakkaan kannalta keskeinen hyöty on myöskin se, että kun ne tiedot tallennetaan sinne Kanta-palveluihin, niin ne tulee sitten näkyville OmaKanta-palvelun kautta, eli sen OmaKanta-palvelun kautta, mistä nykyisin näkyy potilastiedot ja lääkemääräykset, niin sinne tulee sitten asiakastiedot myöskin saataville. Ja toki tämä tapahtuu vaiheittain, eli nyt kun toi laki tuli voimaan viime vuoden marraskuussa, niin missään nimessä tietenkään kaikkia asiakastietoja ei ole heti lähdetty tallentaa sinne Kanta-palveluihin, vaan tuossa asiakastietolaissa säädetään, että julkisten palvelunantajien, eli käytännössä hyvinvointialueiden tulee liittyä asiakastietoarkiston käyttäjäksi viimeistään 2024 vuoden syyskuun alussa. Ja samalla myöskin niiden yksityisten palveluntuottajien, jotka toteuttaa palveluja julkisten toimijoiden lukuun, eli jos vaikka hyvinvointialue ostaa palveluja joltain yksityiseltä tuottajalta, niin sama määräaika koskee myöskin sitä yksityistä tuottajaa. Eli liittymiset tapahtuu vaiheittain, ja sitä mukaa, kuin toimijat liittyy Kanta-palveluihin, niin tietoja tulee sitten saataville Kanta-palvelujen kautta ja tulee myöskin näkyviin OmaKanta-palveluun.
Ja tämän liittymisen vaiheistamisen lisäksi laissa on myöskin siirtymäsäännöksiä näiden erilaisten sosiaalihuollon palveluissa kirjattavien asiakastietojen tallentamiseen. Niin kun sosiaalihuollossa on paljon erilaisia sosiaalipalveluita, niin kaikista niistä ei aleta tallentaa asiakastietoja yhdellä kertaa samalla rysäyksellä, vaan on tehty vaiheistamista niin, että ensimmäisenä aletaan tallentaa näitä niin sanottujen peruspalvelujen asiakastietoja, eli mitä kirjataan lapsiperheiden palveluissa, työikäisten peruspalveluissa, iäkkäiden palveluissa, ja sitten myöhemmin laajennetaan tallentamista myös lastensuojeluun, vammaispalveluun, päihdehuoltoon ja myöskin perheoikeudellisiin palveluihin. Että sinänsä niiden siirtymäaikojen määräajat ei mene kauhean pitkälle, mitä nyt tapahtuu tuon liittymisvelvoitteen jälkeen, noin puolen vuoden välein, ja viimeisenkin määräaika on syyskuussa 2026. Ja viimeisempänä tämä perheoikeudellisten palvelujen asiakirjat. Eli tosiaan syyskuuhun -26 mennessä tallennetaan kattavasti kaikki asiakasasiakirjat.
Miina: Miten Anna näet, että miten hyvin sosiaalihuolto tai sosiaalihuollon palvelunantajat ovat valmistautuneet tai suhtautuneet tähän Kantaan liittymiseen? Että ymmärtääkseni liittymisiä on tehty vuodesta 2018 alkaen, mutta vieläkin töitä piisaa ja tuntuu, että se toimintakulttuurin muutos on aika suurikin siellä, että miten näet, että miten hyvin ne ovat valmiita sitten Kantaan liittymään silloin 1.9.2024?
Anna: Joo se on totta, että niitä liittymisiä on sinänsä tehty jo aika pitkänkin aikaa, että sinne on alettu tallentaa niitä aikaisemmin laadittuja asiakirjoja suppeammillakin sisällöillä, ja sinänsä sitten valmistautumista on tehty pitkänkin aikaa, ja on lähdetty kehittämään toimintamalleja, mitkä liittyvät siihen tiedon tallentamiseen ja on yhdenmukaistettu näitä kirjaamisen käytäntöjä ja tietorakenteita, että kyllä sinänsä liittymistä edellä on tehty pitkäänkin töitä, mikä parantaa myöskin valmiuksia. Ja toki tässä hyvinvointialueiden aloittaminen voi tuoda omat haasteensa, kun alueilla on menossa ne tietojärjestelmiin liittyviä pohdintoja ja arviointeja, että jatketaanko nykyisillä järjestelmillä vai lähdetäänkö hankkimaan laajempia uusia järjestelmiä. Että järjestelmien näkökulmasta se varmasti aiheuttaa haastetta. Ja sitten toisaalta myöskin tosiaan kun tuo sama määräaika koskee myös niitä yksityisiä palveluntuottajia, jotka toimii julkisten lukuun, niin siinä on taas omat haasteensa järjestelmien kanssa. Siellä sitten voi olla omat haasteensa tämän aikataulun suhteen, mutta tosiaan laissa näin säädetään ja kaikin keinoin pitää pyrkiä lakia noudattamaan ja määräajoissa pysymään.
Miina: Ja sitten taas jos ajatellaan sitä, että sosiaalihuollossa on usein tuotu esille, että ei saada tavallaan riittävästi kansallisella tasolla tietoa eikä saada sitä yhdenmukaisesti kerättyä esimerkiksi asiakkaista ja heidän palveluistaan ja muuta, ja nimenomaanhan tämä uudistus tähtää siihen, että jatkossa sitä tietoa sitten saataisiin kansallisella tasolla yhdenmukaisesti kerättyä, koska siirrytään näihin saman tyyppisiin asiakasasiakirjarakenteisiin, ja siinä kirjaamisessa toimitaan yhdenmukaisella tavalla, niin silloinhan myös sitä tietoa pystytään saamaan yhdenmukaisesti ja vertailukelpoisesti, jota pystytään taas hyödyntämään tutkimuksessa ja palveluiden kehittämisessä ja johtamisessa ylipäätään.
Anna: Joo, toi on tärkeä huomio, ja tosiaan tähän mennessä on erilaisia raportointi- ja tilastointitietoja kerätty sosiaalihuollosta erikseen aina erillisellä tiedonkeruulla, jolloin organisaatioissa täytyy nähdä paljon vaivaa sen eteen, että joku kerää ja etsii ne tiedot ja sitten lähettää ne lähinnä nyt esimerkiksi THL:lle seurantaa ja arviointia varten. Mutta nyt kun ne tiedot aletaan tallentaa sinne Kanta-palveluihin, kaikki kirjataan ja tallennetaan yhdenmukaisella rakenteella, niin ne tiedot on suoraan saatavilla Kanta-palvelun kautta myös seurantaa ja arviointia varten. Että se kyllä huomattavasti selkiyttää sitä kokonaisuutta ja ennen kaikkea vähentää sen kirjaamiseen ja tiedonkeruuseen tarvittavaa työmäärää ja tehostaa myöskin toimintaa. Ja sitten myös seurantatietoa voidaan saada nykyistä kattavammin. Eli päästään tosiaan paremmin hyödyntämään seurannan ja arvioinnin keinoja siihen, että me käytämme sosiaalihuollon palvelujärjestelmän tilannetietoa, arvioimaan vaikka palvelujen vaikuttavuutta, ja toki myös hyödyntämään sitä tietoa myös hyvinvointialueiden ohjauksen tukena.
Miina: Juurikin näin, ja kun puhutaan näistä asiakas- ja potilastiedoista, niin on olennaista, että niitä myös käsitellään asianmukaisesti ja sen mukaisesti, että mikä se tarve on sille, ja tämän asiakastietolain nojalla onkin annettu tämä käyttöoikeusasetus. Pystytkö kertomaan siitä vähän tarkemmin, ja mikä sen merkitys tässä kokonaisuudessa on?
Anna: Joo eli tässä asiakastietolaissa säädetään käyttöoikeuksista asiakastietoihin, ja laissa jo säädetään, että se käyttöoikeus saa olla sote-ammattihenkilöillä ja myöskin muilla asiakastietoja käsittelevillä henkilöillä, niin niihin tietoihin, jotka ovat välttämättömiä sen henkilön työtehtävän ja annettavan palvelun näkökulmasta. Ja sitten laissa on myös säädös, jonka mukaan Sosiaali- ja terveysministeriön tulee asetuksella tarkemmin säätää sitten siitä, että mitä tietoja eri työtehtävissä ja palveluissa saa käsitellä. Ja nyt on ensimmäistä kertaa tämmöinen asetus sitten annettu. Asetus on annettu tossa viime vuoden syyskuussa ja se tulee voimaan tämän vuoden kesäkuussa. Eli toimeenpanoon on varattu toivottavasti riittävästi aikaa, että noin yhdeksän kuukautta jää siihen toimeenpanoon sitten, kun se tulee voimaan. On tunnistettu tämä asetuksen toimeenpano ja sen käyttöoikeuksien määrittely asetuksen mukaisella tavalla vaatii tekemistä kaikilta sote-toimijoilta, ja saattaa myöskin vaikuttaa tietojärjestelmiin tai vaatia niihin muutoksia. Että siinä lähtökohtana on ollut eri sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävien määrittelemisen työtehtävien vastuiden laajuuden mukaisesti, eli ei ole lähdetty siitä, että määriteltäisiin vaikka, että lääkärillä on jotkut tietyt käyttöoikeudet tai sosiaalityöntekijällä on tietyt käyttöoikeudet, vaan on pyritty lähestymään asiaa sillä tavalla, että on erilaisia laaja-alaisen asiakasvastuun tehtäviä terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa, ja sitten on suppeampia toteuttamisen työtehtäviä, ja niin edelleen, ja sitten tietenkin sitä mukaan, kun se vastuu on laaja, pitää olla laajat käyttöoikeudet asiakas- tai potilastietoihin, ja sitten on suppeampia tehtäviä, niin niillä on sitten pienempiä käyttöoikeuksia. Toi sote-tehtäväkenttä ja palveluiden kenttä on niin valtavan laaja, että ei tällä asetuksellakaan kovin yksityiskohtaiselle tasolle päästä käyttöoikeuksien määrittelyssä, vaan kaikille sote-organisaatioille ja siellä näistä käyttöoikeuksista vastaaville johtajille jää sitten kyllä vielä työtä siinä, että oikeasti määritellään sitten, mitä tietoja missäkin tehtävässä ja palvelussa saa käyttää. Ja tämä asetus tavallaan määrittelee sen maksimitason, mihin tietoihin se käyttöoikeus voi enintään olla, mutta sitten täytyy ottaa kantaa siihen, että mitkä aidosti on sitten kunkin henkilön työtehtävän ja palvelun kannalta välttämättömät tiedot. Ihan niin tarkalle tasolle ei vielä asetuksilla päästä, että ei olisi ollenkaan harkinnanvaraa tai pohdittavaa sinne organisaatioille.
Miina: Siinä on varmasti se, että kuitenkin sitä tulee ihan asetuksen tasollakin jo sitä vähän kättä pidempää siihen, mitä se on maksimissaan ne tiedot, mitä saa sitten käsitellä. Ja ymmärsin, että tähän liittyen on myös opaskin julkaistu, mikä sitten vähän hyödyttää siinä soveltamisessa ja auttaa tulkitsemaan sitä asetusta.
Anna: Joo kyllä toisaalta tossa on yhteneviä reunaehtoja ja raameja siihen, millä tavalla niitä käyttöoikeuksia tulisi lähteä määrittelemään tarkemmin. Eli pyritään siihen yhdenmukaistamisen suuntaan, vaikka sitä harkinnanvaraa tosiaan jääkin sitten vielä. Etenkin tuossa asetuksella kun on pyritty aika karkeallakin tasolla jäsentämään, mitkä on ne työtehtävät ja mitkä on ne palvelut, niin sen soveltumisen tueksi on tosiaan tuossa joulukuussa julkaistu opas, jossa on pyritty vähän enemmän avaamaan sitä ajattelua sen asetuksen määrittelyjen taustalla, vaikka esimerkiksi, että mitä työtehtäviä mihinkin työtehtäväryhmään voisi kuulua tai mitä palveluita kuuluu mihinkin palveluiden ryhmään. Ja sitten myös esimerkkien avulla on pyritty havainnollistamaan, erityisesti niitä käyttöoikeuksien ryhmiä, jossa on sitten suppeampia käyttöoikeuksia. Se tuo sitä ymmärrettävyyttä ja selkeyttää, että mistä on kysymys.
Mä voisin tässä todeta vielä, tosiaan tuo käyttöoikeudet on keskeinen osa sitä asiakastietojen käsittelyn asianmukaisuuden varmistamista, eli tosiaankaan kaikki potilastiedot eivät ole koko terveydenhuollon saatavilla, eikä kaikki asiakastiedot koko sosiaalihuollon saatavilla, mutta asiakkaan kannalta sellainen keskeinen elementti, jonka avulla itse voi hallinnoida tietojensa käyttöä, erityisesti niissä tilanteissa, kun on kyse tiedon luovuttamisesta sote-organisaatioiden välillä, eli sosiaalihuollon tiedon luovuttamisesta muille sosiaalihuollon palvelun antajille, eli hyvinvointialueen tiedon luovuttamisesta toiselle hyvinvointialueelle, tai vaikka terveydenhuollossa potilastiedon luovuttamisesta vaikka yksityiselle palveluntuottajalle. Ja näissä tilanteissa, vaikka ne tiedot ovat Kanta-palvelun kautta saatavilla valtakunnallisesti, niin toki tässäkin keskeistä on se, että asiakas voi itse sitten määrittää, saako hänen tietojaan luovuttaa vai eikö saa. Eli se ei tosiaan ole mikään automaatio, että kaikki tiedot automaattisesti on saatavilla Kannan kautta muille organisaatioille, vaan asiakas voi itse päättää niin sanotun luovutusluvan antamisesta. Eli se lupa sitten määrittää sen, ja mahdollistaa sen, että tietoja voidaan sitten luovuttaa. Ja tämä luovutuslupa on tämmöinen laaja lupa, joka koskee kaikkia potilastietoja tai asiakastietoja, ja se on voimassa toistaiseksi, eli koskee myöskin sen luvan antamisen jälkeen tallennettavia tietoja, eli jos haluaa, että tiedot luovutetaan, niin sen yhden luvan antamisella pärjää sitten vaikka loppuelämänsä, ja tiedot on sitten saatavissa muualle. Toki sen luvan voi myöskin peruuttaa halutessaan, jos ei haluakaan, että jollekin tietylle tuottajalle on saatavilla ne, niin ennen sitä käyntiä voi peruuttaa sen luvan, ja sitten myöhemmin laittaa sen taas uudestaan päälle, jolloin tiedot on taas saatavilla muille. Ja sitten myös sen luvan laajuutta pystyy rajoittamaan, eli kun se lupa koskee lähtökohtaisesti kaikkea tietoa, niin kieltojen avulla pystyy sitten rajoittamaan, jos vaikka haluaa, että jonkun tietyn terveydenhuollonkäynnin tai tietyn osastojakson käynnit ei olekaan saatavilla, niin niihin voi kohdistaa kiellon, jolloin ne sitten ei ole luovutettavissa Kanta-palveluista. Tai sitten sosiaalihuollossa voi kieltää jonkun yksittäisen asiakirjan luovuttamisen tai yksittäisen palvelutehtävän luovuttamisen. Toki sosiaalihuollossa on myös paljon lakisääteisiä tiedonsaantioikeuksia viranomaisilla, ja niihin tämä kielto tai luovutusluvan antamatta jättäminen ei vaikuta. Mutta tämmöisiin tavallisiin tilanteisiin voi sen luvan avulla sitten vaikuttaa.
Miina: Ja eikö ollut niin, että nimenomaan OmaKannan kautta pystytään sitten hallinnoimaan näitä kieltoja ja luovutuslupaa.
Anna: Juu, eli tosiaan OmaKannan kautta pääsee hallinnoimaan niitä lupia ja kieltoja, käytännössä OmaKanta palvelee 24/7, eli sen kautta pystyy aika vapaasti niitä muutoksia tekemään. Tai sitten jos ei voi käyttää OmaKantaa, niin sitten myös kunkin sosiaalipalvelunantajan luona voi niitä lupia ja kieltoja käydä sitten aina muuttamassa. Eli molemmat tavat onnistuu.
Miina: Mitäs kaikkia muita hyötyjä ja uudistuksia tämä asiakastietolain uudistus toi sitten tullessaan?
Anna: Yksi semmoinen täysin uudenlainen asia suhteessa niihin aikaisempiin lakeihin on se, että tähän lakiin lisättiin sääntelyä niin sanotuista hyvinvointitiedoista ja niiden sovelluksista. Eli kun tähän mennessä on säädetty pelkästään niin sanottujen virallisten sote-asiakas- ja potilastietojen käsittelystä, joita syntyy siellä sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa ammattihenkilöiden kirjaamina, ja sitten myöskin näiden tietojen liittyvistä tietojärjestelmistä ja Kanta-palveluista, niin nyt sitten täysin uudenlaisena asiana säädetään asiakkaiden tai oikeastaan asukkaiden itsensä tuottamista hyvinvointitiedoista ja hyvinvointisovelluksista, joiden avulla niitä hyvinvointitietoja voidaan käsitellä. Eli kyse on siitä, että kun on hyvinkin paljon erilaisia sovelluksia, joiden avulla ihmiset pystyvät seuraamaan terveyttään ja hyvinvointiaan, ja vaikka kirjaamaan jotakin verenpainetietoja tai omaan lääkehoitoon liittyvää tietoa, ravitsemukseen liittyvää tietoa, tämänkin tyyppiseen sovellukseen voidaan jatkossa liittää Kanta-palveluiden tämmöiseen ammattitietovarantoon, eli on rakennettu erikseen tietovaranto, jonne tämmöisiä ihmisten itse tuottamia tietoja voidaan tallentaa. Eli sitä kautta voidaan sitten hyvin laajasti hyödyntää niitä erilaisten sovellusten tuottamia eri tietoja, ja sitten halutessaan myöskin asukas tai henkilö voi antaa suostumuksen siihen, että sitä tietoa voidaan luovuttaa myöskin terveydenhuollon käyttöön ja myöskin sosiaalihuoltoon toki. Eli käytännössä vaikka jos jonkin sovelluksen avulla seuraa vaikka verenpainetietojansa, tai sen sovelluksen avulla tallentaa ne sieltä omatietovarantoon, niin voi sitten sitä kautta jakaa ne sinne terveydenhuollon ammattihenkilön hyödynnettäväksi, kun menee sinne vastaanotolle seuraavan kerran verenpaineasialla, niin tieto on sitten saatavilla.
Miina: Eli ei tarvitse erikseen kertoa, kun ne ovat nyt sähköisesti ja automaattisesti saatavilla jo.
Anna: Ei tarvitse olla paperille kirjoitettuna tai mitään vihkoja ja lappuja mukana. Ja toki näihin hyvinvointisovellusten käyttöönottoon liittyy myös omat vaatimuksensa, eli pitää varmentaa, että ne on tietoturvallisia ja myös että varmennetaan niiden sovellusten yhteensopivuus Kanta-palvelujen kanssa, jotta ne ovat sitten luotettavia.
Miina: Eli aika isoja uudistuksia tämän asiakastietolain myötä on nyt sitten tullut, että just tämä sosiaalihuollon palveluntuottajan näkökulma, liittymisvelvoite Kantaan, että jos ajatellaan sitä, että ne sosiaalihuollon tiedot alkaa näkymään siellä OmaKannassa asiakkaille, ja sitten vielä tämä hyvinvointisovelluksiin liittyvät tiedot, eli siinä mielessä aika isoja asioita ja harppauksia, ja just se, että kaikki tämä tähtää sekä siihen asiakaslähtöisyyteen ja potilaslähtöisyyteen siinä mielessä, että asiakkaat ja potilaat pystyvät itse hallinnoimaan niitä omia tietoja, saamaan niitä tietoja, mutta myös se, että ne on ammattilaisten käytettävissä helpommin, sekä sitten ihan kansallisella tasolla siihen sote-tiedon seuraamiseen ja niiden tietojen hyödyntämiseen tässä raportoinnissa ja tilastoinnissa, ja toki sitten myös tutkimuksissa ja alueella sitten sillä tiedolla johtamisessa esimerkiksi. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin tätä uutta asiakastietolakia ollaan jälleen uudistamassa, ja ajatuksena on se, että tuodaan kaikki se asiakastietojen käsittelyä koskeva sääntely yhteen lakiin. Mikä tämän uudistuksen aikataulu on, ja mitä täsmennyksiä siihen on vielä sitten tulossa?
Anna: Voimassa oleva laki oli aika iso uudistus siihen aikaisempaan asiakastietolakisääntelyyn, mutta nyt tosiaan vielä tämän saman hallituskauden aikana ollaan tekemässä toista vähintäänkin yhtä isoa remonttia, tai oikeastaan aika paljon suurempaa remonttia tähän sote-tiedonhallinnan sääntelyn kokonaisuuteen. Eli käytännössä tällä hetkellä tämä nykyinen asiakastietolaki koskee pelkästään asiakastietojen sähköistä käsittelyä, ja siinä on painopisteenä Kanta-palveluiden käyttö ja Kanta-palveluihin liittyminen, siihen liittyvät asiat. Ja sitten lisäksi on sääntelyä asiakas- ja potilastietojen salassapidosta ja tietojen luovuttamisesta, ja asiakirjoistakin laissa, potilaan asemasta ja oikeuksista terveydenhuollon osalta, ja vastaavasti sosiaalihuollon osalta laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Ja sitten vielä erikseen kirjaamista koskevaa sääntelyä, eli laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista, ja sitten on terveydenhuollossa potilasasiakirja-asetus.
Ja koska nykyinen sääntely on syntynyt hyvinkin eri aikoina, eri aikakausina erilaisiin tilanteisiin, ja ne ei ole keskenään välttämättä yhteensopivia täydellisesti, käytetään esimerkiksi erilaista käsitteistöä, mikä hankaloittaa niiden säädösten soveltamista ja tulkintaa kokonaisuutena. Ja osittain toki myöskin vanhentunutta, ei niitä ole kaikilta osin vielä saatu tietosuoja-asetuksenkaan mukaiseksi, niin nyt tässä uudemmassa uudistuksessa ollaan tosiaan yhdistämässä yhteen uuteen lakiin kaikki tämä keskeinen asiakastietojen käsittelyä koskeva sääntely, sähköinen käsittely että myöskin kaikki muu käsittely, mitä asiakastietojen käsittelyyn voi liittyä. Eli ollaan tosiaan yhdistämässä tämä asiakastietolaki, ja sitten myöskin tämän asiakaslain ja potilaslain keskeinen salassapito ja tiedon luovuttamista asiakirjoja koskeva sääntely, ja sitten myös tämä asiakirjalaki, ja sitten potilasasiakirja-asetus. Eli käytännössä tässä vaan sitten kumottaisiin tämä nyt voimassa oleva asiakastietolaki, ja sitten asiakasasiakirjalaki ja potilaskirja-asetus myöskin päättyisi tämän uuden lain myötä.
Ja sitten myös asiakaslaista ja potilaslaista kumottaisiin ne salassapitoon ja tiedonluovuttamisen asiakirjoihin liittyvät pykälät. Toki niihin jää vielä sitten muuta sääntelyä liittyen asiakkaan ja potilaan oikeuksiin, mutta tiedonhallintaan liittyvä sääntely kumottaisiin niistä laeista. Eli pyritään tosiaan yhteen lakiin kokoamaan kaikki tämä asiakastietojen käsittelyä ja asiakirjojen käsittelyä, kirjaamista, kirjattavien asiakas- ja potilastietojen sisältöä koskeva sääntely, ja sitten myöskin tämä asiakastietolaissa nyt oleva sääntely koskien tietojärjestelmiä ja tietoturvallisuutta ja valvontaa. Eli tästä on tulossa hyvin massiivinen yksi uusi laki, eli siinä on reilut sata pykälää tässä yhdessä laissa, mutta toki se on pyritty jäsentämään ja selkiyttämään rakenteellisesti niin, että se on helposti sovellettavissa ja tiettyyn teemaan liittyvät pykälät löytyvät selkeästi peräkkäin ja yhdestä paikkaa. Ja tosiaan pyritään selkiyttämään sitä sääntelykokonaisuutta, mutta myös selkeästi jäsentää sen, mikä sääntely koskee Kanta-palvelua ja mikä koskee ehkä pelkästään sähköistä käsittelyä, mikä koskee sitten kaikkea käsittelyä. Ja myöskin sitä asiakastiedon ja asiakirjojen välistä suhdetta on pyritty selkeyttämään ja täsmentämään, mikä sääntely koskee itse sitä asiakastietoa ja mikä sääntely koskee asiakirjoja. Että siinä on monia eri ulottuvuuksia. Ja ehkä sitten tosiaan suhteessa näihin nykyisiin säädöksiin, niin keskeinen tehtävä on ollut myöskin se, että nykysääntelyn käsitteistöä on jouduttu aika paljon miettimään ja pohtimaan, mitkä ne käsitteet on, mitä käytetään, kun tosiaan voimassa olevassa sääntelyssä on hyvinkin eri käsitteitä, eli voidaan samasta asiasta käyttää eri käsitteitä myös, että sama käsite saattaa tarkoittaa eri asiaa eri säädöksissä.
Miina: Päästään tähän semanttiseen keskusteluun.
Anna: Kyllä, niin tässä tehtiin aika massiivinen sanastotyöstä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa yhteistyössä, että valittiin ne käsitteet ja tehtiin niille määrittelyt, että mitkä ne sitten on.
Miina: Mikäs tämän aikataulu on, että milloin tämä astuu voimaan?
Anna: Tämä uusi laki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä, eli valiokunnissa on työstäminen kesken, eli jännityksellä odotamme, että kuinka tässä käy tämän hallituskauden kohta päättyessä, että keretäänkö tämä laki vielä käsittelemään loppuun asti, vai mitä sitten tapahtuu, mutta suunnitelmana ja tavoitteena on, että tämä laki tulisi voimaan tossa 1.1.2024 eli ensi vuoden vaihteessa, eli jos tässä alkuvuoden aikana saadaan hyväksyttyä, niin sitten jää kuitenkin useampi kuukausi aikaa tämän toimeenpanoon. Toki tässä laissa on paljon omaksumista ja opeteltavaa tonne sote-toimijoille. Sekin takia tarvitaan riittävän pitkä aika siihen voimaantuloon nähden, että keretään sitten myöskin tukemaan sitä toimeenpanoa riittävästi. Ja toki myöskin tässä laissa on paljon siirtymäaikoja, eli edelleenkin säilyy nämä esimerkiksi Kantaan tallentamisen siirtymäajat ja sitten kaikki muutkin sellaiset kohdat, jotka aiheuttaa muutoksia tietojärjestelmiin, niin niille on järkevää olla siirtymäaikoja, koska ne on semmoisia asioita, joita ei ihan hetkessä, muutamissa kuukausissa pysty toteuttamaan.
Miina: Tosiaan kuulostaa siltä, että niin kuin alussa aloitin, että sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta on murroksessa, niin ainakin näin juridisesta viitekehyksestä se on aika moisessa uudistuksessa ja murroksessa, että paljon tapahtuu ja on tulossa. Onko tämän lisäksi vielä tulossa jotain, mitä haluaisit tähän lisätä?
Anna: Uusimmasta uudistuksesta, eli me ollaan puhuttu tiedonhallinta-asioiden kokonaisuudistuksesta, niin tässä on hyvä vielä tuoda esille se, että tässä on kyse uudistuksen ensimmäisestä vaiheesta, eli nyt pyritään tuomaan tämä sääntelypohja ja koostaan kaikki nämä keskeinen sääntely yhteen uuteen lakiin. Toki siinä on paljon sitä yhtenäistämistä, mutta myöskin joiltakin osin sitä kehittämistä oon päässyt tekemään sinne sääntelyyn, mutta on tunnistettu hyvinkin paljon erilaisia uusia kehittämistarpeita, esimerkiksi vaikka, millä tavalla pitäisi vielä kehittää ja parantaa sääntelyä vaikka nyt sote-integraatiota tukevaan tietojen käyttöön ja luovutuksiin. Uuteen teknologiaan liittyy paljon juridisia kysymyksiä, pitäisi esimerkiksi pystyä tekemään sääntelyä liittyen vaikka tekoälyn hyödyntämiseen tai siitä, millä tavalla voidaan nykyistä laajemmin hyödyntää asiakas- ja potilastietoja. Ja semmoisella tavalla, että mitä tämä uusi teknologia mahdollistaa.
Miina: Miten sä näet tämän, mikä on valmistelussa tämä tekoälyasetus, niin näetkö, miten sillä on vaikutusta tähän kansalliseen sääntelyyn? Että toki jos sieltä asetus tulee, niin se tulee voimaan sellaisenaan, mutta että onko siitä ajatuksia STM:ssä ja tässä lain valmistelun näkökulmasta, mitä ajatuksia herää?
Anna: No tässä vaiheessa on tosiaan lähinnä seurattu ja oltu mukana siinä tekoälyasetuksen valmistelussa, ja katsottu, mitä sieltä kautta on tulossa, minkä tyyppistä sääntelyä ja mikä sen soveltamisala tulee sitten olemaan. Ja toki myös kansalliseen tekoälyyn liittyvää yleissääntelyä seurataan, mitä tulee kaikkia toimialoja koskemaan yhteisesti, ja sen jälkeen pitäisi tehdä arvio vielä, että mitä erillistä sitten tarvitaan sote-toimialalle. Että ehkä sen tyyppistä on tunnistettu, että nyt kun asiakastietolaissa säädetään, että asiakastietojen käsittely on sallittua, jos on voimassa oleva hoitosuhde tai asiakassuhde asiakkaaseen tai potilaaseen, niin sitten jotenkin se hoitosuhde liittyy siihen, että on oikeasti varattuna joku käynti tai sovittuna joku tietty palvelu, kun taas tämä uusi teknologia mahdollistaa myös senkin tyyppistä, että voidaan sitten myöskin käydä läpi niitä aikaisempien käyntien tietoja, ja sieltä voi tekoäly huomata vaikka jonkun labratuloksen, jonka perusteella pitäisi sitten ehkä ottaa potilaaseen yhteyttä ja pyytää vastaanotolle, tai muuta vastaavaa. Tämän tyyppistä joudutaan sitten uudelleen arvioimaan, ja tultaneen tarvittamaan kansallista sääntelyä myöskin.
Miina: Joo. Kuulostaa kyllä tosi mielenkiintoiselta, ja mun mielestä jotenkin se ajatus siitä, että kaikessa jotenkin tässä sääntelykokonaisuudessa on jotenkin se asiakas- ja potilaslähtöisyys ja se palveluiden tehostaminen ja se tiedon helpompi saatavuus ja sen liikkuminen, ja tämä on koko ajan tässä keskiössä, mikä kuulostaa tosi hyvältä, ja sehän koko sote-uudistuksenkin tarkoituksena on, että me pystytään tarjoamaan sitten palveluita helpommin ja paremmin ja ne on saatavilla ja tiedot on saatavilla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, jotta sitten asiakaskin saa sitä parasta mahdollista palvelua, eikä niin kuin puhuttiin hyvinvointisovellusten yhteydessä, että ei tarvitse kerto erikseen saati että joutuisi useammassa paikassa kertomaan useaan kertaan omat tietonsa ja asiansa, vaan tieto liikkuu ajan tasaisesti. Tähän loppuun haluan kiittää sinua Anna, että lähdit mukaan tähän podcastiin, että lähdit mukaan tähän podcastiin, ja oli äärimmäisen mielenkiintoista kuulla tästä sääntelykokonaisuudesta, että mitä sote-tiedonhallinnan äärellä tapahtuu, minkälaista sääntelyä on juuri tullut, ja minkälaisia uudistuksia on vielä edessä, ja mitä on pohdinnassa. Toivottavasti tämä herätti myös kuulijoissa mielenkiintoa, ajatuksia ja pohdintoja. Kiitos minun puolestani kaikille kuulijoille ja mukavaa kevään jatkoa.
Anna: Kiitos!
-Yhteinen ääni-
Seuraa meitä:
Jaa julkaisu:
