”Lämpötila oli nollan tietämissä. Maaliskuu 1837 oli puolessa välissä, mutta keväisemmät säät antoivat vielä odotuttaa itseään. Viipurin linnan portinpielessä hytisi melkoinen pelätti mieheksi. Jalkoihin oli taottu paksut rautakahleet, joiden painoa hän kannatteli vyötäisille kiinnitetyllä nahkavyöllä.”
Mies oli Carl Grandell (s. 1793, k. viimeistään 1848), alun pitäen renki ja myöhemmin väärentäjä, ja joka on pääosassa Kirsi Vainio-Korhosen ja Mikael Korhosen uudessa kirjassa ”Wäärentäjä Grandellin elämä ja lankeemukset”. Teoksen julkistamistilaisuus oli torstaina 19. syyskuuta Turun linnan eteläisessä salissa. Ennen tilaisuuden varsinaista alkua oli mahdollista keskustella kirjailijoiden kanssa, ostaa kirja ja halutessaan pyytää omistuskirjoitusta.
Itse tilaisuuden aloitti kustantajan edustaja, jonka jälkeen ääneen pääsivät kirjailijat kertoen inspiraatiostaan kirjan kirjoittamiseen ja antaen taustatietoa 1800-luvun yhteiskunnasta ja siitä, miten ihminen saattoi silloin päätyä väärentäjäksi. Kirjailijoiden juttua oli helppoa ja suorastaan hauskaa seurata, sillä asia oli kiinnostavaa ja kuvainnollista, hyvin esimerkein kerrottua. He kertoivat Carl Grandellista ja hänen rikostoveristaan Loviisa Herlinistä ja heidän päätymisestään lain tuolle puolelle.
Kirja kuljettaa lukijaa Grandellin elämänvaiheiden mukana Kemiössä, Perniössä, Salossa ja Turussa. Hänet lähetetään vankina Siperiaan, jonne hän joutuu kävelemään ja kuolee matkalla. Grandellin elämästä oli kiinnostavaa kuulla. Tuntui, että hänen kauttaan oli mahdollista tutustua uudella tavalla 1800-luvun elämään, jossa syrjäytyneen ihmisen oli usein pärjättävä omilla taidoillaan, ilman yhteisön apua. Oli myös yllättävää kuulla, että Grandell ja monet hänen kaltaisensa rikolliset osasivat lukea ja kirjoittaa jo tuolloin.
Kirjan esittelyn jälkeen oli mahdollista osallistua teoksen kirjoittajien vätämälle opastetulle kierrokselle Turun linnan vankityrmiin. Pysähdyimme ensiksi pihalle kuulemaan yhteensattumasta, joka oli tapahtunut juuri tuolla samalla pihalla ja jonka kuvaus löytyy myös itse kirjasta. Sisällä meille kerrottiin tarkemmin Grandellin elämästä ja vaiheista Turun linnassa ja tyrmien muusta toiminnasta 1800-luvulla. Saimme myös kuulla tuon aikaisista rahanväärennys- ja piilotustekniikoista. Itse ”vanginvartiakin” tuli demonstroimaan väärennettyjen rahojen etsimistä ja löytymistä. Tuohon aikaan Turun linnan tyrmissä jokainen vanki sai pienen päivärahan ja korin, johon ostaa vihanneksia. Rahanväärentäjät piilottivat väärennettyjä seteleitä koriensa rakoihin, jotta ne pysyisivät piilossa ja myös poissa tieltä viikoittaisten siivouksien aikana. Väärennystarvikkeita, eli kyniä, mustetta ja paperia oli suhteellisen helppoa saada käsiinsä jopa vankilaolosuhteissa.
”Historiantutkijalle Grandellin ja Herlinin elämät osoittavat, miten menneestä säilyneistä pienistä palasista voi tehdä henkilölähtöistä historiantutkimusta”, kirjoittajat toteavat teoksensa loppupuolella. Väärentäjä Grandellin elämänpalaset loksahtelevat paikoilleen teoksessa.
Livia Immonen
Suomen historian TET-harjoittelija
