1800-luku


Margareta Elisabet Lindegren joutui lähtemään turkulaisen rakennusmestari Ahlströmin palveluksesta vain kaksi kuukautta sen jälkeen, kun hänet oli pestattu. Margareta oli palkattu talouteen loppuvuodesta 1849 ja jo tammikuussa 1850 hänet sanottiin irti. Rakennusmestari Ahlströmin mukaan Lindegren ei tullut toimeen työtovereidensa kanssa ja oli ajoittain jopa väkivaltainen. […]

Elämässä selviytymisen keinoja 1800-luvun Turussa



Olen tiiraillut pyöräilijöitä tuhansista turkulaisista katukuvista Turun museokeskuksen valokuva-arkistossa. Näin saamistani tiedoista on syntynyt useampi artikkeli pyöräilyn kohtalosta autojen kaupungissa ja nyttemmin myös Tiitu Takalon piirtämää sarjakuvaa Keiden kaupunki -hankkeen sivuilla. Olen myös laajemmin pohtinut valokuvien käyttöä historiallisena lähteenä ja pyrkinyt hälventämään sitä ajatusta, että […]

Sumuiset pyöräilijät eli ajatuksia valokuvista



Naisten tekemä työ hädänalaisten ja kärsivien ihmisten auttamiseksi on ollut leimallista eurooppalaisissa kriiseissä viimeisten parinsadan vuoden aikana. Naiset ovat organisoineet apua järjestämällä niin ruokahuoltoa, terveydenhoitoa, vaatetusta kuin rahoitustakin sekä pyrkineet myös avustamaan hädänalaisia ihmisiä pureutumalla köyhyyden ja hädän juurisyihin esimerkiksi koulutuksen avulla. Tällainen avustustyö oli […]

Turun tilapäinen lastenkoti ja naisten yhteiskunnallinen työ 1860-luvulla


2
Turkulainen Edvard Rosenberg oli 12-vuotias, kun hänet tuomittiin ensi kertaa pakkotyöhön kerjuusta ja huonosta käytöksestä maaliskuussa 1841. Tasan puoli vuotta myöhemmin häntä kuritettiin varkaudesta. Vuonna 1843 Edvardin rikosluettelo kasvoi entisestään. Ensin häntä kuritettiin ankarasti näpistyksestä, sitten vakavammasta varkaudesta ja lopulta hänet oli tuomittu pakkotyöhön. Miksi […]

Köyhät, orvot ja rikolliset – lapset Turun köyhäintalossa


Talollinen Simo Simonpoika, Kylänpään tilan omistaja Paimiosta, astui 18. tammikuuta 1828 satulaseppä Gustav Brusellin Turun Uudenmaankadulla sijainneeseen verstaaseen ostaakseen hevoselleen uudet ohjakset. Hän maksoi ostoksensa kolmen riikintaalerin setelillä ja kiirehti sen jälkeen nopeasti ulos liikkeestä. Ohjakset myynyt oppipoika Johan Willgren huomasi kuitenkin nopeasti setelin väärennökseksi […]

Uutta tutkimusta väärentäjien historiasta



1
Viikonloppuna vietetään isänpäivää, joten on paikallaan kurkistaa menneisyyden isyyteen ja perhe-elämään. Tarjolla ei ole ruusuista kuvaa isyyden iloista, vaan välähdys siitä, millaista saattoi olla turkulaisen köyhän perheen elämä 1800-luvun alkupuolella. Syksyllä 1842 Turun Luostarinmäen tontille 159–160 muutti kolmekymppinen proomumies Carl Hagman lastensa kanssa. Perhe oli […]

Yksinhuoltajaisä 1800-luvun Luostarinmäellä


1
Kansallismuseo julkaisi sosiaalisen median kanavillaan maaliskuussa 2021 kuvan villasta ja hiuksista kudotusta hameesta, jonka oli valmistanut huittislainen Siina Rinne. Kuvaan liitetyssä tekstissä Kansallismuseo kertoi muun muassa, että oli harvinaista, että 1870-luvulla ripille päässyt rengin tytär Siina Rinne osasi lukea ja kirjoittaa. Sosiaalisen median alustoilla syntyi […]

Kirjaimin koristeltu neulehame ja keskustelu lukutaidosta 1800-luvun Suomessa


Vallitsevissa olosuhteissa, jossa kontakteja läheisten kanssa, matkustamista ja jopa liikkumista paikkakunnalta toiselle on jouduttu rajoittamaan, voi omalla tavallaan samaistua 150 vuoden takaiseen elämään, jossa pitkien välimatkojen kulkeminen oli hankalaa ja hidasta ja läheisten tapaamisten välillä saattoi kulua pitkiä aikoja. Kun fyysinen kohtaaminen ei ollut mahdollista, […]

Kartanonhoitoa matkojen päästä 1850-luvulla