maatalous


Viime viikot ja kuukaudet ovat havahduttaneet monet huomaamaan, mitä se vaatii, että kauppojemme hyllyillä on ruokaa totuttuun tapaan. Monissa Euroopan maissa, Suomi mukaan lukien, on saatu huomata, että ulkomaisilla työntekijöillä on merkityksellinen rooli kotimaisen tuotannon takana. Jännityksellä on seurattu myös suurien maataloustuotteiden viejämaiden toimintaa. Mahdollisilla […]

Miksi maataloushistorialla on väliä?


1
”Kauhulla odotan, mitä lähitulevaisuus tuo tullessaan. Tämä vuosi on ollut seudullamme niin huono, etten ymmärrä miten ihmiset tulevat elättämään itsensä eikä tilanne muillakaan seuduilla tunnu olevan paljon parempi, päinvastoin… Joka puolella on kerjäläisiä ja varkaita, joten levotonta on ja pahemmaksi vain muuttuu.”   Paul Enok […]

Mitä jos ruoka loppuu?


1
”Kekrinä vasta rengit ja piiat viettävät ilojuhlaa, pestinsä, sekä säästönsä liiat arvelematta tuhlaa; vuotuinen palkka liian on hupa, vaan onhan meillä tanssima-lupa, soitapas vielä, ryyppyä en kiellä – halituli tili taalaa!” Ote on ensimmäinen säe ”Kekrinä”-nimisestä laulusta, joka ilmestyi vuonna 1929 Markkina-Pojan kustantamassa lehtisessä ”Uusimmat […]

Juhlaton syksy?



Suomen kielessä monet jokapäiväiset sanonnat ja kielikuvat juontavat juurensa maatalouteen. Lukijat todennäköisesti ymmärtää tarkoitukseni, jos kerron, että väitöskirjatyössäni riittää vielä sarkaa kynnettäväksi. Muutama viikko sitten sain vaihtelua kuvainnolliseen kyntämiseeni, kun pääsin kokeilemaan konkreettista kyntämistä hevosvetoisella auralla. Oli havainnollista kokeilla käytännössä tehdä sitä, mikä oli arkea […]

Sarkaa kynnettäväksi


2
Syksy on kulunut poutaa odottaessa ja puimattomia viljoja murehtiessa. Ja niinhän siinä kävi: tuli katovuosi. Odotetun sadon menettämiseen liittyvät pettymyksen tunteet ja epävarmuus tulevasta ovat ajattomia. Vaikka nykyisten katojen seuraukset eivät ole yhtä dramaattisia kuin menneillä vuosisadoilla, nälkävuosien viljelijän kokemusta voi yrittää ymmärtää nykykokemuksen pohjalta. […]

Aidasta ja seipäistä