Turku

Ateneumissa avautui viime syksynä impressionismin kaikuja Suomen taiteessa esitellyt näyttely Väriä & valoa. Alfred Finchin, Magnus Enckellin, Ellen Thesleffin ja muiden 1900-luvun alun väritaiteen edustajien maalausten joukossa oli myös turkulaisen Santeri Salokiven öljyvärityö Näkymä Turusta. Vaikka uusimpressionismiin liitetty sateenkaarivärien hehku yhdisti monia suomalaistaiteilijoita ensimmäistä maailmasotaa […]

Santeri Salokivi ja valon Turku

kirjoittajalta
Suomen suurin kaupunki imi 1800-luvun alussa väkeä ympäri maan ja aina Ruotsista, Saksasta, Tanskasta, Itävallasta, Italiasta ja Venäjältä asti. Lovisa Herlin oli Perniössä vuonna 1798 syntynyt talonpoikaisnainen. Monen kansanihmisen tavoin palvelijan työ vei hänet ensi kertaa suureen kaupunkiin, tässä tapauksessa Suomen suurimpaan kaupunkiin Turkuun. Turussa […]

Turun palon köyhät uhrit

kirjoittajalta
Katsoin Yle Areenasta kiitetyn ja palkitun tanskalaisen draamasarjan Talo. Sarja kertoo vankila-arjesta ja on jännittävä, traaginen ja yhteiskuntakriittinen. Sen lopputulema on, että rangaistusten koventamisella ei ratkaista jengiväkivallan tapaista väkivallan kierrettä. Se, mikä myös hämmensi minua, oli jonkinlainen vahva tuttuuden tunne. Kirjoitan parhaillaan tutkimusta 1800-luvun alun […]

Vahtimestari Normanin murha

kirjoittajalta
Länsimaisilla yhteiskunnilla ja yksilöillä on yleisenä tapana hahmottaa ajan kulumista ja suhdettaan menneisyyteen erilaisten tasalukujen avulla. Suomi ja Suomen historia eivät tee tässä poikkeusta, vaan historiakäsitystämme toistetaan ja uudistetaan erilaisia merkkivuosia viettämällä. Yhteisöjen, instituutioiden ja yritysten viettämiin tasavuotisiin törmää tämän tästä, kun vuosijuhlalogot, kampanjat ja […]

Hovioikeus 400 vuotta ja vuosijuhlien merkityksestä

kirjoittajalta
Hämeenlinnan Lyseon musiikinopettaja Hilma Aakkula perusti koulun oppilasorkesterin jo vuonna 1921. Orkesteri oli tarkoitettu pojille, joista useimmat halusivat soittaa viulua, koulun kuuluisimman oppilaan, eli Jean Sibeliuksen esimerkin innoittamina. Muutamat heistä osasivat kuitenkin soittaa vain korvakuulolta. Aakula päätti tämän takia perustaa lyseoon pienen orkesterikoulun, jotta soittajat […]

Täti ja 100 gentlemannia Turussa – Hämeenlinnan Lyseon orkesterin vappukonsertti ...

kirjoittajalta
Aurajoen yläjuoksulta Halistenkosken padon yli virran mukana vyöryneet jäälautat tunnetaan Turussa edelleen nimellä Halisten ukot. Nämä ukot, Halis Herrarne, mainitaan ensimmäisen kerran Turun kämnerinoikeuden pöytäkirjassa keväällä 1697, kun eräs tyttö oli menossa katsomaan niitä joen rantaan. Sanomalehteen nimitys Hallisgubbarne päätyi toukokuussa 1849. Se oli kuitenkin […]

Aurajoen jäidenlähdöt ja Halisten ukot

kirjoittajalta
Juhana III sinetti
Kun Turun kirkkoherra Thomas Laurentii (Larsson/Laurinpoika) saapui 25.9.1585 Tübingeniin opiskelemaan, hänet saatettiin kreikan professori Martin Crusiuksen eteen. Crusius, ahkera päiväkirjan kirjoittaja, merkitsi päiväkirjaansa, että tämä kunnianarvoisa vieras tuli “Suomesta, Turun metropolista” (ex metropoli Finlandiae Abo). Hänellä oli mukanaan suosituskirje Ruotsin kuningas Juhana III:lta, “jolle Suomi […]

Esimoderni Suomi: oliko sitä ja mikä se oli?

kirjoittajalta
1
Viimeisillään raskaana oleva 29-vuotias kahden lapsen äiti Elisabeth Skönberg hakeutui helmikuussa 1844 Turun kuumesairaalan synnytysosastolle, joka sijaitsi kaupungin etelälaidalla Luostarinmäen vieressä. Paikka oli Skönbergille entuudestaan tuttu, sillä siellä oli syntynyt hänen toinen lapsensa Carl huhtikuussa 1842. Skönbergillä oli myös kuusivuotias tytär Amalia. Amalian ja Carlin […]

Synnytysten ja huono-osaisuuden arkea helmikuussa 1844

kirjoittajalta